| Piri 2012 - 2022 |
torstai 24. helmikuuta 2022
lauantai 19. helmikuuta 2022
Lumen pudottajat
Täytyykö pelätä, vai onko ihan normaalia
että katon raja sylkee lunta!?
Tarkkana nyt vähintäänkin täytyy olla,
vaikka pelottaa niin perskeleesti.
Pelottaa niin, että se menee sikkuraisiin silmiin ja kaartuviin korviin.
Viiksiä en edes huomaa. Onks ne viel tallel?
Phyi - se teki sen taas!
sunnuntai 13. helmikuuta 2022
Syd..., syrän syrjällään
Silloin kun Pesonen meille saapui ja tutustuminen uuteen kotiin oli vielä kesken, tutki Pesonen tietysti asunnon kaikki kolot, mukaanlukien pöydän päälliset sun muut korkeat paikat. "Parhaimmillaanhan" Pesonen on keikkunut tuuletusikkunan päällä! Ei ollut tavatonta, että Petski saattoi "loikata" penkin kautta pöydälle ja yhtä lailla "loikata" pöydältä penkin kautta lattialle. Syd..., eikun syrän syrjällään niitä temppuja katsoi ja toivoi, että rouva tulisi jaloilleen alas. Liki aina tulikin, mutta on ollut hetkiä jolloin pää on hieman sivuuttanut jotain penkin kulmaa tai vastaavaa, mutta pääosin laskeutumiset ovat tulleet nätisti jaloilleen. Niistä ilakoinnista joita Petski on itsekseen, henkilökunnan poissaollessa tehnyt ei tietenkään ole tietoa.
| Kaikki paikat tutkitaan |
Nyt rouva on viime vuosien aikana selvästi rauhoittunut, eikä Pesosta ole vuosiin nähty esim. pöydän päälle kiipeämässä. Tai edes penkin päälle. Hurjin paikka lienee sängyn päällinen tai sitten tuuletusikkunan luona oleva matalahko raapimapuu, puu jonka tasanteelta voi nuuhkia ulkoilmaa, kunhan ensin on ikkunan luukkua raaputettu ja saatu henkilökunta avaamaan sen.
| Jaa, mutta poiskin täytyisi päästä.., mutta miten... |
Ei kuitenkaan liennyt ollut ensimmäinen kerta, kun Pesonen viikolla kiipesi astetta korkeamman kiipeilypuun pönttöön ja tutkiskeli paikkoja. Kiipeäminen ylös sujuu ongelmitta - no probleemo - kuin myös touhuaminen puun pöntöissä tai tasanteella. Syrän syrjällään henkilökunta seurasi sohvalta touhuja. Lähelle ei auta mennä, ettei Petski hermostu ja hätäpäissään tule mahdollisimman nopeasti alas. Alas pitää kuitenkin tulla ja sen huomaa milloin Pesonen sitä suunnittelee. Petski "pälyilee" ja tapailee ja näyttää hieman hätääntyvän. Ja henkilökunta toivoo, että Pesonen löytää oikean kulman, oikean asennon tai oikean minkä vaan, vaikka mielenrauhan. On retkiä, joissa Pesonen on joutunut vastaavaan tilanteeseen ja silloin Pesonen on tullut pylpyrä edellä, pakittaen ja liu´uttaen hiljakseen alas. Ammattimaisella peruutuksella, ilman piipitystä.
Nyt näki, että tullaan eri tavalla. Tullaan hieman riskillä, kuten Matti Nykänen sukeltaessa sumuun. Sillä eroavaisuudella, ettei Pesonen näe edes sumua. Pelkkää pimeyttä. Hop! Irti tasanteesta ja loikka alas. Sivusta seuratessa hetken ehtii tajuamaan ja ehtii toivomaan parasta. On raakaa valokuvata, mutta muutakaan ei ehdi, eikä pysty tekemään. Tömps, Pesonen tömähtää kuin märkä painava lumipaakku puusta ja jää aloilleen. Hieman narahtaa. "Mitäs tässä, tulin alas", näkee Pesosen tuumaavaan. Itsellä on kropassa kivi karahtanut astetta alemmas. Kissa on kunnossa.
Pesonen lienee nauttinut pienestä retkestään.
| Tömps, laskeutuminen onnistunut |
sunnuntai 6. helmikuuta 2022
Lunta tupaan
| Pesonen tulee pulkan luokse, pysähtyy, kiertää ja menee henkilökunnan sänkyyn |
Koska kissan paikka ei luonnossa, saatika hangessa, tuotiin luonto ja hanki sisälle ja annettiin mahdollisuus tutkia lunta lämpimässä ja turvallisessa ympäristössä. Esim. Sofi ei varmuudella ole koskaan lunta päässyt moisessa mittakaavassa kokemaan. Sitä vastoin Pesosella saattaa olla huonojakin muistikuvia moisesta.
