Konkkaronkka kävi mökillä!

 Henkilökunta on tuskaillut tämän isomman katraan kanssa, kun pidempiä lomamatkoja ei pysy tekemään. Kuuden kissan holhoaminen sivullisen toimesta käy jo niin työksi, ettei moista orjuutusta Suomen laki salli. Niinpä henkilökunta on tyytynyt tekemään lähinnä päiväretkiä, joilta tullaan aina kotiin yöksi. 

Silloin kun Pesosen porukka tuli meille, olimme juuri hankkineet kesämökin. Pesosen porukka muine ystävineen ikään kuin torppasi pitempi aikaisen mökkeilyn. No, onneksi se ei ole kuitenkaan estänyt henkilökunnalta mökkeilyn riemua, joten olemme tulleet asian suhteen toimeen. Liekö suomalainen perisynti, niin hampaan koloon tulee kuitenkin aina jotain. Viime vuosina on yltynyt halu saada koko porukka samaan aikaan mökille ja aina se on ollut jostain kiinni. Tänä kesänä haave laitettiin kuitenkin toteutumaan.

Kissat jaettiin kahteen eri kuormaan

Pieni henkilöauto on suuri pakettiauto kun sen pakkaa oikein. Toki ei niin suuri, että kuuden kissan boxit mahtuisivat yhteen kyytiin. Kissat matkustivatkin kahdella eri kyydillä ja tavarat useammalla. Piti vain valita kumpaa mutkaista reittiä pitkin ajaisi - ja piti valita mikä kuumista päivistä reissataan.

Pahimmat helteet väistyivät, mutta kuuma oli joka tapauksessa. Liekö kaikki, kuumuus, jännitys ja mutkainen tie käyneet Pesoseen sen verran, että Pesonen selvästi stressasi reissaamista. Samoin Miinalle oli kova pala matkustaa. Mutta kun kohteeseen päästiin, meno olikin aivan toista! Pesonen oli välittömästi kuin kotonaan! Sen verran ohjattiin, että peti on kop kop tässä ja vettä saa skraap skraap tästä. Pesonen lähti muiden tavoin välittömästi tutkimaan paikkoja. Eikä edes kynnykset, joita kaupungissa ei ole, aiheuttaneet vaikeuksia. Ainoastaan Sofilla oli jonkin aikaa uudessa ympäristössä hakemista viihtymisessä. Samoin Hannulla, mutta Hannu rentoutui myös nopeasti.

Pesonen tulee reippaasti tutustumaan uuteen ympäristöön

 

Tässä esitellään Pesoselle petipaikkaa

Miina uudessa ympäristössä

Viikko meni hienosti! Kissat yllättivät henkilökunnan. Ennalta pelätyt oudot uudet äänet eivät säpsäyttäneet tai ylipäätään oleminen ja kulkeminen ei aiheuttanut ongelmia. Parhaimmillaan kissat olivat kolmen oven takana ja silloin kun henkilökunta oli sisällä, oli kissoilla mahdollista oleilla kuistilla. Kaikki lävet joista kissalla olisi ollut pienikin mahdollisuus luikahtaa, pidettiin säpissä. 

Hienosti nousee Pesosen tassu kynnyksen yli

Ruokahuollon tilat olivat hieman ahtaammat ja sitä Pökö ihmettelee

Yksi kaatunut tuoli ja keikahtanut taulu oli viikon saldo

Jokaiselle löytyi oma petipaikka. Eritoten Pesoselle oli tuotu omat pedit ja kaikille muillekin tutun tuoksuisia alustoja. Pahimmat huonekalut Pesosta ajatellen oli kannettu vintille ja muille oli mm. pöytiä käännetty jotta ikkunasta näkisi pihan tapahtumia. Mutta kun pihalla ei juurikaan tapahtunut mitään! Pari kertaa pupu piipahti pihassa. Siinä kaikki. Se ei kuitenkaan tuntunut haittaavan kissoja, jotka mm. pitkään laskevassa ilta-auringossa ihmettelivät talon rauhallisuutta ja hiljaisuutta. Radio korvasi tv:n ja eniten kuultu musiikkikappale oli uutisten tunnusmusiikki. Olo oli raukea. 

