Käyntikohteina Porvoon kissamuseo ja löytöeläintalo

KISSAMUSEO

Hannelle Luukkaisen pitämä Porvoon kissamuseo (Alexandrantie 20) sulattaa paatuneemmankin kissanystävän sydämen, puhumattakaan alan harrastajista. Alan harrastajille museo on liki pyhiinvaelluskohde - sen sai monien huokausten saattelemana havaita, kun paikalla pyöri liki parikymmentä kissabloggaria. Se kuuluisa Borgå trafik! 


Museona toimiva pieni luhtiaitta pitää sisällään esineitä eri vuosikymmeniltä sadoittain ja varastosta löytyy lisää, sillä kaikki n. parikymmenätuhatta esinettä eivät kerralla mahdu näytille. Määrä ja laatu huumaa pään! Hyllyiltä löytyy mm. kissa-aiheisia koriste-esineitä, pehmoja, leluja, tekstiiliä, kodintavaroita, pattereita, lamppuja, tarjottimia jne... Yhtä seinää koristaa mahdollisesti jopa maailman laajin kissa-aiheinen kirjasto. Suuren tavaratarjonnan vuoksi näyttely elää ja aiheet kiertävät ja hyvä niin, sillä näin museo kestää helposti useamman käyntikerran.

Pihapiirin aitta on viehättä; se huutaa pientä jakkaraa alle, jotta kaiken esineistön jaksaisi silmäillä lävitse. Esineitä saa kosketella ja käännellä, mutta ei rikkoa. Museo ei ole leikkipaikka. 

Esineitä Luukkainen on kerännyt viitisenkymmentä vuotta. Osa on ostettu, osa saatu lahjoina ja lahjoituksina. Osa on myös vanhoilta kerääjiltä, jotka ovat halunneet antaa tavaroille ja figuureille arvoisan paikan.

Hannele Luukkainen perusti oman yksityisen kissamuseon, jotta kissojen arvostus kohoaisi - lisäksi hän haluaa tuoda persoonalliset kissamaiset esineet kaikkien nähtäväksi. Luukkainen olisi halunnut kissamuseon ensin kotikaupunkiinsa Helsinkiin ja tekikin aloitteen, mutta 450-vuotispäiviään juhliva virkamieskoneisto ideaan ei syttynyt. Samana vuonna Helsinki olisi ollut myös Euroopan kulttuuripääkaupunki. Vastaavanlaisia kissamuseoita löytyy ainakin Amsterdamista ja New Yorkista - nyt myös Porvoosta!

Museota pidetään auki tilauksesta, mutta kesäaikaan museon ovet saattavat avautua kerran viikossa. Pääsymaksua ei peritä, mutta pikkurahaa kannattaa varata taskun pohjalle, sillä joitakin museon tuplakappaleita saattaa löytää pihalla sijaitsevalta kirpputorilta. Tällä kertaa kirpputorin puolella oli ainankin nostalgisia tarjottimia. Myyntituotto menee Kuono Ry:lle. Museon aukiolosta voi tiedustella kissamuseon omien sivujen kautta. 

Käynti museossa jää mieleen kuin putoaminen kaninkoloon. Kissamaisten esineiden vyöry jää pitkäksi ajaksi mieleen. Kissojen esineellistäminen ja museoiminen ei suoranaisesti paranna löyteläinten asemaa, mutta osoittaa sen kuinka tärkeästä kumppanista on kyse. Siitä on helppo vetää yhteenvetoja.

Vanha lehti-ilmoitus: KADONNUT

Missä on ULLA PULLA? 

Viime kuun 18. pnä lähti kotoaan keltaisen-valkoisen ja mustan kirjava KISSA.

