13 vuotta kainalossa

Ensi tapaamisia kissatalolla Tipan
kanssa

5. helmikuuta 2004

Kotiin tullessa varattiin Iina-tyttö meille. Ja sitten alkoi nimirumba: Monica, Tippa, Hanna...

Helmikuun alussa 2004 oli tilanne se, että Harmi-kissa oli kuollut ja n. kymmenen kuukautinen Niilo oli sen hetkiselle seniorille, Sutille, hieman rasittava. Niilo olisi halunnut mennä ja hyppiä, mutta Suti ei jaksanut. Niilo tarvitsi ikäisensä leikkikaverin. Kävimme kissatalolla ja Iina (Tippa) ilmoittautui vapaaehtoiseksi.

20. helmikuuta 2004

"Tippa" tuli. Niilo oli reilu kolme tuntia nurkassa ja Suti tovin aikaa sohvan takana. Hieman on sähistelty. Toivottavasti saa nukkua.

21. helmikuuta 2004

Todella hyvin nukuttiin! Suti vähän murahteli ja jouduttiin vähän rapsuttelmaan Tippaa. Niilo oli hiirenhiljaa.

Niilo (vas.) ja Tippa jossain 2005- luvun paikkeilla
 

Tippa oli n. kahdeksan kuukautta, kun tuli meille ja oli laiha kuin katovuosi. Tippa pelkäsi kaikkea, varsinkin vesielementtejä; tiskausta, WC:n vetoa, veden laskua jne... Tipan ja henkilökunnan alku oli hankala. Tippa meni helposti kaappiin piiloon ja sieltä käsin sähisi ja räiski tassuillaan. Kaappiräiskintää kesti useampi kuukausi. Kun Tippa aikoinaan tuotiin kissatalolle, oli Tippa napattu hitsaajanhanskoilla kiinni pesukoneen sisältä, kun muuten ei suostunut tulemaan pois. Ei siis ihme, että uudessa paikassa luottoa keräiltiin jonkin aikaa.

Kissakavereiden kanssa meni paremmin. Niilon kanssa meni hyvin ja Sutinkin kanssa tuli Tippa toimeen. Näin pikkuhiljaa Tippa kotiutui ja itsenäistyi. Vaikka kaappissa olo sai Tipan hermostumaan, tuli Tippa kuitenkin melko pian nukkumaan mennessä kainaloon nukkumaan. Voikin sanoa, että Tippa on ollut kainalossa nyt 13 vuotta.

Tippa hyppää illalla heti sänkyyn, kun vähänkin sinne mennään. Mikäli kello käy jo lähemmäksi puolta yötä, kolistelee Tippa asunnon väliovea auki merkiksi siitä, että olisi nukkumaanmeno aika. 

Tippan kanssa on nukuttu pääosin hyvin. Illalla on tapana hieman rapsutella ja jos rapsuttelu loppuu Tipan mielestä kesken, ottaa Tippa tassuilla esim. naamasta hellän otteen ja kertoo haluavansa lisää. Pieniä raapamia (huuli, nenä..) lukuunottamatta ei ole vahinkoja sattunut.

Tippa - kainalokissa

Mikäli peitossa sattuu olemaan pienikin kolo auki, hakeutuu Tippa uteliaana kissana hanakasti peiton alle. Öisin Tippa saattaa piipahtaa vessassa tai ruokakipolla, mutta useimmin Tippa nukkuu kiltisti yönsä aamun herätyskelloon asti ja mielellään siitä hieman ylikin. 

Tipan paikka on päiden välissä. Välillä tulee tassua suuhun tai häntää nenään, mutta ei haittaa. Tipan kanssa on mukava nukkua. Tippa ei kuorsaa, Tippa kehrää - voisiko parempaa unilääkettä olla!