Hannu

Jetta

Sofi

Pesonen

Pökö

Kaikilla oli mukavaa, eikä kukaan tuntunut haluavan takaisin. Pariin otteeseen Pesonen jopa kanniskeli palloa, kuten kotikäytävässä. Matkustamista Pesonen hieman stressasi, mutta se meni nopeasti ohitse. Viikko pois äänistä joihin ei itse pysty vaikuttamaan ja tutuista ympyröistä ja kaavoihin ajautuneista askareista teki hyvää. Voimme hyvin mielin palata maaseudun laidalle takaisin kun siihen tulee mahdollisuus. 

Pesonen ja Sofi 

Hannu ilta-auringossa

Maailman laidalla

Mitähän tästä tulee. Pesonen on saanut varapedin

 Pesonen on tällä viikolla keikkunut maailman laidalla. Siltä se on näyttänyt ja varmaan tuntunutkin. Syy keikkumiseen oli tarkempi silmäys ja se, että Pesosen vaki-peti oli sen verran likaisessa kunnossa, että henkilökunta nappasi pedin pesuun. Koska Pesosen vaki-peti on sen verran muhkea ja siinä on hyvät reunat niin tämä korvaava, aavistuksen rimpulan oloinen peti ei laisinkaan täyttänyt hyvän pedin merkkejä. Periaatteessa tässä korvaavassa pedissä ei ole reunoja laisinkaan, vaan se on ennen pientä käsittelyä kuin se aikojen alun litteä maapallo, joka loppui reunoihinsa ja jonka reunalta vedet valuivat avaruuteen tai ties minne pois. "Pieni käsittely" tarkoittaa sitä, että korvaavaan petiin tulee reunat kun sen kulmissa olevat narut sidotaan, jonka seurauksena peti saa pienet reunat. Pienet reunat, kuin tuhoon tuomittu vesieste. 

Wouuu, nyt läiskyy yli

Kiikkerä keinulauta on toiminut varapetina ihan ok, mutta kun vaki-peti saatiin takaisin paikoilleen, ero oli huomattava. Enää ei Petskin päätä viipota, kun ei tarvitse keikkua jokaista iltapesua. Toivottavasti Petski arvostaa myös pedin puhtautta.    

Kyllä mä pärjään

Putkeen meni

 Lapsena oli jännää ryömiä ison tien alittavan viemäriputken kautta toiselle puolelle. Mutta olisinko tehnyt sen sokeana, tuskin. Pesonen oli hieman samantapaisen jännän äärellä, kun se seisoi leikkiputken päässä pohtimassa menisikö eteenpäin vai pysyisikö tuntemattoman putken ulkopuolella. Kotiympäristö on vuosien varrella tullut tutuksi, eikä putkeen ryömiminenkään olisi Petskille ollut ensimmäinen kerta. Kuten aiemmin todettu, Pesonen on seikkailijaluonne ja hienoisen empisen jälkeen putki kutsui.

Pesonen selätti putken eittämättä huolettomammin kuin allekirjoittanut selkä raapien ja polvet ruvella. Jos kissan naamasta voi jotain reippauden rippeitä raapia näkyviin, niin niitä ripsahteli roimasti kun Petskin naama sukelsi putken päästä ulos. Tohkeissaan Pesonen oli! Suuri teko, suuret muistot!

 

Seikkailijaluonne

 

Olemme aina nimenneet Pesosen"seikkailijaluonteeksi" ja tässähän sitä taas mennään! Tietämättä mikä tai mitä laatikossa on ja miten sieltä pääsee pois, niin nokka kohti uusia tutkimuksia! Ja isolla loikalla sieltä pois! Täytyy kyllä todeta, että onneksi ne alkuaikojen "yhtä laukkaa pöydän päälle" - juoksut ovat jääneet ja Petskin loikat ovat nykyään maltillisempia laatikossa käyntejä. Hieno seurata Pesosen aktiivisuutta. Seikkailijaluonne!

