 |
| Sofi Oksanen, 3-v |
Lahjan suhteen tuli hieman ongelmia, sillä itse paketti antoi odotuttaa. Tilaus Zooplussalle oltiin tekenivämme ajoissa, mutta rajan ylitys tullin läpi kesti pidempään. Vahinkoa ei periaatteessa päässyt kuitenkaan tapahtumaan, sillä piippaavaa pakettiauto tuli hyvissä ajoin, heti perjantaiaamuksi juhlien kynnykselle.
Kuten yleensä, itse lahjaksi tilatut minttulelut (jotka tosin nekin olivat maineensa veroisia) hävisivät kiinnostuksessa Zooplussan isolle pahvilaatikolle ja pahvilaatikon sisältämille herkuille! Kaikki tämä yhdessä oli silminnähden innostavaa ja riemukasta. Lopullisesti kaiken kruunasi räväkkä leikkituokio vieraaksi saapuneen täti-ihmisen kanssa!
 |
| Sofin mielestä laatikko vei voiton |
Lauantai levättiin ja nautittiin rippeitä; osa porukasta, lähinnä henkilökunta valitteli herkuttelun jälkeistä mahakipua, jota kissat tyytyivät ihmettelemään lähinnä nokosia nauttien. Juhliminen on ammattilaisten puuhaa. Mutta kun juhliminen on niin mukavaa ja hauskaa, päätti henkilökunta siirtää "juhlintaa" ja hauskan pitoa vielä sunnuntain puolelle.
Sunnuntaina auto käännettiin Tampereen suuntaan ja henkilökunta lähti virkistyspäiville Tampereen sympaattiseen kissakahvila Purnauskikseen, jonne oli tulossa myös iso liuta vastaanvanlaisia "henkilökunnan" edustajia eli kissablogien pitäjiä. Kotipitäjällä autoa tankatessa, huomasimme tien poskessa kaksi liftaaja, jotka pitivät käsissään kissankirjaimin tekstattua kylttiä, jossa luki LAPPI. Ei näin kissamielisiä ihmisiä tien poskeen auttanut jättää, vaan pysähdys, rinkat ja reissaajat kyytiin ja eteenpäin. Tampereella pysähdys ABC:lle, jossa kissankirjaimin kyytiin päässeet ihmiset pääsivät kävelemään eteenpäin.
 |
| Kissakahvila Purnauskiksen kissamaisen hyvää sienisoppaa |
Kissakahvila Purnauskis piti vieraistaan huolta. Aivan ensimmäinen tarjoilu katettiin kuitenkin itseoikeutetusti talon kissoille, jotka saivat herkkukupilliset tuoreita katkarapuja. Tämän jälkeen virtasi pöytiin, mitä maukkaampia annoksia pitkänmatkalaisille ja oman kaupungin kulkijoille. Sunnuntaisin kissakahvila pitää oviaan kiinni, mutta tiistaista lauantaille se hellii puolesta päivästä alkaen, aina ilta seitsemään asti. Kannattaa poiketa!
Vaikka suuri joukko salamavieraita työllisti keittiön, löytyi kahvilan henkilökunnalta aikaa tehdä myös kahvihyvä erikoisruokavalion edustajille. Kiitos siitä!
Siinä missä reilu 20-päinen, lähinnä mammoista ja nuorikoista koostuva kissaporukka piti kameroineen ja tarinoineen elämää, ajatus ja ikävä kotiin jäävistä kissoista hiipi hihasta sisälle. Näin käy yleensä, kun kodista kaikkoaa 30 metriä kauemmaksi. Tällä kertaa olimme järjestäneet riistakameralla pienen tarkkailupisteen, selvittääksemme kuinka kissat pärjäsivät sillä aikaa kun olimme poissa.
Ja hyvinhän kaikki meni! Vaikka ruokapaikan vierellä kuvannut riistakamera näytti vain murto-osan asunnon pinta-alasta, näytti se kuitenkin oleellisesti kissojen tyytyväisyyden ja sopusoinnun isäntäväen ollessa poissa. Ainoa selkeä pieni levottomuuden hetki tuli tutulle ruokapaikalle kello 16.00-17.00 välille, kun purkkituoretta ruokaa ei sillä kellonlyömällä kuulunutkaan. Siihen aikaan auto hurisi jo moottoritiellä kohti kotia.
 |
| Kotiporukat pärjäsivät mallikkaasti. Esimerkkiä näyttävät Laku (vas.), Hannu ja nukkumapaikalleen kömpivä Pesonen |
Ei kotiinpaluuta ilman tuliaisia! Herkkutikut ja -naksut maistuivat! Sokerina pohjalla, taskuista kaivettiin blogikollegan antamat värikkäät tuliaispalloja. Siinä koko porukka hyöri ja pyöri toistensa ympärillä. Viikonloppu oli täyteläinen itse kullekin, jalkojen lukumäärää katsomatta, eikä siis ihme, että maanantaiaamulle vekkari työnnettiin 30 cm kauemmaksi soimaan.
