perjantai 3. toukokuuta 2019

Vapun viettoa; osa 2/2

Vappupäivänä pakattiin auto ja lähdettiin pienelle ajelulle. Otettiin Laku mukaan! Onneksi henkilökunnan hermoliiteri, pieni kesämökki on vain rapian puolen tunnin ajon päässä, joten matka taittui nopeasti.

Lakulle kaikki oli tietysti uutta, vaikka reitti kulkee Lakun entisen kotipaikan ohitse tai jopa läpi! Laku ei koko päivänä inahtanut mitään, ei edes kotipaikan kohdalla, vaikka henkilökunta niin odotti.

Mitä tämä tällainen vapun vietto on, tuskailee Laku!

Mökille päästyä Laku katsoi parhaakseen pysyä kopassa ensimmäisen kolme varttia. Kahvittelun aikana Laku oli sitten hiippaillut sohvan taakse, jossa pysyi niska kyyryssä hieman pidempään. Harmi sinänsä, sillä läheisen omenapuun oksistossa ja tyvessä kuhisi sellaista paistikamaa, joka olisi varmaan ollut Lakulle mieliksi. Silmiin osui ainankin peippoa, mustarastasta, oravaa, tavallista talitinttiä ja punatulkkuakin herraa ja rouvaa. Tiklin kohdalla olisi naama saattanut mennä näkkärille!

Mustarastas


Orava


Punatulkku


Tikli

Säässä kuin säässä, tällä kertaa hyvässä säässä paistoimme nuotiolla huikopalat ja annoimme Lakun rauhassa lepäillä sisätiloissa. Energiatasojen samalla kohotessa suunnittelimme kuitenkin jo seuraavaa siirtoa. 

Laitoimme Lakulle valjaat ja kun veijarin omat jalat eivät tuntuneet toimivan, nappasimme pikkuherran syliin ja toimme kaverin pihalle. No eihän siitä mitään tullut. Vahvasti sammaloitunut pihamaa tuntui tassuissa liian eksoottiselta ja vajan takamaata piti kipittää hurjaa vauhtia eteenpäin. Syli osoittautui nopeasti turvallisemmaksi ja hupparipari (kaksi huppari päällekkäin) lämpöisemmäksi ja näin Laku tutustui pihaan sylissä lötköttäen, kainalon alta kainosti kurkkien.

Kipi kipi sammalmättään ylitse!


Täältä näkee hyvin - korkeammalta ja on lämmin ja turvallista!

Sisällä Laku hieman reipastui ja etsi, noh, todennäköisesti ulospääsyä. Onneksi Laku oli enemmän tutkivan journalismin edustaja kuin ajattelematon vandaali. Lopulta Laku teki ratkaisevan psykologisen liikkeen ja meni itse takaisin koppaan. "Tahtoo kotiin", oli selvä viesti.






 Kotona kopan auettua, Laku sännähti kylpyammeen alle, mutta kun sieltä illan edetessä tuli pois, niin tarinoita sohvan takaa oli kerrottavissa. Tippa kävi kovin nuuhkimassa ja epäilimme mahtoiko Tipalle tulla muistijälki tuoksusta. Tippa on myös aiemmin piipahtanut mökillä. Sitähän emme tiedä, mitä Laku touhusi mökillä sillä välin kun söimme vappulounasta nuotion äärellä. Sitä Laku ei ole kertonut.




PS. sitä paitsi, kun saavuimme kotipihaan, autopaikan välittömässä puistikossa
kurkki mitä pullein paisti! Pul, pul. Mitä sitä pidemmälle lähtemään! 



4 kommenttia:

  1. Voi Laku mitä nähtävyyksiä ja saaliita menetitkään! - Pepsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon voi vielä lisätä mm. auton ja haralla heiluvan henkilökunnan puolikkaan! -henkilökunta-

      Poista
  2. Hyvä retki ihmisille, vähän liian jännittävä Lakulle! Mutta kiva kun sai pihalla olla sylissä, se varmaan vähän helpotti. Ehkä uusintakierroksella löytyisi rohkeutta lisää! :D <3

    Kivoja lintuhavaintoja, tiklit on ihania. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lakun kopitus ja autossa matkustaminen onnistuivat kelvollisesti, joten eiköhän tässä uusinnalle joku kerta lähdetä. Silloin vaan lintuja ei ole, mutta jos henkilökunnan pomppivat persukset perunapellossa kelpaavat, niin niitä voi tiirailla:)

      Tikli on näemmä alueelle kotiutunut ja kiva niin. Vallattoman upea lintu! Huomenna jatketaan (lintujen) ruokintaa, sillä täällä(kin) on vihmonut lunta ja räntää koko päivän! -henkilökunta-

      Poista