maanantai 23. helmikuuta 2015

Niilo

Niilo lokakuussa 2014
Niilolla on todettu epäiltynä diagnoosina aivolisäkkeen makroadenooma eli hyvänlaatuinen kasvain. Epäiltynä sen vuoksi, että siitä ei ole otettu koepalaa. Pään magneettikuvaus on otettu ja siinä näkyi isoissa aivoissa massa, joka työntää näkökukkulaa ylöspäin. Massa on pyöreä, n. rypäleen kokoinen, kiinteä ja korostuu hyvin varjoaineella. Paranemisennuste on huono. Lääkkeeksi Niilo on saanut Prednisolonia 5 mg. yksi tabl. päivässä. 

Mennään ajassa hieman taaksepäin, kolmen kuukauden päähän. Olimme vaihtaneet viime vuoden puolella kissojen ruokavaliota, pitääkseen niiden kilot kurissa, mutta kun Niilo laihtui pelkästään joulukuun aikana 800 g ja kesästä painoa oli pudonnut yhteensä 2 kg, oli tilanteessa jotain outoa. Lisäksi havaitsimme, että Niilolla olivat pupillit suurentuneet ja paikoin takajalat löivät "tyhjää", kun se nousi nukkumasta. Luulimme sen olevan pelkän verenkiertohäiriön, kuten ihmisillä jalkojen puutuessa. Lisäksi Niilo oli aavistuksen omissa oloissa.

2. 1. 2015 tilasimme ajan eläinlääkärille, jos verikoe olisi tuonut jotain selvyyttä Niilon tilaan. Niilo painoi tuolloin 5,3 kg. Veriarvoissa maksa-arvot olivat koholla (haarukka 12 - 130 / Niilolla oli 206) ja toinen munuaisarvo hieman alhainen (haarukka 5,7 - 12,9 / Niilolla oli 5,6), mutta selkeää sairautta ei todettu. Laajentuneisiin pupilleihin pohdittiin verenpainelääkitystä. Silmien ns. uhkausvaste oli normaali ja ne reagoivat valoon. Maksan toiminnan tukemiseksi hankittiin Niilolle maksanaksuja. 

8. 1. 2015. Niilo oli laihtunut 300 g ja painoi nyt 5 kg. Laihtumisen tuloksena Niilo alkoi hypellä tasoille ja oli "reipas", mutta ajoittain kyhjötti hiljaa tuijottaen tyhjyyttä ja oli omissa oloissaan. Syöminen väheni radikaalisti, mutta vettä vielä joi. Halusimme toisen eläinlääkärin mielipiteen. Siellä todettiin, että iso verinäyte kunnossa, maksa-arvo alat aavistuksen koholla (haarukka 20 - 100 / Niilolla oli 117), mutta ei maksaongelmaa. Ikenien väri ei ollut muuttunut. Valkosoluarvo oli hieman alhainen. Kilpirauhasarvot olivat koholla (haarukka 19 -62 / Niilolla oli 72) ja kilpirauhasen liikatoimintaan saatiin Felimazolea ( 1 tab. 2 kertaa pvä).  Ravintoa tukemaan saatiin Nutri-Plus Cat vet geeliä. Useampi lääkäri ihmetteli silmien kuntoa. N. kuukauden päähän sovittiin uusi verinäytekontrolli. 


Niilo nukkuu Jetan kanssa, tammikuu 2015
9. 1. 2015. Lääkäri soitti kotiin ja antoi verenpaineeseen lääkkeeksi Fortekoria. Fortekorin yhtenä sivuvaikutuksena piti olla ruokahalun lisääminen.

10. 1. 2015, lauantai-iltana alkoivat kohtaukset. Niilo oli selvästi hämillään ja pälyili taaksensa pää oikealle kääntyneenä, jonka jälkeen alkoi kiertämään kehää myötäpäivään. Kohtaukset kestivät yleensä n. pari minuuttia, kunnes saatiin Niilo makuulle lepäämään, jolloin tilanne rauhoittui. Olimme todella huolestuneita. Niilo vaikutti pahoinvoivalta eikä tullut juurikaan kupille syömään ja miltei ainoana ravintona oli sormen päästä annettava Nutri-Plus geeli. 

12. 1. 2015 kävin lääkärissä kysyäkseni tilanteesta. Kysyin samalla johtuvatko kohtaukset lääkkeistä? Sieltä vastattiin ettei lääkkeet vaikuta, ei hätää. Sovitusta verikoekontrollista kuukauden päästä pidettiin kiinni.

