Arkikuva #18

 

Arkikuva #18, opaskyltti, Vääksy

Porukan kuulumisia paistin tuijottamisen jälkeen

Siitä tietää, että arki on liian hektistä kun lomallakaan ei ehdi päivttämään vaatekaappiaan, mökillä kenallaan notkuvia seinälautoja tai kissojen kuulumisia. Kello soimaan aikaisemmin tai kello hetkeksi kokonaan jäähylle. Pesosen porukoilla on monta tassukilometriä juostu sen jälkeen kun Miina kuolasi pikaruuan perään parvekkeella.

Pesosen porukan kuulumisia

HANNU 

Hannu täytti 15-vuotta ja Hannun synttäreitä juhlittiin eläinlääkärissä. No ei, mutta niinhän se meni. Sorry Hannu, mutta kakku jäi tällä kertaa tekemättä. Sitä vastoin lääkäriltä tuli yleisvoinnillisia kehuja ja nappuloita hoitopöydälle - ja kutsu hammaslääkäriin. 

PESONEN

Pesonen piipahti Hannun synttärikaravaanilla samalla lääkärillä pienentämässä polii-maksua ja ottamassa rokotukset. Pesosen luonnetta hämmästeltiin kuinka se on kiltti ja luottavainen. Luonne palkittiin herkkunappuloilla, jotka Pesonen imuroi välittömästi hoitopöydällä pötköttäen. Pesonen otti käynnin jopa niin rennosti, että kun lääkäri piipahti toisessa huoneessa, Miinan luona, Pesonen nojaili henkilökunnan käsiin ja kehräsi! 

MIINA

Viime postauksen jälkeen, n. reilu kuukausi sitten, Miinan turkki alkoi menemään takkuun. Ja kun Miina on Miina eli ei vielä edes silitysvaiheessa, niin takku takkuuntui takkuuntumista, kunnes se piti hoitaa rauhoituksen avulla. Miinasta, Hannusta ja Pesosesta tehtiin kolmen kopla, jolla piipahdettiin lääkärissä. Miina on kolmikon ja koko porukan sähäkin kopitettava, jota ei ilman kunnon rukkasia voi lähteä edes yrittämään. Ovia sulkemalla ja ylimääräisiä reikiä tukkimalla Miina saatiin suht pienellä painilla mukaan. Sen verran Miina näytti lääkärissä luonnetta, että ensi kerraksi ehdotettiin bonqatin käyttöä. Bonqat on kuljetukseen ja eläinlääkärikäynteihin liittyvän akuutin ahdistuksen ja pelon lievittämiseen käytettävä eläinlääke. 

Miinalta ajeltiin lopulta reilun kämmenen kokoinen takkulautta takaselän alueelta. Ja jotta Miina olisi Miina, niin tyttö teki kakat kuljetuslaatikkoon sekä mennessä, että tullessa. Mutta jotain todella hyvääkin, sillä Miinalla oli hampaat täydellisessä kunnossa! Puhtaat kuin uudet hampaat!

Minä lähden pois, siinä missä takutkin, päätti Miina kun kuvaaja saapui

KYNSIANSA

Silloin kun kissa on ajanut itsensä pulaan, sen kuulee. Pököllä (Mauralla) oli jäänyt kynsi kiinni ja henkilökunta kuuli ulinan. Silloin kipitetään suht nopeasti paikalle. Tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä, eikä esim. kynnen / tassun kiertymisiä ehtinyt tulemaan tai liiallista roikkumista. Kynsi irtosi pienellä avustuksella nopeasti. Kynsi oli jäänyt kiinni raapimatynnyrin palloleluun - sellaiseen venyvän narun päässä roikkuvaan pehmoiseen palloon. Periaatteessa turha lelu, periaatteessa kynsiansa. Aikaisemmin ei ole ollut noiden virikkeiden kanssa ongelmia, mutta nyt oli. Nips naps, kaikki roikkuvat heti pois ja roskiin. Eipähän jää enää kynnet niihin kiinni. 

Viattoman näköinen härpäke, mutta kavala. Roskiin nipsastiin

KAHVIHAMMASTA KOLOTTAA (VIIMEISTÄÄN KELLO 11.00.)

Kesälomalla kello lepää löysemmin. Tik tak - raksutus ei ole arjen veroinen tahdikas ja määrätietoinen. Tällä kertaa kahville meno oli lähinnä valmistelu sukulaisia varten kuin hampaan kolotusta lieventämään. Hullu Kissanainen Oy Lahden Rautatienkadulla eli Lahden kissakahvila Cattila on Suomen paras kissakahvila! Siellä on rennoin tunnelma ja paras ilmanlaatu. Mummolan matot korostavat viihtyvyyttä ja vegaanit kumartavat kahvivitriinille. Lahden kissakahvila on tilava ja avara. Henkilökunta on rennompaa kuin junissa lipuntarkastajat, mutta tarvittaessa jämptiä. Kissakahviloissa on syytä aina muistaa, että olemme kissojen kodissa ja käyttäydymme sen mukaisesti - olit lapsi tai ns. aikuinen. Turvallisuussyistä ikäraja on 4 vuotta.

Lahden kissakahvilan eduksi täytyy vielä nostaa ystävällinen 3 euron sisäänpääsymaksu. Kiitos siitä.