ULLA PULLA ei ole vielä tullut. Elokuun 18  pnä katosi Vaasanakdulta kirjava kissa, päälaki, häntä mustat, jalat ja vatsanalusta valkoiset, kyljissä ja poskissa keltaista. On mahdollista, että se on eksyneeksi luultuna viety venematkan taakse. Vetoan ihmisten ystävällisyyteen saadakseni sen takaisin. Minulla ei ole mitään muuta kuin tämä Ulla Pulla. Tuojalle 10.000:-. Vaasanaktu 7 E 13. -HS-









LÖYTÖELÄINTALO



Porvoon löytöeläintalo sijaitsee kissamuseosta vain parin kilometrin päässä (Massakuja 1) ja on looginen käyntikohde tehdä hyvää kissojen puolesta. Porvoonseudun eläinsuojeluyhdistys ottaa mielellään vastaan mm. ruokaa, hiekkaa tai leluja. Ylimääräisen hyväkuntoisen käyttötavaran voi lahjoittaa löytöeläintalon kirpputorille. 

Vanha kansakoulu ja sen pihapiiri huokuvat yhteishenkeä. On ilo huomata, että taloa remontoidaan kissojen ehdoilla. Kissojen suurehkot huoneet ovat hapekkaita, valoisia ja virikkeellisiä. Vielä kun löytöeläimille ei asetettaisi minkäänlaisia takarajoja, vaan arimmankin kissan elämä olisi yhtä arvokas ja kiinnipidettävä kuin terveen ja sosiaalisen.

Löytöeläintalo elää paljolti aktiivisuuden kautta ja 19.8. onkin tulossa puuhapäivä, jolloin kissatalolla on mm. joogaa, ponitalutusta, tarot kortteja ja kissojen karikatyyrikuvia. Lisätietoja psey.net  tai  facebook.com/psey.net. 

Löytöeläintalolla käynti pysäyttää aina. Herkimmille se saattaa olla liikaa, mutta on tärkeää tajuta se mitä lähiympäristössä tapahtuu. Kissapopulaatio kerrostalossa on nykypäivää. Kissa on järki eläin, kuten myös toivottavasti ihminen. Kun näkee kissan jolta nenä on revitty koko pituudeltaan auki tai aran kissan, joka tuskin uskaltaa suojan takaa kurkkia, ei pidä kääntää selkää, vaan antaa edes ajatus kyseisen kissan elämälle. Olkoon ajatus sitten kolikko keräyslippaaseen, purkki ruokaa tai parhaimmillaan lämmin ja turvallinen koti. Ajatus voi olla myös valistustyö kahvipöydässä. Valistuksen ei tarvitse olla saarna, vaan se voi olla järkevä ja sivistynyt keskustelu ihmisen parhaasta ystävästä. Näitä ystäviä on käsittääkseni paljon.

Porvoon kissatalo ja kirpputori Viirun Vintti pitävät oviaan auki joka päivä klo 18.00 - 19.00. 


Karri

Karri saapui talolle nenä ruvella ja turkki ruvella, mutta huolenpidon (rakkautta ja pesuvettä) avulla Karri kuoriutunut herrasmieheksi. Ikäarvio n. 5 v. -Talon oma kirjoitus-

Karri

Vuokko

Äärimmäisen persoonallinen, mutta silminnähden pelokas Vuokko on ollut talolla kolmisen viikkoa. Vuokko vaikuttaisi kaipaavan omistajaa, joka antaa kissan asettua taloon omilla ehdoilla. Vuokko kuin nimensä; kaunis ja valkoinen. -Allekirjoittaneen kirjoitus-

Vuokko

Linkki:

Kissamuseo:  http://kissamuseo.fi/index.html

Kuono Ry:     http://kuonoyhdistys.fi/index.html
Porvoonseudun eläinsuojeluyhdistys: http://psey.net/

Lähteet:

museon kotisivut

uusimaa

kissakas

Kakkajuoksu

Poo! 

Kakkajuoksu! Alta pois (todellisuudessa paras keino selvitä kakkajuoksun alta, on pysyä liikkumatta paikoillaan)! Hattuja täällä ei käytetä! Poo!

