Tietänet tunteen kun karvoja ajelee liian tylsällä terällä - kuinka se raastaa ja repii. Se on verrattavissa siihen kun lumitraktori iskee rautaisen kauhansa ohuen lumipeitteen lävitse epätasaiseen asvalttiin ja vetää sitä pitkin kerrostalon sisäpihaa. Isku tuntuu rakenteissa ja veto korvissa. Paukkuu ja riipii. Sen aika on taas käsillä.
Herkkua, vähemmän herkkua. Kukotkin jättävät laulunsa väliin, kun toimitus alkaa. On niin pimeää, että kauhasta lähtevä kipinöiden loimu valaisee makuuhuoneen seinän ja sängyn pohjalla näkisi vihdoinkin lukea kaikki ne pienet präntit jotka ovat jääneet kauppojen hyllyjen varjoissa pimentoon. Ei auta vaikka kipinäpeittoa vetää korville. Huumaa, maanantai aamun huumaa!
Kissat tykkäävät. Ne tykkäävät siinä vaiheessa kun rautaisen pedon persuksen punaiset takasilmät näkyvät ja loittonevat. Polttoaineen katku jää vielä pyörimään, kertomaan, ettei tämä ollut tältä kaudelta tässä. Kissat kuitenkin pärjäävät, sillä heidän linnansa on korkeammalla ja ne ovat viisastuneita. Suuri rautainen kipunoita sinkova möhkäle on vain äänekäs ja sen tumma pierukin katoaa tuuleen heti kun tuulenvire niin päättää.
Ei tässä mitään hätää ole.
Onneksi lumitraktoriasiat aina lähtevät eivätkä jää pihaan asumaan!
VastaaPoistaTotta, menevät kiltisti varikolle nukkumaan.
PoistaTe asutte kerrostalossa! Olin saanut ihan muunlaisen käsityksen. Ehkä rivari tai puutalo.
VastaaPoistaOnneksi on neliöitä:) Yritämme kovasti päästä käsitykseesi mukaan ja haussa on rivi- / puutalo. Pois turhista kolinoista, puhaltimista ja auroista ( ja muista mihin itse ei pysty niin vaikuttamaan). Jahka jotain joskus tapahtuu, jos on tapahtuakseen, toimitus on paikalla. -henkilökunta-
PoistaKaskas, olenko vielä ennustajakin?! :-D
Poista