Kohtaukset kuitenkin tihentyivät ja syöminen loppui kokonaan. Niiden kestot pysyivät max. 10 minuutissa. Oireet olivat samat eli levottomuutta, katsomista oikealle ja kiertämistä. Kaikkeen liittyi alusta alkaen myös pienimuotoinen pään nykiminen ja tärinä.

26. 1. 2015 menimme samalle eläinlääkäriasemalle kuin edellä, mutta nyt oli eri lääkäri. Niilon tila oli pysynyt samana. Nyt katsottiin mm. suuhun, sillä halusimme varmistaa ettei suussa tai nielemisessä ollut ongelmia. Sieltä ei löytynyt mitään. Pupillit edelleen laajat, sydän normaali. Verenpaineet havaittiin normaaliksi, mutta kilpirauhasarvo oli pudonnut liian alhaiseksi. Lääkäri sanoi suoraan, ettei tiennyt mikä Niiloa vaivaa - sairasti "jotain" mistä ei ole saatu tietoa. Mahdollisti oireita tutkiessa kasvaimen olemisen. Ehdotti jatkoa ajatellen Niilon röntgenkuvauksen ja virtsanäytteen tarkastuksen, mutta jätti vastuun meille. Kilpirauhaslääke Felimazolen määrä pudotettiin yhteen pilleriin päivässä ja verenpainelääke Fortekorin jatkamista kahdeksi viikoksi. 

Pari päivää jatkoimme näillä neuvoilla, mutta kohtaukset jatkuivat. Niilon turkki meni huonoksi, se rasvottui. Ruoka ei vieläkään maistunut toivotulla tavalla ja jatkoimme Nutri-Plussan antamista. Lopulta päätimme jättää lääkkeet kokonaan pois. Päivän parin päästä Niilon ruokahalu alkoi palautumaan ja lopulta Niilo alkoi jonkin verran syömään. Paino oli tuolloin 4,5 kg - 4,7 kg. 

Tilanne oli kuitenkin edelleen huolestuttava. Olimme vieläkin lähtökuopissa, sillä emme tienneet mikä Niiloa vaivaa. Jotain osviittaa olimme internetin ulkomaalaisilta sivuilta saaneet ja kaikki merkit viittasivat kasvaimeen. Kotimaisilla sivustoilla ei vastaavia kokemuksia juurikaan ollut - ainoastaan yksi tarina löytyi. Hieman "virallisimmilla" sivuilla ei ollut mitään asiaan viittaavaa. Halusimme asialle varmuuden ja tutkimme eri vaihtoehtoja. Varasimme ajan Eläinsairaala Aistiin, Vantaalle.

Niilo Karvalärvi
6. 2. 2015. Eläinsairaala Aistissa Niilolle tehtiin eläinlääkärin toimesta perustutkimus; keskusteltiin, tutkittiin alustavasti näköä, paineltiin mahaa, kävelytettiin eri asennoissa jne.. Niilo oli tietysti hämillään, eikä ollut oma itsensä, kun heti kopasta laskettiin alas lattialle. Kaikki sujui kuitenkin Niilon ehdoilla. Alustavan tutkimuksen jälkeen meille annettiin mahdollisuus tutkituttaa  samalla käyntikerralla Niiloa enemmän ja ottattaa pään magneettikuvaus. Näin teimme. Niilo siirrettiin seuraavaan huoneeseen. 

Parin tunnin päästä Aistista soitettiin ja pyydettiin paikalle. Tiesimme siinä vaiheessa, että jotain ikävää on löytynyt. Meidät ohjattiin huoneeseen, johon saapuivat tutkimuksen tehnyt neurologi Mindaugas Rakauskas ja klinikkaeläinhoitajaopiskelija Ann-Mari Hella joka tulkkasi. Asia kerrottiin selkeästi ja hienovaraisesti. Neurologi puhui englantia, ymmärtäen hivenen suomea. Mikäli jotain termiä emme ymmärtäneet, tulkki käänsi sen meille. Mitään ei jäänyt epäselväksi. Näimme Niilosta otetut magneettikuvat, joista asia kävi konkreettisesti ilmi. 

