Parkour Pesonen

Parkour on 1980-luvulla Ranskassa kehitelty liikuntalaji, jossa pyritään liikkumaan mahdollisimman sulavasti, nopeasti ja tehokkaasti paikasta toiseen. Parkourissa pyritään hyödyntämään kaikkia ympäristön esineitä ja rakenteita nopeaan ja katkeamattoman sulavaan liikkeeseen.

(Wikipedia)

Pesonen tasapainottelee

Pesonen on sokeaksi kissaksi sujuvaliikkeinen ja haastaa itseään yhä enemmän notkeampiin suorituksiin. Nyt viime aikoina on valloitettu sohvan ja nojatuolien välinen seutu. Paraati parkour-temppu näyttää olevan lasten poang-tuolin käsinojan ja istuinosan välistä sujahtaminen (lue; rynniminen). Vaaroja ja vammoja uhmaten Pesonen syöksähtää nojan alitse ja punkeaa kissan liukkaudella siitä lävitse, kuin Matti Nykänen konsanaan Holmenkollenin sumussa! Suorituksen vaikeusastetta lisää välillä se, että Niilo nukkuu tuolilla. Oli Niilo tai ei, Pesonen on voitonriemuinen ja sen vuoksi selkeästi hieman hämillään, vielä kun pieni tuoli kolaa ja kansa hurraa ympärillä. Pesonen vastaa riemuun kurahtelemalla ja kuuntelemalla vieläkin tarkemmin tapahtuneesta syntyneitä ääniä ympärillä. 

Laku kurkkii samasta välistä, josta Pesonen tykkää puikahtaa

 Pesonen on tarkka poimimaan ääniä ja huomaa nopeasti, mikäli esim. leikki on siirtynyt sohvan puolelle. Tämän jälkeen Pesonen ottaa suunnan kohti nojatuolia, kiipeää ylös ja sitä kautta käsinojan ylitse sohvalle. Sohvalle käsinojien kautta tuleminen sivukautta ei tapahdu nopeutta käyttäen, vaan tarkan harkinnan jälkeen. Esteinä on usein kolme tyynyä, mutta ne Pesonen osaa kiertää tarkan harkitusti. Sama onnistuu tietysti myös toisin päin. Tässä parkourissa pyrimme pitämään vauhdin maltillisena, sillä "temppuun" liittyy harhaan astumisen vaara. Tuolien väleissä saattaa olla rakoja. Maltilla Pesonen kuitenkin selviää vaivatta.

Pesonen rappuilee 2014 loppuvuodesta

Kolmanneksi Pesosen perus-parkour tempuksi voidaan laskea hypähtely kiipeilytolpasta. Usein hirveällä tohinalla Pesonen syöksyy kohti tolppaa, kiipeää pykälän pari sitä ylös, kurahtelee ja hyppää alas! Usein Laku tai Sofi ehtii juuri ja juuri tulemaan tolpan tykö ja tämä tekee tästä "tempusta" haastavan ja vaarallisen. Pienillä kylki-kylki töytäisyillä on selvitty. Tolppa rakenteena on hankala, sillä kovassa vauhdissa se saattaa kaatua. Kerran on kaatuva tolppa ehditty juuri ja juuri ottamaan vastaan ja hyvä niin, sillä Laku olin tuolloin tolpassa vielä kiinni. Laku ei huomannut asiaa ollenkaan. 

Vielä on sujuvaliikkeisyys jäänyt kun itse istumme sohvalla ja yritämme saada Pesosta tulemaan myös sinne. Taputtelemme istuinosaan ja reunalle, mutta Pesonen ei ole vielä rohkaistunut nousemaan ja hyppäämään sohvalle. Toisin päin homma jo toimii. Mikäli Pesonen on jo sohvalla, kun sinne menee, ei Petsku poistu sieltä, vaan jatkaa rennosti oloaan pötkötellen tai muuten vain ihmetellen. Viereen tulo on jo ihan rutiinia, rapsutuksineen ja höpöttelyineen. 

Käpy

Metsästä tuotu käpy piristää kissan hajuaistia ja on hetken aikaa mukava leikkikalu. Koska käpy ei pyöri, ei se jaksa pitkään kiinnostaa. "Kiinnostusta" saattaa lyhentää myös sen kova ääni ja sotkuisuus, kun se kuivuessaan pudottelee siemeniä. Samoin kävystä mahdollisesti irtoavia teräviä osia on vahdittava! Kävyn eduksi voidaan lukea sen halpa hinta. 

Asteikko 1-5 tassua

Sähkökatko, vesisade, kolme päivää ennen sunnuntaita

Caruna sähkövahti: sähköverkkonne on vian piirissä. Vian arvioitu kesto; ei vielä tiedossa.

Pikkulauantai, päivää ennen torstaita ja kolme ennen sunnuntaita. Kosteusprosentti kello kaksitoista sata. Sähköt poikki, silmät kiinni, niska naks. Lelut lomalla, patterit loppu, pitkii poikii. Vettä lyö viemärin reunaan ja siitä yli. Taivas taapertaa soista suota. Matalalla painetta päätä painaa. 

Pesonen. Pötkö Pesonen maton reunasta kaukana turvassa tukevalla maalla. Jos vaikka vene keikkuu. Lainetta pihalla lyö. Kolmen pallon kyydi. Hyvä ryhti, vakaa maku, nokka kohti horisonttia. Tyrskyää tyrskyää ja ikkunanpeltiin vihmoo. Nyt köli kunnossa. 

