tiistai 30. maaliskuuta 2021

Salta Katten



Vinkusta, autosta ovat automakeiset loppuneet ja henkilökunta vaikeroi uusien jännittävien makeisten perään. Tavallinen Sisu aski on tylsä, eikä suussa sulavaa Hockey Pucker salmiakkia tahdo löytää mistään (paitsi ehkä Kärkkäiseltä, mutta ei sinne aina mennä). Silmä etsii, mutta ei löydä. Makeisen täytyisi olla vegaaninen ja lisäksi kuskin, että GPS:n mieleen. Ei ole helppo homma ei. 

Sitten hyllystä hymyilee pieni Fazerin keltainen pussi, jossa on kissan pää! Salta Katten. Fazerin sivuilla kerrotaan, että klassikko aina vuodelta 1952 saakka on palannut uudessa muodossa. Lisäksi tämä salmiakki makeinen on vegaaninen. 

Pussi avataan varovasti, mutta kuitenkin sen verran kiireellä, että repäisy tehdään päinvastaisesta kulmasta josta pussi itse neuvoo avattavan. Pussista paljastuu iso pino pieniä mustia kissanpäitä! Salmiakkipäitä. Kehtaako näitä syödä, voiko kissakuvioisella patakintaalla ottaa kuuman uunipellin, voiko kissasukilla kävellä? Nyt maistetaan, sillä tämä on makeinen. Kissa vie kielen ja henkilökunta istuu huuruisessa autossa aivan hiljaa. Niuhempi versio ratin takana mymisee ja GPS namittelee. 

Itse makeinen


Karkki on makua ja koostumusta lukien lempeämpi ja pehmeämpi kuin esim. merkkari. Karkki on kaunis ja kaunista karkkia mukavampi syödä. Pussin koko on pienehkö 70 grammaa. Taskukoko.

Jälkimausta jää hieman jano ja tekee mieli huuhtoa suuta - joten autokarkiksi tästä ei suoraan ole. Maku jakaa mielipiteitä, sillä se on vähissä arvosteluissa saanut 2-5 tähteä / max viisi tähteä. Salmiakkia joka tapauksessa. Ja makuasia:)

 https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/13344/salta-katten-70-g/


Salta Katten, Fazer



sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Kissan arvon puolesta


Kansalaisaloite on erinomainen tapa tuoda julki asioita, joihin olisi hyvä puuttua, mutta sen vireille laiton helppouden vuoksi aloite saataa jäädä helposti huomaamatta tai sitten saa kansanradion tyyppisiä olankohautuksia ja naurahduksia. Nyt on kissan arvon puolesta pystyyn laitettu aloite jäämässä laiskuuden ja aloiteväsymyksen jalkoihin. Tai sitten puhtaan tietämättömyyden. 

Valitse oma verukkeesi, sillä kissan elämä, oli se sitten populaatio kissa tai sohvalla patsasteleva sertifikaatti rohmu, on tunnustettava ja arvokas. Kissaihmisenä tai ylipäätään sivistyneenä ihmisenä jokainen meistä ymmärtää sen. 

Tämä aloite pureutuu ennen kaikkea populaatioihin eli yksinkertaisesti kodittomiin kissoihin. Eivät saa ruokaa, ei ole nimiä - mutta joita pystyisi auttamaan! Lisäksi  kissojen pakollisen tunnistusmerkinnän asettamiseksi lakiin. Tunnistumismerkintä on kullan arvoinen siinä tapauksessa kun kissa katoaa. Kissan katoaminen, karkaaminen on yllättävän yleistä! Ja silloin kun kissa karkaa/katoaa, on se helposti myös populaatiokissa. Ja siinä vaiheessa tulee kaivanneeksi tällaisia kansalaisaloitteita! Mieti.

Apua tarvitsevia on paljon, enemmän kuin auttajia. Yksityiset, vapaaehtoiset ja eläinsuojelyhdistykset eivät yksin pärjää, vaan tueksi on saatava lainsäädäntö. Elokuun viimeisellä viikolla päätetään eläinten uudesta hyvinvointilaista. Vielä on aikaa, mutta toimi ajoissa! Heti. Saman tien.

Älä ole välinpitämätön kaveriasi kohtaan! Älä ole niin välinpitämätön, ettet voisi edes allekirjoittaa kansalaisaloitetta! Kysy kissaltasi. Kiitos.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8176

 Kysyitkö kissaltasi? Tai itseltäsi?

sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Hannu saa hepulibensaa Dagsmarkin elviksestä

 “Kun Pekka soitti minulle ja ehdotti, että aloittaisimme koirien lähiruoan valmistuksen, innostuin heti!”, toimitusjohtaja Laura Strömberg muistelee.

Skriik... hetkinen.