Vaikka aavistimme, toisin sanoen tiesimme lopputuloksen, oli tulos musertava. Keskustelimme neurologin kanssa asiasta ja saimme hetken olla kahdestaan, jotta saimme ajatukset kasattua. Yhtenä vaihtoehtona oli jättää Niilo sinne - nukuttaa. Pohdimme asiaa, sillä totuus oli selvä. Viimeistään siinä vaiheessa kun neurologi sanoi, että te tunnette kissanne paremmin, halusimme tuoda Niilon kotiin. Halusimme antaa Niilon kokea vielä kodin lämmön. 

22. 2. 2015. Olemme aamuisin antaneet Niilolle yhden tabletin Prednisolonia, jonka Niilo ottaa ajoittain sujuvasti, kuin tietäen sen auttavan. Lääkkeestä on sanottu, että toisena päivänä kuurin alettua kissa muuttuu radikaalisti, se palautuu entiselleen. Prednisolonia on pidetty "ihmelääkkeenä". Toisena päivänä ei meillä tapahtunut juurikaan mitään, liekö Niilo ollut sen verran väsynyt stressaavasta matkasta. Seuraavasta päivästä alkaen on Niilo ollut kuin entisensä. Ruokahalu on kuin hevosen ja paino on noussut kilon verran. Se johtuu lääkkeestä. Samoin suuret pissat. Suurin vaikutus on Niilon yleisilmeessä; Niilo on reipas ja läsnä, nukkuu sikeästi ja hyvänlaatuista unta. Niilo on saanut "nauttia" elämästään. Kohtauksia ei ole tullut. Lääke ei paranna kasvainta, mutta se parantaa Niilon elämänlaatua. Lääkkeen haittapuolena on se, että siihen tulee lopulta immuuniksi ja sen teho alkaa loppumaan. Mitä sitten käy, emme tiedä. Mutta sen tiedämme, että valintamme tuoda Niilo kotiin oli oikea. Olemme miettineet sitäkin, onko Niilolla vielä jotain kerrottavaa kavereille ennenkuin Niilon aika on täynnä. Niilo on viisas kissa. Nyt Niilo saa siihen aikaa. Jonkun täytyy ottaa paikka talon pomona.



Niilo on aloittanut uudestaan Repen kantamisen!
Niilo nukkuu kanssamme. Se on ottanut jopa vanhan harrastuksen takaisin; Repen kantamisen. Repeä se on kantanut viimeksi n reilu vuosi sitten. Ikkunan äärellä Niilo on useammin kuin aikoihin. Katselee ja tarkkailee. Olemme skeptisiä lääkärin arviosta Niilon liki sokean näön suhteen. Ajoittain silmät reagoivat valoon normaalisti. Kotiin tullessa, Niilo on usein ovella vastassa. Mielestämme Niilolla ei ole kipuja, eikä se voi pahoin; päinvastoin. Niilo kuuntelee meitä ja me Niiloa.

Hetki sitten Niilo sai iltaruuan; söi sen hyvällä ruokahalulla. Nyt vetäydymme koko porukka pikku hiljaa nukkumaan. Niilo on näin jo tehnyt, ottanut hyvän asennon ja vaipunut syvään uneen.   

        

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Laku laaduntarkkailija

Suksiin sopivat voiteet
Pitkästä aikaa tuli otollinen aika lähteä hieman hiihtelemään. No, sukset piti tietysti ensin pohjustaa sopiviksi vallitsevalle kelille. Siklasin pohjia pahemmista kuonista ja sivusilmällä huomasin kun Laku oli hiipinyt katsomaan mistä rahiseva ääni tuli? Jostain syystä niin Laku kuin Sofikin eivät pelkää suksia, vaikka voisi kuvitella niiden näyttävän suurilta lavoilta, jotka ilmassa heiluivat hullun holtittomasti ja pitävät viallisen kolisevaa ääntä kolhiessa lattiaa ja huonekaluja. No, Laku tuumaili ja tarkasteli voitelutilannetta ja poistui vähin äänin jonnekin takavasemmalla.

 Jatkoin puuhasteluani, mumisin voidevalintoja ja taisin päästellä muutaman murahduksen kokemattomuuttani voide-eksperttinä. Sain lopulta tuhlattua vähäisenkin energian suksien voiteluun ja kun olin laittamassa suksiparia kiinni toisiinsa, huomasin että Laku pötkötti rottinkituolin alla katsomassa puuhiani. Ilme oli paljon puhuva; Laku katsoi touhujani, tietäen selvästi kömpelyyteni ja säälien tulevaa hiihtokokemusta. Itse säälin Lakua, joka pötkötti rottinkituolin alla, kurkku poikkipuun päällä. Ei ihme, että poika rohisee välillä. Mutta rohiseeko se enemmän kuin astmaatikko pappa, joka haarakäynnillä yrittää kivuta jäistä latupohjaa mäkeä ylös. Epäilen. Kuinkahan kauan oli Laku mahtanut olla siinä? Nähtävästi koko voitelutuokion ajan. 