Arkikuva #25

 

Arkikuva #25, Porvoo

Juhannus palapeli

Pesonen tässä morjens! Semmosta tähän sadepäivän ja juhannuksen lomaan, että laitoin juuri perinteisen palapelin teille purtavaksi. Tein siitä nettipalapelin, ettette ihan oikeasti pureskele. Tirsk! Hyvää juhannusta paistoi tai satoi! Tässä linkki: https://www.jigsawplanet.com/?rc=play&pid=3185d92b109a

Kipa kapi pelikentälle!

Egotrippi

 Varsinkin euroviisujen aikaan on yleistä, että joku musiikkikappale alkaa äkkiseltään, syyttä suotta soimaan päässä. Tai sitten jokin tilanne päivässä laukaisee hyräilemään tai tuo vain muuten muistiraapaisun biisistä ja melodia lähtee tunkeutuen väkisten soimaan. Kai sitä korvamadoksi kutsutaan ja kai niitä matoja henkilökunnallakin voi olla.

Hei älä koskaan ikinä muutu
pysy aina tuollaisena kuin nyt oot

Kyseinen teksti on Egotripin mainiosta Älä koskaan ikinä-kappaleesta, vuodelta 2003. Ja sehän se pärähti tänään soimaan. Saavuimme kotiin normaalia hieman myöhäisemmällä aikataululla ja totutusti koko konkkaronkka Hannua lukuunottamatta oli tai tuli vastaan! Siinä taas heittelimme kamelin lastin verran tavaroita lattialle ja Hannua ei näkynyt. Mutta kurkistus nurkan taakse riitti. Hannu pirulainen pötkötteli Pesosen pedissä! Hannuuu!! Mitä siellä teet? Ei tästä ole kuukauttakaan, kun pohdimme sitä, että Pesonen on saanut hienosti pitää petinsä, eikä sitä kukaan ole koskaan valloittanut. Hannu, tietysti tuiki viattomalla ilmeellä tuijottaa takaisin. 

Pesonen kuin maansa myynyt - oma peti vallattu

Hei älä koskaan ikinä muutu
pysy aina tuollaisena kuin nyt oot

Hannu hieman hämillään, mistä moinen vouhotus

Hannu on viime päivinä ollut kuin peruna. Se ei koskaan petä ja siitä on moneksi. Herkullinen ja laadukas. Tilannetta voi pitää myös egotrippinä, mutta trippaus tässä tilanteessa tulee henkilökunnan silmin nähtynä. Hannu sinänsä itse ei korosta persoonaansa, vaan persoonan korostus tulee tahtomatta. Vaikea olla nöyrä kun on nero. Tai jotain sinne päin. Pysy Hannu juuri tuollaisena kuin olet!

Hei älä koskaan ikinä muutu
pysy aina tuollaisena kuin nyt oot

Otetaan vaan rennosti!

Arkikuva #24

 

Arkikuva #24, ratikka, Tampere

Vappu väistymässä

 Amatöörit viettävät vappua viikon, ammattilaiset neljä viikkoa! Pesosen porukka on hiljakseen irtautumassa tämän vuoden vapun vietosta. Tämän vuoden vappu alkoi hyvissä ajoin ennen vappua, kun kivijalkamyymälä tarjosi ilmaiset pallot. Tarkkasilmäinen henkilökuntalainen, aasinsiltaa käyttäen oli hyvissä ajoin, jopa niin hyvissä ajoin paikalla, että kaupan täti oli vasta laittamassa mainoskylttiä myymälän ulkopuolelle, kun jo henkilökuntalainen paineli myymään ovesta sisään. "Tulin kissanruokaa ostamaan", muka kissanruokaa. Vappupallo mulla oli mielessä, mutta kissanruoka aasinsiltana käyttäen "eksyin" kauppaan. "Ja ai niin, oliks teillä niitä vappupalloja"? Ja niin istahti henkilökuntalainen autoon pari purkkia kissanruokaa pelkääjän paikalla ja iso vappupallo takapenkillä, kuin kuningatar Elisabeth konsanaan. Siellä heilui ja heilutti kaupunkilaisille. 