Pulkka täyteen lunta ja sen jälkeen olohuoneen lattialle. Mutta... Se on kuitenkin pahvilaatikko ainut ja varmin juttu mikä meidän porukoilla kiinnostaa. Edes pulkkalastillinen lunta ei herätä minkäänlaista mielenkiintoa. Pesosta täytyi urakalla kannustaa ja kun rouva lopulta tuli pulkan luokse, niin kerran pysähtyi ja sen jälkeen kiersi sen, jatkaen matkaa henkilökunnan sänkyyn.
| Hannu istua jököttää hangen vieressä ja Sofi uskaltautuu kokeilemaan josko saisi namin kaivettua |
Piriä ja Jettaa ei edes näkynyt. Laku, Sofi ja Hannu hieman ihmettelivät touhua, mutta heidänkin mielenkiintoa täytyi pitää nameilla yllä. Tassua ei hankeen tumpattu, muuta kuin namin toivossa, jos sottenkään. Hannu jaksoi kökkiä pulkan laidalla pisimpään, kun sitä vastoin esim. Sofi meni kaivamaan nameja automaatista. Lopulta henkilökunta heltyi kaivamaan hangessa vettyneet namit Hannun kuvauspalkinnoksi.
Pahvilaatikko, pahvilaatikko, pahvilaatikko. Ihan sama minkälainen pahvilaatikko on, niin se kiinnostaa. Ei se mitään, pahvilaatikoita on paljon ja erikokoisia. Lumi on lunta ja sekin lopulta sulaa pois. Ja sitä saa vain tiettyyn aikaan.
Ihanko oikeasti, lunta sisällä, tuumaa Hannu -
taustalla Sofi on mennyt kaivamaan nameja
automaatista.
sunnuntai 30. tammikuuta 2022
Sisäpiha bongaus
| Mitä nyt, tapittaa Laku! |
Lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi järjesti jo 17. kerran lintujen pihabongaus tapahtuman. Tarkoituksena oli tarkkailla pihan tai jonkin paikan linnustoa tunnin ajan ja raportoida tuloksista järjestäjän sivuille.
Ja koska kyseessä on hyvä koko perheen tapahtuma, niin päätimme yhyttää, no jos nyt ei ihan varsinaisella ajatuksella, niin osittaisella, bongaamisen myös kissoille ja varsinkin Lakulle, tuolle iloiselle ja tarkkaavaiselle nappisilmälle.
Linnut toimme Lakulle riistakameran kuvalla läppärille asennettuna. Tarjolla oli tirppoja mm. keltasirkuista, tikleistä ja naakoista, äänten kera. Idea hyvä, toteutus mielenkiintoisempi - idea oli henkilökunnan mukaan hyvä, mutta itse toteutus oli enemmän Lakun mieleen.
Silmät olivat suurimmillaan siinä vaiheessa kun läppäriä asennettiin paikalle ja henkilökunta tohkeissaan toimitti asiaansa. Korkealta raapimapuun pötkötystasolta näki shown kaikkineen parhaiten. Lakulla ei ollut mitään syytä kiinnostua läppärin sisällöstä. Vasta kun äänet ruuvattiin kovemmalle, kämmenellä taputettiin ja rohkaistiin Lakua lähemmäksi, hypähti Laku kaikessa korrektiudessaan vilkaisemaan lähempää. Lintujen videolle tallentunut zirp zirp zirp ei särkenyt Lakun ja paikallaan jököttävän multimediakoneen illuusiota. Laku käveli kerran koneen ympäri ja homma oli siinä. Lopuksi poseeraus kuvaajalle.
Äh. Vieressä makoillut Hannu ei niskaansa edes kääntänyt. Äh.
| Pyörin nyt tässä vaikka koneen ympäri ja "olen kiinnostunut", tuhisee Laku. Taustalla Hannu on myös varsin kiinnostunut. |
No. Vaikka talvimyrsky Valtteri teki jo tuloaan, henkilökunta viihtyi hyvin osallistuessaan tapahtumaan. Tunnin aikana saimme kirjattua 11 eri lajia, loppuvaiheen 38 tikliä pitäessämme hienoimpana kokemuksena. Videolla Lakun mielenkiintoa herätteleviä keltasirkkuja näkyi kymmenkunta ja kissojen kokoinen mustan puhuva korppi teki ylilennon. Mielenkiintoisin kissojen mielestä olisi ollut eittämättä yksin tunneleissa majaa pitävä jyrsijä, mutta sen jätämme ketun mielenkiinnon kohteeksi.
| Käpytikka piipahti myös. |
| Rohkea yksinäinen jyrsijä ruokailee rauhassa |
Hyviä retkiä henkilökunnalle, mutta myös kissoille, jotka selvästi rivien välistä luettuna ovat välillä mielissään kun henkilökunta poistuu kotinurkista touhottamasta. Saavat kissat rentoutua oman porukan voimin. Jaksavat sitten hyöriä itsekin "ideoita pursuvien" henkilökuntalaisten kanssa.
torstai 20. tammikuuta 2022
Jatkotoimenpiteet tilanteen mukaan
"Pirillä on selvä sivuääni sydämessä. Suosittelen sydämen ultraäänitutkimusta." Kirjattu 2.6.2020.