Laku tarkkailee suksien voitelun etenemistä









Laku hämmästyttää välillä tilanteiden tarkkailuilla; tykkää selvästi katsella ja kummastella. Aivan sama on esim. akvaarion kanssa. Laku hyppää ajoittain penkille katselemaan lasikopin ainoata vanhaa asukasta. Tule selvästi tarkastamaan tilannetta. Pitää huolta kalasta - pitää huolta talon asukeista.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Pesonen seikkailee - (lue; Pusunen seikkailee)

Pesonen - Pusunen seikkailee
Pesonen - tai tarkemmin silloin kun Petskillä on seikkailuvaihde päällä, sanomme Pesosta Pususeksi. Pesonen muuttuu Pususeksi kun Pesonen kolkuttelee vessanovea tai raapii sitä. Tai sitten kun Pesonen kolaa vaatehuoneen - tai parvekkeen ovea. Yleensä Pusunen tulee "kehiin" silloin kun se yllättää meidät, on jotenkin oudossa paikassa siihen nähden missä Pesosen kuvittelee tai odottaa olevan. Pusunen saattaa löytyä yht´äkkiä makuuhuoneen yöpöydältä ruokakipon luota rouskuttamassa napsuja. Tai leikkimästä niin villisti, että luulemme Pesosen olevan esim. Laku. Pesonen kääntyy matolla helposti Pususeksi kun se leikkii ja kierähtelee vastustamattoman hellyyttävästi selkänsä kautta ympäri, kirhatelee ja tietämättään temppuilee suurella persoonallaan! 


Pusunen tapittaa Pluto silmillä

Kaikki seikkaileminen ja yllätyksellisyys tekee Pesosesta Pususen. Ja yhtälailla Pesonen tuntuu yllättyneeltä kun saamme sen odosta paikasta kiinni karvan nilkoissa. Se nostaa päätänsä kuullakseen paremmin ja pälyilee meihin päin ympyräpyöreillä kysyvillä silmillä. Pluto silmillä. Saman se tekee korvilla ja ihmettelee samalla miksei jo ovi aukene? "Mitäs ihmeellistä tässä on, että pitää Pususta kiljua?". 




Yleensä tempusta Pesonen saa avoimen oven ja sitä ennen kunnon kupsutukset ja rapsutukset. Taita Putski tietää mistä narusta vetelee! 







Husse


Kauppakeskuksen aulassa oli ruotsalaisen Hussen koiran- ja kissantarvikkeiden esittelijä. Tuotteita oli esillä pääsääntöisesti koirille, mutta muutama kissoillekin suunnattu tarvike löytyi, lähinnä ruokaa ja hiekkaa. Mukaan tarttui 400 gramman kissanruokapurkki sianlihaa ja jänistä.

Husse toimii verkkokauppana ja yli 30:n euron tavarat toimitetaan kotiovelle ilmaiseksi, muuten peritään viiden euron pientoimituslisä. Husse myy koirien tuotteiden lisäksi, kissojen kuiva- ja säilykeruokaa, hiekkaa ( kolme eri laatua), hygieniatuotteita ja tarvikkeita.
  


Husse patè, sianlihaa ja jänistä, 400g

Patè on erittäin erittäin pehmeää ja purkissa luvattu hyvä sulavuus tulee varmasti toteutumaan. Koostumus on lihaa ja sen sivutuotteita (sianliha 6%, jänis 6%), auringonkukkaöljyä, kivenäisaineita ja vitamiineja. 

Päiväruokana tarjoiltu Husse keräsi enemmän nuuhkijoita kuin ruokailijoita. Sofi söi, jonka jälkeen peitti. 


Sofi nauttii Husse-ateriaa, Hannu
vielä empii.
Parin tunnin päästä Pesonen tallustaa samalle kipolle ja valitsee ensin Canaganin ocean fishin ja syö sen, jonka jälkeen siirtyy Hussen sianliha & jänis-lautaselle. Maistaa siitä pari haukkua ja jatkaa ocean fishin parissa. Lopulta päätyy peittämään molempia lautasia. 