Hannu hepuloi

Hannu juoksee makuu- ja olohuoneen väliä niin että kipinää iskee - hyppää olohuoneen sohvalle ja menee sohvaa päästä päähän. Silmät pullistuvat päässä. Arkikielessä tätä voisi kutsua hepuliksi. Hannu on joko syönyt elvistä tai on saamassa juuri elvistä. Kotimaista uutta ruokaa, lemmikkeille, myös kissoille. Tarkastettiin pussin kyljestä.


Hannu hepuloi sohvalla ja kurmottaa mansikkalelua


Rapia neljä kilometriä Alpo Jaakolan patsaspuistosta ja kymmenisen kilometriä 9-tietä Loimaalta lounaaseen sijaitsee jo pienen kuhinan aiheuttanut Dagsmarkin lemmikkiruoka keittiö; hyvää ja terveellistä kissoille ja koirille. Kissoille Tiikeriä ja Ilvestä; eli Hannulle elvistä. Pidetään elvis pienenä, ettei kukaan loukkaannu.


Dagsmarkin kuivanappulapussi Ilves


Kun jatkossakin lukee elvis, tarkoitetaan sillä Dagsmarkin Ilvestä. Elvis tipahti meille yhtä vaivihkaan, kuin Elviksen joululevy Karkkilan Retrosta&Romusta. Aina sieltä on jotain löytynyt. Hannulle tarkoitettu elvis löytyi Prismasta. Hannulla oli hyvä ja terveellinen nappularuoka loppunut, kolusimme lähimarketin hyllyjä ja sattumalta löysimme Dagsmarkin elviksen. Siinä tuntuu olevan kaikki mitä kissa tarvitsee; korkealaatuisia raaka-aineita, viljatonta, sulavaa jne. Nappulaa, mutta kotimaista. Mate in Finlant eli avainlipputuote. Prisma ei ole ainoa paikka, johon elvikseen ja kissojen toiseen tuotteeseen Tiikeriin voi tutustua. Mm. Tokmanni, Halpa-halli ja Puuilo myyvät Dagsmarkkia, eli joka niemi, joka notko on Dagsmarkkeerattu. Ruokia saa tilata myös verkkokaupasta. Tuotteisiin ja kivoihin kuviin voi tutustua kotisivulla: https://dagsmarkpetfood.fi/

Tyhjä pussi muoveihin


No problem ja kuppi tyhjä. Hannu heitti helttaan ja muutkin nauttivat. Virtaa ja bensaa hepulijuoksuihin ja sohvan valtaamiseen. Pussi tyhjeni seitsemän kissan taloudessa suht ripeästi, ei ennätysaikaan, mutta ei lautasellekkaan jätetty. Tämä tuote tuntuu sopivan erityisesti Hannulle. Jos nyt ei ihan hyvää, niin herkkua!


Nyt riittää energiaa vaikka ylämäkeen!




keskiviikko 17. maaliskuuta 2021

Kevät tärinöitä


- kuule Pesonen

- niin, henkilökunta?

- mitä teit yöllä?

- lauloin...

- niin lauloit

- ... ja pelasin

- yöllä kuuluisi olla hiljaa ja nukkua

- se oli pehmopallo

- ahaa



Eilen illalla, siinä villasukka aikaan, henkilökunta ajatteli rentoutua TV:n äärellä ja saapui olohuoneen puolelle. Katsahdus keittiöön, ihan sellainen pikainen silmien hairahdus ja jotain taisi näkyä. Pääkin kääntyi jo takaisin, kun ajatus teki vasta tuloa. Mitä siellä oli? Mitä...? Keittiön vesikuppi oli itsekseen ryöminyt alustaltaan pois! Kävellyt, ryöminyt, hypännyt, millä tyylillä vesikipot nyt liikkuvat. Liikkuvat? Ei kuppien kuulu liikkua tai irtisanoutua tehtävästään. Kuppi on ja tarjoaa juotavaa - liikkumatta. 

Mutta tämä kuppi oli tullut parikymmentä senttiä itsekseen! Kissoja ei voi syyttää, sen olen oppinut. Blogi-ihmiset tietävät asioista. Kupissa oli muutakin outoa. Siinä oli veteen sukeltaneena mm. Jettaa villitsevä punainen keppilelu. 

Kerran on maa järissyt täällä päin niin, että pönttö tärisi. Rekka hurjimmillaan täräjää taloa. Samoin pitkät ja raskaat tavarajunat heiluttelevat astioita ja karmeja. Mutta radallekin tästä on liiaksi matkaa. Eikä rekkoja ole liiemmin näkynyt, ei kuulunut. Kissoja ei voi syyttää. Kissat eivät huvikseen heittele tai siirtele juomakippoja. Huvikseen. Eihän?




torstai 11. maaliskuuta 2021

Aurinkorouva Pesosen vapaapäivä

Tänään ei paista, toteaa yöpöydälle kavunnut Pesonen

Ilmatieteen laitos lupailee näille main taas lumisateita ja se tietää armotta myös sitä, ettei auringolla ole asiaa näyttäytyä sillä terällä, joka porautuisi hellimään vanhan Rouva Pesosen luita. Pari päivää paistoi, mutta ei tänään ja sen Petskikin totesi. Jo ennen aamupalaa Pesonen oli makuuhuoneessa, yöpöydällä odottamassa aurinkoa, mutta niitä ei koskaan tullut. Vielä eilen paikka oli viimeisten säteiden paikka. 