Tippa on mestari, Tippa on yksinvaltias. Tipan nopeudelle ja liikkeille ei löydy tässä taloudessa vertaa. Kakkajuoksua edeltävä suoritus, "tavarantoimitus" laatikkoon on varsin maltillinen, kerrassaan hienostunut, mutta tämän jälkeen kone saa kipinää; se saa sitä liikaa ja moottori räjähtää liikkeelle. Tippa tulee ja Tippa menee. Harmaita seiniä ei edes huomata, vaan niistä mennään lävitse niin että tiilipöly laskeutuu vasta illalla. Juoksun ollessa hurjimmillaan Tippa ottaa parkourmaisesti seinistä apua. Ilkka Heilän piirtämä B. Virtasen Pasi-kissa ei siis todellisuudesta juurikaan poikkea, kun se saa juoksukohtauksen - paikoin Pasi on pelkkää viivaa. 

Kakkajuoksua osaavat odottaa myös muut. Muut kissat ja henkilökunta. Usein muut kissat kokoontuvat vessan äärelle ja odottavat mestarin suoritusta, sillä välin henkilökunta etsii turvapaikkaa. Turvapaikka on pois reitiltä; reitti on usein kaikkien huoneiden kautta parvekkeelle ja välillä keittiön pöydälle. Mikäli reitin varrella on hidasteita, Tippa ei kaihda loikata siltä paikalta ylös. Se on sitten tuurista kiinni, mitä siinä vaiheessa ylhäällä on!? Muut kissat yrittävät seurata, mutta hädin tuskin pystyvät siihen edes katseellaan. Kakkajuoksu tulee n. joka kolmas kerta, mutta joka kerta sitä odotetaan. 

Tippa on perheen notkein ja nopein, mutta myös samalla perheen vanhin, 14-vuotias seniori. Vauhti on välillä niin vaarallisen oloista, että henkilökunta seuraa menoa sydän syrjällään. Juoskoon jos siltä tuntuu! Kirmaa Tippa kirmaa! Ja Tippa kirmaa. Juoksun loputtua Tippa on tohkeissaan. Se tykkää kehuista ja silityksistä, se tykkää huomiosta. 

Nenästä kiin.., eiku hatusta kiinni! Poo! 

Paini II

Hiljaista heinäkuuta edetään. Koko maa on koomassa, mitään ei tapahdu. Jutun juuret revitään leijonista ja sauvakävelystä. Välillä tökätään sormi sulaneeseen jäätelöön ja nuolaistaan. Hyvältä maistuu tämäkin maku! 

Pesosen porukoillakin tuntuu olevan pientä kesäilyä. Petski makailee paljon, samoin Tippa. Nuorisoporukka käyskentelee ja kelaa rutiineja. Aina kuitenkin jotain pientä sattuu eteen ja tällä(kin) kertaa viihdyttäjänä on toiminut Sofi. Tosin teema on ollut sama kuin toukokuun lopulla, mutta mikäs siinä kun teema on mitä mainioin! 

Tässä lyhyt videonpätkä siitä, mitä Sofi tykkää jälleen kerran puuhata. 

Alkuvuoden menot laskettu

Vuosi 2017 on ehtinyt siihen vaiheeseen, että vuoden ensimmäisen puoliskon menot on ynnätty. Kuudessa kuukaudessa kissat ovat nielleet 2407,90 euroa (ilman eläinlääkärikuluja 1632 euroa). Vauhti on maltillinen, kun ottaa huomioon, että laskelmat ovat seitsemästä kissasta. Kissakohtaiseksi summaksi tulee n. 344 euroa (ilman ELL kuluja 233 euroa). 

Tilastoihin on laskettu sentilleen kaikki; ruokineen herkkuineen. Jopa ilmaiset on otettu huomioon - ne ynnätään vuoden lopussa.

Tammenterho on ilmainen menoerä - sitä ei lasketa

Ruoka 926,40:- ( 154,40:- kk): Zooplus pelastaa! Tässä osiossa nettikauppa Zooplussa pienentää saldoa n. parilla sadalla eurolla. Se tuntuu. Zooplussan etuna ovat säästöpakkaukset. Isommassa kissataloudessa kytätään tarjouksia ja säälittä isketään niihin. Kivijalkakaupoista hankitaan varsinkin pakasteet.

