Maailman laidalla

Mitähän tästä tulee. Pesonen on saanut varapedin

 Pesonen on tällä viikolla keikkunut maailman laidalla. Siltä se on näyttänyt ja varmaan tuntunutkin. Syy keikkumiseen oli tarkempi silmäys ja se, että Pesosen vaki-peti oli sen verran likaisessa kunnossa, että henkilökunta nappasi pedin pesuun. Koska Pesosen vaki-peti on sen verran muhkea ja siinä on hyvät reunat niin tämä korvaava, aavistuksen rimpulan oloinen peti ei laisinkaan täyttänyt hyvän pedin merkkejä. Periaatteessa tässä korvaavassa pedissä ei ole reunoja laisinkaan, vaan se on ennen pientä käsittelyä kuin se aikojen alun litteä maapallo, joka loppui reunoihinsa ja jonka reunalta vedet valuivat avaruuteen tai ties minne pois. "Pieni käsittely" tarkoittaa sitä, että korvaavaan petiin tulee reunat kun sen kulmissa olevat narut sidotaan, jonka seurauksena peti saa pienet reunat. Pienet reunat, kuin tuhoon tuomittu vesieste. 

Wouuu, nyt läiskyy yli

Kiikkerä keinulauta on toiminut varapetina ihan ok, mutta kun vaki-peti saatiin takaisin paikoilleen, ero oli huomattava. Enää ei Petskin päätä viipota, kun ei tarvitse keikkua jokaista iltapesua. Toivottavasti Petski arvostaa myös pedin puhtautta.    

Kyllä mä pärjään

Putkeen meni

 Lapsena oli jännää ryömiä ison tien alittavan viemäriputken kautta toiselle puolelle. Mutta olisinko tehnyt sen sokeana, tuskin. Pesonen oli hieman samantapaisen jännän äärellä, kun se seisoi leikkiputken päässä pohtimassa menisikö eteenpäin vai pysyisikö tuntemattoman putken ulkopuolella. Kotiympäristö on vuosien varrella tullut tutuksi, eikä putkeen ryömiminenkään olisi Petskille ollut ensimmäinen kerta. Kuten aiemmin todettu, Pesonen on seikkailijaluonne ja hienoisen empisen jälkeen putki kutsui.

Pesonen selätti putken eittämättä huolettomammin kuin allekirjoittanut selkä raapien ja polvet ruvella. Jos kissan naamasta voi jotain reippauden rippeitä raapia näkyviin, niin niitä ripsahteli roimasti kun Petskin naama sukelsi putken päästä ulos. Tohkeissaan Pesonen oli! Suuri teko, suuret muistot!

 

Seikkailijaluonne

 

Olemme aina nimenneet Pesosen"seikkailijaluonteeksi" ja tässähän sitä taas mennään! Tietämättä mikä tai mitä laatikossa on ja miten sieltä pääsee pois, niin nokka kohti uusia tutkimuksia! Ja isolla loikalla sieltä pois! Täytyy kyllä todeta, että onneksi ne alkuaikojen "yhtä laukkaa pöydän päälle" - juoksut ovat jääneet ja Petskin loikat ovat nykyään maltillisempia laatikossa käyntejä. Hieno seurata Pesosen aktiivisuutta. Seikkailijaluonne!