sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Valppautta vieraista

Valpastunut Pesonen
Normaalisti kun puolenpäivän jälkeen on tultu kotiin, on juuri tehty kauppareissu, tms. ja mukana on pieni tukko ruohoa ja juuri sen vuoksi kissat ovat yleensä vastassa. Niin oli nytkin, ainankin Niilo, Sofi, Laku ja Pesonen, joka tuli käytävän viereisestä huoneesta tuore ruoho ja rapsutukset mielessä. Tavallisuudesta poiketen nyt ovesta tulikin kotiväen lisäksi vieraita, aikuinen ja kaksi lasta. Vieraita oli pyydetty olemaan hiljaa ja varsinkin lapsia etteivät "kilju" tai muuten ilakoi, jotta kissat eivät pelästy. 

-Tää on Pesonen...
-Oi Pesonen.., todettiin normaalilla äänellä. 

Ja samassa Pesonen näytti takajalkojen täpliä tulijoille. Matalana, häntä koipien välissä, tilanteen ollessa varsin "vaarallinen", meni Pesonen sängyn alustan tai sohvan takusen sijaan parvekkeelle koloon, josta sitä ei arvannut etsiä. Laku ja Sofi menivät TV:n pöydän taakse niin, että Sofi makasi kokonaan Lakun päällä, Lakua tuskin näkymättä.

Vieraat olivat paikalla vartin verran. Sen kummempaa älämölöä, kolinaa tai hälinää ei ollut, ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa sekamelskaa. Pesonenkin sai olla parvekkeella omassa rauhassa. Vieraiden lähdettyä ovi kävi uudestaan - tulin itse kotiin. Pesonen jatkoi kyhjöttämistä parvekkeella ja yritti olla näkymätön. Vieraiden lähdettyä ja arjen palauduttua kotiin, alkoi tilanne muiden osalta pikkuhiljaa normalisoitua. Kissoille annettiin naksuja ja ne söivät naksunsa. Sofikin pudottautui Lakun päältä pois. 

Parvekkeelle turvaan
Uudelleen alkanut sade ropisi yhä rankemmin parvekkeen suojapelteihin ja koko päivän läpikulku matkalla ollut ukkosrintama tuli hieman lähemmäksi. Kumu kuului sisälle jo ikävän häiritsevästi ja Pesonen pöhnötti edelleen parvekkeella. Tyttö oli saatava sisälle. Pesonen ei liikahtanutkaan, kun sitä hieman tuuppasi. Työnnettiin pyllystä, mutta mitään ei tapahtunut. Pesonen oli samassa passiivisen paniikin tilassa kuin esim. eläinlääkärissä käydessä. Pesonen oli peloissaan. Lopulta saimme sen verran Petskua eteenpäin, että saimme otteen jolla pystyi nostamaan Petskua. Käsien päällä röhnöttäen, lentopostina Pesonen tuli sisälle. Sateen ja ukkosen sadattelu jäi parvekeelle. 

Pesonen oli koko illan pelokas ja varuillaan, liikkuminen oli hidasta ja tarkkaavaista. Kun kommunikoimme, Pesonen varmuuden vuoksi poistui paikalta. Varsinkin silloin, mikäli yritti keskustella Pesosen kanssa kyykkien, lapsen korkeudelta. Muut kissat olivat hieman hämillään Pesosen käytöksestä ja katselivat uteliaina, samalla kun nuuhkivat vieraiden jättämiä hajujälkiä. Pesosen reitit olivat tavanomaisista poikkeavia, eli Petski kulki pöytien takana ja sohvien alla, hiipien ja samalla kuunnellen ympäristöä. 

Vasta ilta yhdeksän uutisten jälkeinen ruokailu Pesosella oli melko normaali, yhden päiväruuan jäädessä pelon vuoksi väliin. 

Seuraavana aamuna tilanne oli palautunut normaaliksi ja Pesonen tuli ovelle vastaanottamaan aamunkosteaa tuoretta ruohotoimitusta. Oven avaus tai talon kolinat tms. eivät pelottaneet. Liikkuminen ja kontaktin ottamiset olivat normaalit. 

Oi tätä kotielämää!

Vieraiden joukossa oli pari lasta. Pelkästään aikuisten vieraiden käydessä ei Pesonen reagoi näin voimakkaasti. Onko Pesosella lapsista pelko? Onko aikaisemmasta elämästä negatiivisia kokemuksia vai onko kokemuksia laisinkaan? Mikäli kissa on tottunut aikuisiin, ei se välttämättä ole tottunut lapsiin, eikä edes välttämättä tiedä mikä tai mitä lapsi on? 


Vahinkoja ja toivottavasti ei traumojakaan syntynyt. Pesonen porskuttaa ja kirahtelee normaalisti, nauttii keskikesän auringosta ja lämpimistä ilmoista. Jepua on mukava välillä hieman ajaa takaa ja illan leikeistä ottaa oma osansa. Näillä eväillä on hyvä jatkaa. 

        

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti