Pakko saada touhuta!

Pesosen touhut ovat Pesosen touhuja, mutta onneksi Petski on porukassaan sosiaalinen ja antaa muidenkin nauttia touhuistaan. Yksi bravuureistaan, jonka voi luokitella hieman omalaatuiseksi on oman pedin peitteen pudottaminen lattialle. Kuin kuorisi banaanin ja viskaisi kuoret olan ylitse - riippumatta paikasta missä kuorit.

Petski tietää mitä tekee. Kitkee ja kaapii kunnes saa tuntuman peitosta ja sitten nykii ja nyhtää. Kerran on hommaan ryhdytty, niin samalla se viedään loppuun. Ja tietysti Petski tekee työnsä vaikeamman kautta. Kun edestä päin olisi tilaa vehdata ja veivata, niin Petski valitsee reitin sivusta puisten käsinojien välistä. Sen verran juuri, että saa hieman päätä kopisuttaa kaiteisiin ja koipia oikoa niin että kainalot paukkuvat. Petski haastaa.

Petski petaa pari kertaa kuussa, mutta varsinainen syy ei ole auennut. Petski on luonteeltaan touhuaja ja laitetaan tämäkin esitys touhuamisen kanssa samaan koriin. Antaa Petskin touhuta, sisustaa ja sekoittaa. Silloin Petski on parhaimmillaan!  

"Valmis", Petski on jälleen touhunnut!

   

Talkoot

Talkoo-pönttö on tovin ollut puussa ja odottanut asukkaita. Kamera on ollut paikalla ja tallentanut tapahtumia ja totta vieköön pönttöä on käyty katsomassa enemmän kuin keskikaupungin kattohuoneistoa! 

Tavoitteenahan on ollut saada asukkaaksi sinitiainen. Tiedä häntä sitten kuinka käy, sillä vuorasimme pöntön pohjan purulla, kun taas sinitiainen suosii aluskerroksena sammalta. Päälle tiainen kerää heiniä, muutaman puun lehden, jouhta ja karvoja. Eli vasta aivan loppuvaiheessa tulevat mahdolliset kissankarvat kuvaan mukaan. 

Mutta ensin täytyy saada asukas, oli se sitten sinitiainen tai muu mökkiä tarvitseva ohikulkija. 

Seuraava video kertoo tapahtumia pöntön ympärillä ensimmäisen viikon aikana. Kuhinaa riittää, mutta onko kuhinan seassa tavoittelemamme yksilö!? 

Tuunattua Mimmiä ja Alfredia

Tee se itse - touhut ovat kestävän kehityksen perusta ja kun kaapit ovat täynnä eritasoisesti tuhottuja leluja, jotka keräävät vain tyhjää tilaa, niin täälläkin heittäydyttiin Mimmin ja Alfredin innoittama tuunaamaan vanhaa.  

https://mimmijaalfred.blogspot.com/2019/02/diy-osa-1-kissan-onkilelu.html

Vastoin ennakko-odotuksia, niin takuuvarma Mimmin ja Alfredinkin suosima kahiseva ei saanutkaan porukoita sellaisen hurmokseen kun odotimme. Pientä kepeää tanssahtelua, kuin Lauantai tansseissa 70- luvulla konsanaan. Tilalle vaihdettu rapiseva taisi olla aavistuksen kiinnostavampi. Hyvät leikit tuli! Kiitos Mimmin ja Alfredin!

Globaalit humoristit puntarin kupeessa

Kuun vaihteessa - pienellä liukumalla - Pesosen porukoilla on punnitukset. Kissat ovat tietysti toista mieltä ja osa pitää kokemusta liki hammaslääkärimäisenä ja karttaa puntaria (ja punnitsijaa) kuin ruttoa!

Jetta on Lakun ohella kuin märkä saippua

Tippa on helppo nakki, helpoin nakki. Sofille kun tarjoaa "nakkia" eli herkkua niin homma onnistuu. Todellisuudessa homma toimii niin, että muovikaukaloon heitetään nameja (hah, hieman ristiriitaista, eiks jeh!), jolloin Sofi valahtaa automaattisesti kaukaloon ja siitä mitään tietämättä ilmaan ja punnitukseen. Sitten alkaa tasaisesti vaikeutuva räpiköinti. Hannu laittaa halutessaan hanttiin ja halutessaan tikkaa kipukynnyksen yli. Jetta on liukas kuin märkä saippua, samoin Laku. Pirin jääräinen pää ei anna periksi, eikä Piriä punnita, piste. Pesosta ei turvallisuussyistä punnita. On yritetty, mutta Pesonen ei nostelusta juurikaan tykkää, emmekä halua tilannetta, jossa Petski pääsee otteesta ja putoaa korkeudelta, jota Pesonen ei itse tunne.

Punnitus on tai pitäisi olla nopea projekti, mutta usein se venyy kuitenkin useammalle päivälle. Puntari tuo pelkoa ja inhoa. Joskus homma venyy niin, ettei lukemat ole tilastokelpoisia ja homma jää. Joskus salamasota tuo tulosta ja lukemat saadaan ylös.  

Soin puujalkahuumoria

Punnitus on osoittautunut myös kissojen keinoksi naljailla ja viljellä puujalkahuumoria. Usein kun puntari vain lepää keskellä lattiaa, sen päällä saattaa joku Sofi tai Piri(!) ilkikurisesti vain makailla. Solidaarisuutta! Globaalia huumoria? Tekeväthän muidenkin kissat näin... tekeväthän!? Lukemia ei tietenkään saa, koska punnarikone huutaa erroria! Ettäs kehtaavat, tepastelevat viiksiniekat! Räpsyttelevät ja patsastelevat. Vaikka tilanne on melkein absurdi, niin eihän sitä voi kuin ihailla. Kekseliäitä peijoonia! 

Pirin puujalkahuumoria

Talkoot

Talkoot ovat aktiivisesti käynnissä koko ajan ja tilanne on se, että uusi sinitiaisen tarpeita silmällä pidetty pönttö on puussa. Haasteita silti riittää, sillä aikaisemmin luontoon kiikutetut kissankarvat ovat aiheuttaneet pientä hämminkiä. Ne eivät kelvanneet - ainakaan vielä!? 

Nopealla googlauksella ei selvinnyt vinha ajatusleikki, etteikö linnut kelpuuttaisi perivihollisen kissan karvoja!? Monesti puhutaan karvoista, mutta melkein aina otetaan puheeksi koirien karvat. Oli niin tai näin, jatkamme Pesosen porukan karvojen tarjoamista ja katsomme kuinka käy.

Aikaisemmin peräänkuulutimme kaikenlaisten karvojen viemistä luontoon, mutta kehotimme huomioimaan mm. ihmishiusten karvojen pituuden, ettei ne saa olla liian pitkiä. Pitkät karvat saattavat kietoutua lintujen jalkojen ympärille.

Huom! Myöskään pitkäkarvaisten koirien (esim. afgaaninvinttikoirien) karvoja ei olisi hyvä tarjota linnuille. Myös ne saattavat kietoutua koipien ympärille! 

Talkoot jatkuvat ja pöntön äärellä kamera tekee toimittajan työtä.