Vappu, simat ja kylmät ilmat. Tippa leipää ei. Munkkia joo. Vappu vappu tuli ja meni ja ilmapallo jäi. Siihen tv:n äärelle se pysäköi ja heilui ilmavirran mukana. Kissat eivät ensitapaamisen jälkeen olleet paikallaan nököttävästä pallosta kiinnostuneita, mutta silloin tällöin kun ilmavirta heilutti palloa, se huomattiin. Vapun henki heilui.

Miinaa ärsyttää

Taas kului viikko ja vappu vappu oli suurena ilmiönä poistunut horisontista, mutta Pesosen porukoilla vappu oli ottamassa uutta persoona. Isäntä oli sama, mutta persoona eri. Nyt pallo oli päästetty lie´asta irti ja se vaelsi. Se ei noussut kohti korkeuksia raapien kattoa, vaan vaelsi omissa oloissaan vaapaassa ilmantilassa huoneesta toiseen. Se kurkki henkilökunnan olan ylitse, haahuili ruokakippojen yllä ja muuten vaan vaelsi. Ja se pelotti. Sofilla salpaantui hengitys, kun se hiljakseen lipui huoneistossa, Pökö ei voinut ymmärtää uutta tulokasta. Niin hiljainen ja arvotuksellinen. Miina oli ärtynyt. Yhtenä päivä se oli vienyt Miinan paikan raapimapuusta. Pesonen oli utelias, mutta tuttavuus ei pidemmälle edennyt. 

Sofia kiinnsti, mutta samalla jännitti

Sitten pallo otti askeleen alemmas ja teki kissoihin enemmän tuttavuutta. Sofi päätti sanoa tassupäivää vaikka pelotti. Samalla Sofi ilmaisi pallolle, että aikasi on kyllä jo mennyt - vappu on jo ohi. Mutta koska pallo oli edelleen jäärä, niin Sofi joutui olemaan varuillaan. Lopulta henkilökunta puuttui häiriökäyttäytymiseen ja ohjasi jaloissa pyörivän vapun hengen omiin oloihin vaatehuoneeseen. Vuoden -25 vappu on taputeltu. Nukkua saa, eikä kukaan kurki olan yli.    

Ikkunaruudun ohjelmistossa Huvila ja Hyyskä, jakso1. Sepe Kyyhky rakentaa (ensiesitys)

Ikkunaruutu on aloittanut kevät- ja kesäohjelmiston esittämisen ja tällä kertaa ohjelmistossa oli Huvila ja Hyyskän ensimmäinen, ennen Ruudussa esittämätön jakso, jossa Jetta ja Miina pääsivät seuraamaan Sepe Kyyhkyn asunnon rakentamista. Kaikki vaikuttaa menevän suunnitelmien mukaan, mutta mutkia matkaan aiheuttaa nokkaan valittu liian iso risu. Ohjelmassa artistivieraana esiintyy Musta Rastas. Mukavaa iltaa Ikkunaruudun ohjelmien parissa. -S-, kesto 30 min.

Seuraavassa otteita kuvina ohjelmasta Sepe Kyyhky rakentaa. 

Miina huomannut Sepe Kyyhkyn

 

Sepe Kyyhky saapunut lautatarhalle

 

Myös Jetta katselee projketin etenemistä

Sepe vie puutavaraa nokassaan

Artistivieraana Musta Rastas

Aitoo tuparit

Lumien sulattua tekee mieli lähteä autoretkeilemään ja kas sopivasti tulikin mahdollisuus lähteä katsastamaan Hätäkissalan uudet tilat. Kissala oli muuttanut linnuntietä vain noin parikymmentä kilometriä, mutta mobiililla liikkuen maisemat, tiet ja reitit olivat aivan uudet. Mukavaa kuitenkin, että matkalle saa helposti yhytettyä mukavan taukopaikan Aapiskukosta. Muistettakoon myös, että Aapiskukon ympäristössä on hieno Pälkäneen rauniokirkko ja muhkeat kuntoportaat. Molemmat omalla tavallaan laadukkaita piipahduskohteita. 