Kuivike 290,10:- ( 48,35:- kk): Kuivikkeen menoerä on tasainen, mutta varsinainen saldo selviää vasta vuoden lopussa. Tällä hetkellä kuiviketta ei mene liikaa. Varsinkin hiekoissa hyödynnetään tarjouksia ja ne ostetaan kotikaupoista. 

Herkut 60,50:- ( 10,10:- kk): Varsinaiset herkut ovat vähissä. Tähän summaan vaikuttaa alkuvuodesta hankittu suurempi Dreamies tilaus, joten loppuvuotta kohden herkkujen kk meno tullee pienenemään. Mm. kaupan heinät on laskettu herkkuihin, samoin kanankaulat.

Eläinlääkärikulut 774,95:- ( n. 130:- kk): Piri, Hannu ja Tippa ovat käyneet lääkärissä. Loppuvuodelle on tulossa vielä kolme käyntiä. Haarukka eläinlääkärikuluille voi olla mikä, joten sitä täytyy tarkastella maltillisesti. Akuutteja tapauksia ei ole, joten siihen ollaan tyytyväisiä. 

Tarvikkeet 324,15:- ( n. 54:- kk): Tarvikkeiden suurin menoerä on Feliway, jota tilataan säästöpakkauksina. Muuten tarvikkeisiin kuuluvat mm. juoma-automaatin suodattimet, kakkapussit, ruokakipot, siivousvälineet jne... Tarvikkeiden lista on melko joustava. Alkuvuoden hankintoina tarvikkeisiin vaikuttavat pari vessaa.

Muut 31,90:- (n. 5.30:- kk): "Muiden" asioiden ja "tarvikkeiden" ero on hieman häilyvä, sillä muut osioon kuuluvat esim. pedit ja raapimatolpat ja -puut. Raapimapuita pyritään tekemään itse ja niiden tarvikkeet (mm. maton palat) listataan tähän muut-osioon. Tällä hetkellä esim. petejä ei ole tarvittu uusia ja näin muut osio on pysynyt maltillisena.

Lakulle hankittu DVD on jo parin vuoden takaa

Onko puolen vuoden budjetti ylittynyt? Sitä ei mietitä. Valintoja kuitenkin tehdään ajatuksella ja maltilla ja tarjouksia käytetään hyväksi. Rahaa kuitenkin menee ja se tiedostetaan. Pahemman päivän varaksi pidetään varakassaa ja esim. pullonpalautusrahat laitetaan omaan lippaaseen. Pienessä purossa kutevat isot kalat. 


Budjetin pitäminen ei välttämättä sovi heikkohermoisille, sillä sentilleen laskettuna se kertoo totuuden. Varsinkin ELL kulut parin käynnin jälkeet saattavat hirvittää. Pesosen porukka käy säännöllisesti lääkärissä, syö monipuoisesti, välillä herkuttelee ja saa tuliaisia. Siitä syntyy saldo. Kokonaissaldo jaettuna seitsemän kesken kertonee melko hyvin kissan pidon totuuden. Sitä ei pysty paljon oikomaan.   

Villit kesäperunat

Myös Pesonen kiinnostui tillistä

Henkilökunta hengähti ja piipahti mökkipalstalla. Näin kesällä kotiin kannetaan myös kasvimaan herkkuja ja tällä kertaa kassissa oli ainankin salaattia ja tilliä. Laskimme kassin lattialle ja sekös aiheutti kuhinaa. Varsinkin tilli osoittautui mielenkiintoiseksi. Koska emme olleet täysin varmoja tillin turvallisuudesta, jouduimme hieman toppuuttelemaan porukoita.

Eri sivuistoilta etsiessä, mitkä kasvit ovat kissoille myrkyllisiä, ei tilliä ole mainittu missään. Mm. Perniön seudun eläinsuojeluyhdistyksen sivuilta löytyy melko kattava listaus myrkyllisistä kasveista ( http://pernio.sey.fi/loytoelaimet/elaintietoa/myrkylliset-kasvit ).