Seuraavana päivänä Husse uudelleen tuoreena tarjottuna häviää ripeämmin, eikä jää lautaselle koskemattomana.


Asteikko 1-5 tähteä










Lähde:
www.husse.fi







sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Myrkyllisistä kukista ja kasveista

Kissataloudessa yksi harmin paikka on se, että kukkia ja kasveja ei pysty pitämään niin runsaasti ja avoimesti kuin haluaisi. Kontrolli että kissa pääsee napostelemaan myrkyllistä kasvia saattaa olla haastavaa.

Sofi peuhaa puhtaissa kukkapapereissa
Valon lisääntyessä ja kevättä odottaessa emme malttaneet olla ostamatta tulppaaneja; nekin luokitellaan kissoille myrkyllisiksi kasveiksi. Leikkokukkia varten on seinässä pieni taso, johon saamme ne esille. Taso on sellainen, johon kissat eivät ylety tai pääse hyppäämään. Kuihtuneet kukat korjataan hyvissä ajoin pois. 

Toki kissatkin saivat osan kukkaostoksesta. Päälipaperi johon kukat oli kääritty oli mitä mainioin kiinnostuksen kohde; se rapisi ja oli suuri kuin teltta, jonka alla aukeni uusi maailma. Sieltä oli hauska vaania ja sinne oli hauska sännätä. Paperi oli sen verran kovaa, että sen sai hauskoihin asentoihin huonekaluja vastaan. Siitä sai jo sinällään majan tehtyä. Riemu oli rajaton! 

Paperi oli päälipaperi ja kukkien välissä oli vielä sanomalehteä. Kissat voivat saada myrkytysoireita myös siitepölystä (nuollessaan paperista tai turkista), eikä siis paperia joka on kukkien kanssa kosketuksissa ole hyvä antaa leikkeihin. Myös irralliset kasvien ja kukkien osat on huomattava ottaa pois, kuin yhtä lailla narut ja teipinpalat.


Kukkapaperimaja on Lakun mieleen
Kotioloissa kissa saattaa esim. ruohon puuttuessa alkaa syömään huonekasveja ja sen vuoksi on hyvä olla tarjolla myrkytöntä ruohoa. Itsekasvatettu kaura ja ohra ovat turvallisia. Kissan Uusi Kotilääkäri (Sari Haikka; Gummerus) huomauttaa, että kukkakaupoissa myytävä Kissanruoho-niminen ruukkukasvi olisi kissoille myrkyllistä. 

Hyvä on myös huomioida ja tiedostaa, että eri kasvinosat saattavat olla myrkyllisiä, esim. kukat, lehdet, marjat, sipulit ja siitepöly. 





Seuraavassa eri lähteistä poimittu lista myrkyllisistä kasveista (tummennetut kasvit erityisen vaarallisia):

 (Tähdellä merkittyjä kasveja tulee varoa erityisen paljon!)
Aasinkorva, ahosuolaheinä, akileija, alppiruusu, amaryllis, anopinkieli,
atsaleat, belladonna, elämänlanka, etelän kultasadehevoskastanja, 
hyasintti, hopeaköynnös, hortensia, hajuherne, hullukaali = villikaali (esiintyy kaatopaikoilla ja tienvarsilla), hulluruoho, huonekoisoihmepensas
jouluruusu, JOULUTÄHTI, kalliokielo, keltamo, ketunleipä=käenkaali, 
kevätkello, kielo, kirjovehka, kliiva, koiranheisi, koiranköynnös, 
koiranpensas, konnanmarja (musta ja punainen), kriinumi, krookus, 
kukonkannus, kultanarsissi, kultasadepensas (siemenet ja palot), kurjenmiekka, kuusama, kuusora, kylmänkukat, kärhökasvit,
kääpiöesikkoköynnösvehkalehtosinijuuri, leinikit, likusteri, lumikello, 
lumimarja, lupiini, marjakuusi,mentukka, miekkalilja, misteli, morsiusharso, 
munkinhuppu, muratti, mustakoiso, myrkkykatko, myrkkykeiso, 
myrkkylilja, narsissit, niittysuolaheinä, niittyleinikki, näsiäpensas, 
oleanteri, oravanmarja, orjanlaakeri, paatsamo,peikonlehti, 
peruna (valossa vihertynyt), piikkikruunu, pohjoinen ukonhattu, puksipuu, 
punakoiso, punasarjanarsissi, pylväskaktus (syövyttävä), raparperi (lehti), 
rantatyräkki, ritarinkukka, ruukkuatsalea, ruusupapu,salkopapu, sarjanarsissi, 
sormustinkukkasorvarinpensas, sudenmarja, suokukka (punainen),
suolaheinä, suopursu, suovehka, syysmyrkkylilja, tarhaukonhattu, terttuselja, 
tulppaani, tyräkki, ukonhattukannus, vaivero, valkonarsissi, vehla = kalla, villaheisi, villiviini, vehka, vistaria, vuokot