Vihreän huoneen viimeiset säteet

Pesosella on ilmiömäinen kyky löytää auringon kulku ja tavoittaa se, kunnes se katoaa ikkunapuitteiden tai huoneen kulman taakse. Pesonen velloo auringossa, kuin suomalainen mies säälissä nakkikipon mentyä nurin. Pesonen nauttii, sanan kaikissa taivutusmuodoissa. Pesonen kylpee ja mitä enemmän on kutittivia kuplia, sen autuaampi on olo. Grillaa grillaa ja lieskat lyövät!


Grillaa, grillaa, lieskat lyövät ja Pesosen niskaa herkutellen syövät!


Asunnossa on kaksi huonetta joita aurinko sahaa ja tätä väliä Pesonen hakee. Ei hulluna, mutta tietoisesti. Jokin naksahtaa, jokin kertoo että nyt paistaa. Liekö lämpöväreily tai sitten valo pääsee silmistä sen verran, että se kertoo auringon olevan "päällä". Sokeudesta on kuitenkin todettu, ettei Pesonen näe yhtään mitään. Silmien ei pitäisi reagoida valoon millään tavalla.  

Tänään on kyseenalainen vapaapäivä. Tänään ei paista. Vapaapäivää Pesonen kunnioittaa nukkumalla. Tänään nautitaan erilaisesta kodin lämmöstä. 


Eilen vielä paistoi ja tässä nautitaan makuuhuoneen viimehetken lämmöstä

 

tiistai 9. maaliskuuta 2021

Haisuli vahtii Hannua

Hannu on ujuttautumassa samaan legendaariseen seuraan kuten esim. tehokkaat marjan poimijat, vimmainen äyskäröinti ja osittain myös taikinan vaivaaminen. Hannulla on elkeet jotka saattaisivat yltää aina Unescon aineettomalle kulttuuriperintö listalle! 

Vaan henkilökunta on toista mieltä! Hannua ei Unescon listalle haluta. Henkilökunta on niin vahvasti toista mieltä, että otti äärimmäisen konstin käyttöön ja pyysi Muumeista tuttua Haisulia toimittamaan jonkin asteista "Vesihiiden" virkaa. Hannu saisi unohtaa kaikenlaisen vatkaamisen.

Näet Hannu on "kiroillut" juomakipon äärellä. Hannu on ollut Karppinen, mutta ilman tekniikkaa ja äyskäröinnyt yöllä vedet parketille. Hannun oma tekniikka on kuitenkin sen verran tehokas, ettei pelkästä pisaroinnista ole kyse. Ei ollut ensimmäinen kerta - astia oli siirrettävä sivummalle. Nyt Haisulin tehtävä olisi tuijottaa Hannu kiltiksi.  




sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Möksä - vesivahinko (tietääkö Laku asiasta)

Möksä - vesivahinko (tietääkö Laku asiasta). No ei tiedä. Laku ottaa korvat ja nopean näköyhteyden, sellaisen luikku vilkaisun ja hilpasee ympyräkeittiön todellakin hyväksi käyttäen sieltä vasemmalta, jonne henkilökunnan haperoituneet niskat eivät tarpeeksi nopeasti kiänny. Pliu ja hippulan vinkaisu on kostea. Piri on perustuksia myöten kuse... , perustuksia myöten ilman mökkiä.


Piri on selvästi harmissaan putkirikosta.



No niinhän siinä sitten kävi, ettei Laku sietänyt Pirin kesämökkiä yleisellä tontilla, vaan päätti merkata paikan "omakseen". Lakun tuntien, temppu ei ollut yllätys.
Saman tempun Laku toisti Pirin asunnon ja Pirin möksän korvaavalle laatikolle nimeltä Pahvilaatikko. Harmin paikka, sillä Piri on tykännyt olla laatikoissaan. 


Piri se tykkää laatikoista

Samoin myös Pesonen oli mieltynyt laatikoihin. Pesosella vaan kestää hieman pidempään tehdä tuttavuutta uusien asioiden kanssa. Jos jotain "hyvää" täytyy keksiä siitä, ettei Pirillä ole "mökkejä" enää käytössä, niin se että Petskillä on vapaampi lattia pinta-ala käytössä. Vaan olisi tuo Pesonenkin mökkeillyt, vaikka sitten pelkällä Pahvilaatikolla vielä useamman kerran... 

Pesonen, Pirin aina niin kesäisellä, mansikkamaisella Pahvilaatikolla.