Aapiskukossa haukattiin vegehampparit ja niiden voimalla sukellettiin tieltä nro 12 kohti Aitoota. Mukavaa maaseutu reittiä. Ilman gepsiä ja navia matkustaen Hätäkissala löytyi mainiosti. Hätäkissalan tilat ovat nykyään omakotitalon yläkerrassa, joka on täysin kissojen valtakuntaa.

Pullat on syöty ja nyt jaksaa kerääntyä tuliaispöydän äärelle. 

Hilma nauttii olostaan kantopussissa

"Tuparit" oli pienimuotoinen pihatapahtuma, jossa kahviteltiin ja hotkittiin pullaa. Toisessa pöydässä oli tuliaispöytä, josta mukaan tarttui kissan mintussa pyöritetty Kössi Käärmes ja saaristolaisleipä. Paluumatkalla leivän kylkeen kostukkeeksi kelpasi rouhea portter ja ale-laarista vegaanista skagenia. Taukopaikaksi löytyi Valkeakoskelta mukava Hakafood kahvila. Kotona olo oli kuin jouluaattona!

Pökö vielä sulattelee kärmestä...

... kun taas Jetta ei armoa anna

Isomman kissaporukan henkilökunta arvostaa näitä tapahtumia, joihin voi päivän aikana huruttaa ja tulla vielä säädylliseen aikaan kotiin. Sillä välin kun henkilökunta on tien päällä ladannut omia akkujaan, on kissat ladanneet akkujaan nukkumalla. Kaikki ovat illalla virkeitä!   

Sofin kiertueella selkeä päämäärä

Pesosen porukoissa asustaa tämä Sofi - täydellisyyden tavoittelija, joka tavoittelee täydellisyyttään aavistuksen kyseenalaisin keinoin. Blogissa on ennenkin käytetty termejä puskutraktori ja murskauspallo. Tänään käytetään tuota ensimmäistä, puskutraktori termiä. Sofi saa toimia tekstissä synonyymina puskutraktorille.

Yrittääkö Sofi puskea Pesosta pois...

 

...ehkä ei, mutta tyytyväinen Sofi ei ole. 

Silloin kun Sofi haluaa jonkin paikan itselleen, Sofi tulee paikalle ja ottaa tilan. Tää on mun! Sofi puskee toisen alta pois. Tämän postauksen kuvat on otettu puolen tunnin sisällä.

En tiedä onko henkilökunnan sänky Sofin tilan ottamiseen liian suuri, sillä vaikka Sofi kirjaimellisesti puski äiti Pesostaan, niin tällä kertaa Sofi ei ehkä saanut tavoitetta täytettyä. Dopamiinisammiot eivät täyttyneet. Ensin Sofi nukkui Petskin persuksessa kiinni ja siirtyi siitä sitten sivulle yrittämään nukkumista. Voi toki olla, että Petski on niin kova luu, ettei Sofin puskeminen hetkauta ja voi toki siis myös olla, että sänky pinta-alaltaan ei Sofia miellytä. 

Sofi siirtynyt suureen raapimapuuhuun Hannun iloksi

Jossain vaiheessa Sofi oli poistunut sängystä ja siirtynyt suureen raapimapuuhun, jossa nukkumapaikka on pienempi ja intiimimpi. Periaatteessa sellainen, jossa mahtuisi sovussa kaksikin veijaria nukkumaan. Kun henkilökunta näki Sofin raapimapuussa, oli pedissä ensin nukkumassa ollut Hannu noussut istumaan ja Sofi oli jo ottanut paikkansa pedistä. Traktori oli puskunsa tehnyt - ja Hannu joutui antamaan periksi. Näin Sofi toimii. 

Silloin kun Sofi haluaa jotain, muut joutuvat ennen pitkään siirtymään. Lopulta Sofi nukkui päiväunet itsekseen raapimapuun pedissä ja Hannu siirtyi sänkyyn Pesosen kanssa koisimaan.  

Hannu hieman ihmeissään, mutta sen verran unisena, että tämä paikka Pesosen kanssa kelpaa