Kultaköynnös, pinaatti, punajuuri ja raparperin varsi ovat pienelle kissalle haitallisia, koska ne sisältävät runsaasti oksaalihappoa.

Tyräkkien sukuun kuuluvien joulutähden, piikkikruunun ja ihmepensaan maitomainen neste aiheuttaa oksentelua, ripulia ja tajunnan häiriöitä, josta usein seuraa kuolema. Kirjorönsyliljan pureskelu saattaa vaikuttaa mielentilaan.


Hannu repii paperia tolpasta
Erityisesti liljat, eri huonevehkat, koisokasvit (mm. hullunruoho ja osa saniaisista ovat myrkyllisiä.
Myrkytysoireita yleisesti ovat oksentelun ja ripulin lisäksi mm. kuolaaminen, lasittunut katse, krampit, suuri unentarve ja normaalia alempi ruumiinlämpö. 

Kunnioitettavan pitkää listaa lukiessa ymmärtää kissanruohon tarkoituksen. Kissa kaipaa ruohoa karvapallojen liikkeelle saamiseksi ja mikäli ruohoa ei ole, on aivan "ymmärrettävää", että kissa saattaa järsiä tarkoitukseen huonekasvia.

Myrkytystä epäillessä, ota yhteyttä eläinlääkäriin. 

Lähteet: 
Sari Haikka; Kissan uusi kotilääkäri (Gummerus, 2010)
Kissat; rodut, kasvatus, ja hoito (NGV)
http://kissawiki.whiskas.fi/ 





sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Viriili poika Piri



Tyynyn kunto Pirin käsittelyn jälkeen
Piri on valon lisääntyessä varsin viriili poika. Se tarkoittaa sitä, että saan kääntää ja pöyhiä tyynyä varsin usein, kun sitä hieman poljettu. Piri osaa tehdä temppunsa kaikessa hiljaisuudessa, eikä kaveri nykyään edes kummemmin nolostu kun se saadaan housut nilkoissa hommasta kiinni. Siinä se tohkeissaan selkä kaarella polkee kuin postilaukku olisi täynnä jaettavia kirjeitä. Saattaa hieman kirahtaa kuivan ketjumaisia ääniä. Ja tätä lemmenkurnauttelua kestää pitkään. Polkee ja tamppaa tassuja pehmeätä tyynyä vasten. Tuntuu nauttivan. Tosissaan on. On niin tosissaan, että yksi (Hello Kitty-tyyny!) on poljettu puhki. 

Piri polkee



Seuraava video on vuodelta 2013, jossa Piri on yllätetty sohvan päältä. Video osallistui YLE:n Puoli seitsemän lemmikkieläin kilpailuun, mutta menestys jäi tulematta.








Pirin kevät - Piri`s spring (pituus 0;52)








Schesir Nature for cat, 140 g (tonnikala)

Näppärän muotoinen Schesirin 140 grammainen peltinen tonnikala purkki on helppo avata. Tuotteen koostumus on 51,7 % tonnikalaa ja riisiä 1,5 %. Tonnikalaseos on purkin päältä löysähköä ja lusikoidessa se on irtonaista ja kostean oloista. Löysähkö hyytelö on kissojen herkkua. 

Purkki ohjeistaa tarjoilu suosituksen max. kaksi purkkia / pvä ja tämä kannattaa muistaa, sillä kissat tuntuvat tykkäävän Schesirin tonnikalasta! Tuote säilyy avattuna jääkaapissa n. 48 tuntia. 

Kielten lipomisesta päätellen tämä tonnikala ruoka on herkkua ja lautaset tyhjenevätkin rivakkaa vauhtia. Tämä maistuu!


Asteikko 1 - 5 tasuua