Palaillaan vielä viikontakuiseen juhannusviikkoon ja mökkeilyyn. Se meni periaatteessa samalla tavalla kuin viime kesän ensimmäinen reissu eli Miina heitti ensimmäiset tortut koppaan ensimmäisellä kilometrillä ja loput tortut loppumatkalla. Se tuoksu ei siis ollut myöhäistä kevätlannoitusta. Sofi ja Pesonen hoitivat radion homman. Möksällä tapahtui taas möksän ihme, eli naket olivat heti kättelyssä kuin kotonaan. Jos Jetta kiljuu kotona useamman kerran päivässä verenpaineitaan, möksällä vastaava määrä oli viikossa.
 |
| Jetta ruokailee |
Suurin muutos lienee Jetan kanssa, koska Jetan näkö on suurimmalta osin hävinnyt, niin Jetta tunsi olonsa välillä hieman orvoksi. Kulkeminen oli haasteellista ja Jetta viihtyikin isot osat omissa oloissa, suht samoilla sijoilla. Öisin Jetta haki turvaa nukkumalla henkilökunnan vieressä - Pökö nukkui henkilökunnassa eli naaman päällä.
 |
| Pökö päiväunilla pöydän päällä |
 |
| Kirjosieppo ihmettelee vierasta |
Rauhallista oli. Ei kolinoita tai autojen ääniä. Kerran ruohonleikkuri säksätti. Uutuutena tarjottiin kissoille mahdollisuutta käydä saunan jälkilöylyissä, mutta se ei näitä citykatteja kiinnostanut. Sauna olisi ollut sisätiloissa, eli sen suurempaa vaivautuneisuutta ei olisi tarvittu.
 |
| Sofi empii saunaan menoa - eikä mene |
Henkilökuntakin pärjäsi. Kaupungin kuona poistui hiljakseen ja tilalle tuli ihan tavallinen kuona. Pesuvesi lämmitettiin muuripadassa ja ruoka valmistettiin juhannuksen lähetyessä yhä useammin grillillä. Iltaisin istuttiin ulkona ja seurattiin lehtokurpan reviirilentoja. Isommat linnut lensivät jo päivällä. Ja hukka-aika täytettiin vuohenputkia kitkemällä.
Viikon aikana luontohavaintoja tehtiin lehtokurpan ja kirjosiepon lisäksi - yksi rusakko, sisilisko, joitakin perhosia ja sudenkorento. Eli selvästi vähemmän mitä kaupunki tarjoaa. Pari päivää sitten olohuoneen ikkunan takana peura popsi kasvillisuutta.
 |
| Ei uskoisi, mutta Miina rentoutuu |
Logistiikka lienee ollut haastavin, sillä kuuden kissan tavarat vaativat pari reissua. Pieni auto, vähän tilaa. Onneksi kelit suosivat jotakuinkin. Tien mutkille ja kuopille ei sen sijaan paljoakaan mahda, muuta kuin kaasujalan nostoa pahimmissa paikoissa. Tosin normaalia vauhtia pitämällä tuntui pääsevät montuista yhtä lailla.
 |
| Hannu on mutkaton mökkeilijä |
Mökki on mökki, eikä kukaan tuntunut siitä kärsivän. Kotiutuminenkin tapahtui mukavasti. Kaikki löysi heti paikkansa ja varsinkin Pesonen oli energisellä päällä. Kissan muisti on peleillä todistettu ja toivottavasti mökki on mukavana muistoissa!
 |
| Takaisin kotona ja Pesonen hulluilee |