Rennosti Lahden kissakahvila Cattilassa

KISSAELOKUVAPÄIVÄ    

Näinä saavutettavuuden ja yhteydenpidon kultaisina vuosina, puolivahingossa Lahden Kissakahvila Cattilassa käydessämme huomasimme mainoksen kissaelokuvapäivästä. Niin on tuo tapahtuma pysynyt hämärän peitossa, että oli varmistetta onko kyseinen mainos tämän vuoden mainos? Olihan se! Ja koska Sodankylän elokuvajuhlat jäivät väliin, Helsingin Orionissa järjestettävälle kolmen elokuvan kissaelokuvapäivälle oli päästävä. 

Valitsimme päivän keskimmäisen elokuvan, loppuunmyydyn, Mye Hoangin dokumenttielokuvan Cat Daddies (2022). Juoni seuraan kahdeksan eri miehen rakkautta kissoja kohtaan. Elokuva on kerännyt seitsemän voittoa eri elokuvafestivaaleilla. Vaikka elokuvassa ei ole tekstitystä, kuva puhuu ja kertoo. Loput voi arvata. 

Mielenkiintoinen lisä oli kissaelokuvapäivän suojelijaksi pyydetty sarjakuvataiteilija Pertti Jarla, joka persoonallisesti vastaili haastattelijan kissa-aiheisiin kysymyksiin.

 Koska elokuva Cat Daddies varattiin kissaelokuvapäivillä nopeasti loppuun ja moni halukas jäi ulkopuolle, elokuva esitetään uudestaan Cinema Orionissa (Eerikinkatu 15, Helsinki) su 3.9. klo 14.00. Elokuva ei ole tekstitystä suomeksi. 

Linkki elokuvan esittelysivuun: https://www.imdb.com/title/tt10968602/ 

Kuvassa kissaelokuvapäivän suojelija (ja paljon muuta!)

Pertti Jarlan vartavasten elokuvapäivälle pyydetty sarjakuva

LAKU

Lakua oltiin syssymmällä viemässä hammashoitoon ja koska kyseessä on HCM-kissa ja "jo" 10-vuotias, niin pyydettiin käymään sydänultrassa ja verikokeessa. Ultra hoidettiin Tammistossa ja todettiin että sydän on entisellään ja ok, mutta painoa on pudonnut reilusti, vuoden aikana peräti 800 gr! Hieraisimme korviamme ja pähkäilimme siihen syytä. Pökö on tullut ja juoksuttanut, puntarin virhemarginaalit, vähäisempi syöminen jne... Verikoe oli kuitenkin vielä ottamatta ja siitä saimme selvyyttä.

Verikokeen tulos oli kilpirauhasen liikatoiminta. Kortit lyötiin pöytään ja kortteja oli kolme; ruokavalio, lääkitys tai radiojodihoito. Isommassa porukassa ainoastaan Lakulle suunnattu ruokavalio ei tulisi onnistumaan. Sen sai hylätä liki samantien. Lääkitys saattaisi onnistua, mutta kaksi kertaa päivässä, loppuelämän ajaksi ja siihen lisäksi verikoe kontrollit olisi liian stressaavaa. Jäljelle jää radiojodihoito, joka ei huoleton sekään ole, mutta lienee selkein. Aika on jo varattu Tampereelle - Tammistossa ei tällä erää radiojodi hoitoja tehdä materiaaliongelmien vuoksi. Hoidossa käyttävien materiaalien vuoksi hoidon hintakin nousee syyskuun 15 pvä. Nyt hinta on n. 1790 euroa. 

Laku (vas) ja Pesonen

PALLOMERI

Meri ja merenranta rauhoittavat. Lokki huutaa, mutta kauempana ja vapaampana kuin Kauppatorilla. Tuuli pyyhkii läpi sielun ja eheyttää. Muovinen pallo pitää pehmeämpää ääntä... muovinen pallo? Kärkkäiseltä, tietysti Kärkkäiseltä, sieltä leluosaston reuna-alueelta, jättömaalta löytyi iso kassi pallomeripalloja, joita henkilökunta ei osannut vastustaa, vaikka pallomeripalloja hieman vastustettiin. 

Kotiporukoille, joille pallot olivat tuliaisia, pallot laitettiin koriin ja annettiin lupa hypätä perään! Ei sanottu että hyppää kaivoon, mutta henki oli hieman se. Ei sinne kukaan hypännyt ja nenäkin työnnettiin reunalle vasta kun herkkunappulat alkoivat haisemaan. Hannu vanhimpana ja ehkä viisaimpana hieman kokeili tätä kuivavesi allasta ja uskalsi hapuilla herkun perässä pallojen sekaan. Muuten liplatus ja loplotus ovat jääneet vähemälle. Lompakko tuulettui enemmän kuin sielu. 

Hannu kastautuu

NYKYHETKI

Nykyhetkenä voinee pitää vaikka parin tunnin takaista hetkeä kun viisi kissaa piti sadetta sängyn päällä. Myttykasa. Arkeahan tämä on. Hiekan raapimista, purkin narahdusta, tassujen töpsähdyksiä eri nopeuksilla. Jetta laulaa, Pesonen kurisee ja Pökö piipittää. Pehmeitä palloja voi uusia ja vaatehuoneen voisi kohta täyttää hiekoilla. Mutta hymiön jälkeen putsaan vessan, joku teki tortut:) 

Kissat, Pökö keskellä, pitävät sadetta