Pitkin iltaa seurasimme, kuinka kissat hyppivät kuin perunat kattilassa, tillinoksan kimppuun. Siitä vaanittiin, nuuhkittiin ja saalistettiin. Se villitsi. Jos kiinnostus hieman tyrehtyi, tilli sujahti silmien ohitse maton reunan alle ja jälleen kiehui. Pesonen pyöri sen kimpussa, Laku loikki ja Hannu saalisti. Tillistä on moneksi!  

Autolla kivijalkaan

Henkilökunnan silloin tällöin sattuva virkistyspäivä suuntautui tällä kertaa sisä-Suomen maakuntiin. Alun teemana oli tehokkuus ja nokka suunnattiin moottoritielle kohti Tamperetta. Ensimmäinen turistikohde oli Tampereen Pirkkalassa sijaitseva Eläintarvike Sydänystävä. Paikka oli helppo löytää ja parkkitilaa oli kauppakeskuksen ansiosta runsaasti. 

Sydänystävä valittiin Power Of Nature edustuksen vuoksi, mutta tällä kertaa tarjonta oli toimitus katkoksen vuoksi aavistuksen vajaa. Tuliaisiksi ostettiin pari purkkia entuudestaan meille outoa Power Of Naturen Hächnen Jambalayaa ja yksi lelu. Muuten paikka tarjosi hyvällä palvelulla kiitettävän eläintarvikeliikkeen kattauksen. Samasta kauppakeskus kompleksista löytyy lisäksi mm. elintarvikekauppa, pizzeria ja kahvila.

Tämän jälkeen matka jatkui sisäsuomen Espooseen eli Nokialle, jossa pidimme kahvitauon Hinttalan kotiseututalon sympaattisessa pihapiirissä. Pihapiiriä vartioi mm. savusaunatonttu ja pihapiirin rautainen kissa. 

Hinttalan kotiseututalon rautainen vahti

Loimaalla, muuten niin masentavan kaupunkikuvan pelastajina toimivat kahvila Pikku Wanha Kanala ja eläinkauppa Zoo Jatar. Suurehkosta Zoo Jatarista kotiintuomisina oli ruokaa. 

Seuraavana päivänä, Klaukkalan kirjaston mainion Tapio Vanhatalon valokuvanäyttelyn (Saimaa-ilmiö) jälkeen koukkasimme vielä Järvenpään Beef´n Bonesiin, mutta kas, liike ei ollutkaan siellä mihin me sen viimeksi jätimme! Tuppisuut eivät tietä löydä, joten Prisman infotiskin tiedonannon jälkeen tiesimme, että Beef´n Bones on jo toukokuussa muuttanut pari kilometriä radan toiselle puolelle. Uusi osoite on Wärtsilänkatu 12. Muuttomatka oli helppo ja otimme uuden suunnan, olihan takakontissa kylmälaukku odottamassa herkullisia raakapakasteita. Kauppa löytyi ja ostokset saatiin tehtyä. 

Sofia kiinnosti enemmän tuliainen kuin ruoka.

Matkailun yksi kiehtovista puolista on löytää yksityisten pitämiä eläinkauppoja. Ketjujen liikkeet ovat paikasta riippumatta liki identtisiä, mutta kivijalkakauppojen tarjonnassa saattaa ola hyvinkin persoonallisia poikkeamia. Jos muuta ei löydy, niin uuden pallon voi aina ostaa kotiin viemisiksi. Palloja poikkeaville!

Power Of Nature, Chicken Jambalaya

Kanaa, katkarapua ja silliä. Koostumus moussemainen, mutta kiinteä. Ei toimi. Tippa hotkasi, Sofi söi vähän ja loput eivät olisi voineet vähempää olleet kiinnostuneet. Klo 18.00 ei ole muutenkaan paras ruokahetki, joten jätimme muistiinpano välineet pöydälle ja ruuan vielä lattialle.

Jos ruoka ei hävinnyt tuoreeltaan, ei se hävinnyt illan mittaakaan (Piri vähän yritti), vaan liki täysi lautanen siirrettiin siilin ruuaksi, joka oli aamun mennessä kelvannut hyvin. 

Ei kiitos, sanoo Pesonen

http://www.sydanystava.com/
https://www.beefandbones.fi/

eläinkauppa Zoo Jatar löytyy Facebookista