Henkilökunta hämmästyi, kun tohtori stoppasi aikeen Pirin hammashoidosta. Siinä se lukee selkeästi, kaksi viimeistä lausetta. Sivuääni sydämessä. Ei nukuteta. No, hampailla ei sinänsä kiire ollutkaan, sillä ne on jokin aikaa sitten hoidettu. Tämä edellä oleva episodi tapahtui n. kaksi kuukautta sitten eläinlääkärissä.
| Älä Piri kupsuta, mutta poika kupsuttaa. Tilanne pari kuukautta sitten |
Enemmän huolta aiheutti Pirin vatsa, jonka poika oli taas nuollut auki. Tätä ennen vatsan kanssa oli käyty lääkärissä tuolloin kesäkuun alussa ja siinä hässäkässä olimme sivuuttaneet nuo kaksi viimeistä lausetta.
Piri on ollut kotona hankala punnittava, eikä se nytkään ollut onnistunut, sillä Pirin 1,29 kg:n painonpudotus puolessa vuodessa tuli yllätyksenä. Tiesimme painon pudonneen, mutta että noin paljon. Lääkäri mietti strategian, jutteli ja passitti henkilökunnan tutkimuksen ajaksi pois.
Hentoisen rauhoitteen turvin tutkittuna lääkäri pystyi kertomaan, ettei sydämen sivuääntä kuitenkaan löytynyt. Eli viime kerran "sivuääni" oli jännityksen tms. sivuääni. Vatsanseutu aiheutti lääkärissä kuitenkin huolta. Koska Pirillä on korvien seudulla havaittu mastsolukasvaimia, niin kasvainta ei nytkään pois suljettu - mutta ei sitä löydettykään. Solmukkeissa ei poikkeavuutta. Pirille annettiin kortisoonipistos ja lähetettiin kotiin "jatkotoimenpiteet tilanteen mukaan" - lauseen kera.
Seisoimme kuin rätisevän jään päällä, mutta läpi emme pudonneet. Järven syvyydestäkään ei ollut tietoa.
Tuosta viimeisimmästä lääkäriretkestä on kulunut nyt tuo n. kaksi kuukautta ja Pirillä on edelleen vatsan seutu hieman auki. Sen verran auki, että se eilen jätti muutaman veripisaran peiton päälle. Piri on nuollut karvoja n. puolikkaan kämmenen alueelta, mutta tänään tilanteen katsottuamme, huomasimme siinä myös hentoisen karvankasvun. Mutta tilanne saattaa muuttua nopeasti. Stressikissa. Piri on viime viikot ollut kuitenkin hieman reippaampi ja selkeästi sosiaalisempi. Silloin tällöin nukkuu henkilökunnan kanssa ja tekee Pirimäisiä temppuja. Se luetaan hyväksi merkiksi.
Koska kasvainta ei löytynyt, aloimme itseoppineesti pohtimaan ruoka-aine allergian- tai suolistosairauden mahdollisuutta. Kokki on taituroinnut jossain eliminaatiodietin ja ruokavaliotutkiskelun välillä. Isommassa kissataloudessa on haasteellista tehdä aivan täyttä kahdeksan viikon proteiinisulkua, jonka eliminaatiodietti vaatisi.
| Piri rentona, mitä nyt kuvaajaa katselee. |
Nyt Piri syö mm. hypoallergiaruokia ja monoproteiiniruokia ja kaikista ruuista pidetään kirjaa. Samalla arvioimme päivittäisen rapsuttamisen määrää. Mm. kana on alustavasti päässyt mustalle listalle. Pirillä on ollut hyvä ruokahalu ja melkein tekisi mieli silmämääräisesti sanoa, että painoa on hivenen tullut lisää.
Em. faktoihin täytyy vielä muistaa Pirin stressiherkkyys ja esim. kolinat ulkoa saattavat laukaista tilannetta uuteen suuntaan. Kortisoonista oli aikaisemmin apua, mutta sitäkin joudumme pohtimaan olisiko esim. uudesta pistoksesta enemmän hyötyä vai hakureissusta enemmän haittaa. Tällä erää pitäydymme edellisen lääkärikerran viimeisessä lauseessa, jatkotoimenpiteet tilanteen mukaan.
keskiviikko 12. tammikuuta 2022
Vuoden 2021 menot
Pesosen porukan vuoden 2021 menot on kalkuloitu ja loppusaldo näyttää liki samaa kuin vuonna 2020. Ruoka- ja lääkärikulut kulkevat liki käsi kädessä, mutta ruokakulut ovat jatkaneet selkeää vuosittaista nousuaan. Muuten menoissa on liikehdintää sen hetkisen elämäntilanteen mukaan. Tippa jätti jäähyväiset elokuussa, mutta voinemme silti tarkastella menoja seitsemän kissan mukaan.
Käydään menot tarkemmin läpi.
| Parhaat tavarat ovat ilmaisia! Sofi testaa. |
R U O K A
2017 3687,65:-
2018 4062,20:-
2019 4705,30:-
| Hyvästä raapimapuusta on pitkä ilo. Pesonen testaa. |