Jeppu Jepander pienen pyörylän prinsessa. Tiheä rulla tassu karussa. Pehmeä tassu tuulta tyrkkynä tarttumaan. Vaan ei sisällä tuule. Tuhinaa ja niskan pyörähtelyä akselin ympäri. Unet menevät sekaisin. Kirskuntaa mainoskatkolla. Pitkän matkan Jeppu Jepander. 

Sohvi suurta suuta raottaa. Haukoitustontin ojat näkyvät ja vettähän siellä virtaa aivan kuolana! Naks. Nopea näyttö, ei tarjoilua. Tötteröö, silmillä seisomapaikat. Surinaa, hurinaa, kehruukatko korjattu. Aika vaipua vapaaseen pudotukseen tassujen päälle. Hrrr....

Dip, dip, dip, tip tip, tip, Tippa. Sekaisin ressu sateessa menee. Kokoajan yritetään kutsua. H a u k o t u t t a a! Ei jaksa. Antakaa nukkua. Oi oi. Rukki päälle, silkutusta pliis. Onko ristikon päällä uni? Vai tyynyjen välissä? Uni hukku. Tulen takaisin ristikon päälle vai jalkojen päälle. Pyörii pyörii, häärää häärää. 

 Niilo, Piri ja sikalan poika Hannu poikabändi poikaporukalla unenkuohuja päin. Voimalla kolmen kissan! Hannu Habanero törmäyskurssilla. Piri Piipadi ottaa lammasloikat vatsaan. Ja Niilo...voi! Niilo karsiutumispaikalla ja aivan riemun reunalla. Pieni töötti ja iso töötti. Kohta putoaa poika poloinen! Katkeaa uni, katkeaa pehmeys! Koppia huutaa tilannetaju! Kaikki ok, järjestysmies paikalla.

Laku Lätkä omaa kisaa pitää. Sähköimpulssi jäänyt päälle. Asennossa oviaukossa, juoksujalassa käytävässä. Miksi kaikki nukkuvat kun voisi loikkia pomppia, sillä siivouspäivä lähestyy ja lattia on vielä puhdas! Sadepäivän sotkuinen ilo. Nyt nyt nyt! Mennään uninokat, trööt! 

Paukkuu paukkuu ukkonen vai tilausliikenteen neliskanttinen bussi. Sataa kahtasataa. Nyt kastuvat korvat, ränni päällä, se huutaa ja sylkee. Meteliä on pakko kuunnella kun siihen herää. Loppuu sade, loppuu katkos. Olipahan reissu. Matkan päälle kunnon venyttelyt ja kipi kapi ruokajonoon. Jahha jassoo, missä ruoka! Täällä on jo ensimmäinen. Sade-tauko peli loppunut. Kotiin kotiväki! Nyt maistuu sadevesisoppa makkarapannu kahdella nakilla.   

Pesosen arki

Arkenakin aurinko paistaa

Pesosen arki on pikkuhiljaa muodustunut rutiininomaiseksi, joka noudattelee tiettyjä samoja piirteitä, aivan samoin kuin perheen muidenkin elävien olentojen menot ja askareet. Joukkoon mahtuu kuitenkin muutamia pieniä persoonallisia piirteitä, jotka kertovat siitä, ettei Pesonen kärsi mökkihöperyydestä.





Viikonloppuisin arjen tutut rutiinit rikkoutuvat helposti ja eloon liittyy paljon yllätyksellisyyttä ja ihmettelyä. Sisäiset kellot vinksahtavat. Tunnin-kahden heitolla pyritään pitämään viikonloppuisin samat kellonajat, mitä arkenakin on tullut tavaksi noudattaa.

 Seuraavassa listattu Pesosen arkisen elämän pääpiirteet. 

n. klo 6-7 HERÄTYS

Aamu-uninen Pesonen

Koko talo herää yleensä näihin aikoihin, vaan ei Pesonen. Tarkoittaa sitä, että Pesonen on aamu-uninen ja sitä saa usein käydä rapsuttelemassa, kun se makaa vielä sängyssään. Venyttelee, hieman haukottelee ja heräilee. Usein aamupala toimitetaan Pesoselle joko sänkyyn tai sitten sängyn viereen.

Aamupalan jälkeen on ulkoilu parvekkeella. Parvekeen raoista nuuhkaistaan aamun tuoksut ja jaloitellaan. Samoihin käyskentelyihin saattaa kuulua myös juominen, naksukipolla käynti ja vessassa asiointi. Tätä aamukäyskentelyä kestää usein vain n. vartin verran, jonka jälkeen Pesosella on tapana kivuta joko sohvalle tai takaisin sänkyyn, mutta joka tapauksessa pois lattian koleudesta. Sohvalla kuulostellaa puolikorvalla aamu-tv:n taustaääniä, kunnes uni voittaa. Sängyssä nukahdetaan nopeammin.

n. klo 8-13 PÄIVÄUNET

Aamutoimien jälkeen on hyvä vielä nukahtaa. Unet saattaa katkaista jokin perustoimi, esim. naksukipolla tai vessassa käynti, mutta muuten unen laatu on syvää ja laadukasta. Sikeät päiväunet.

n. klo 13-14 PÄIVÄRIENNOT

Tämä ajanjakso on persoonallista Pesosta. Petsku saattaa yhtäkkiä alkaa kiljumaan (vaikka vessakäynnin jälkeen) ja tulla nurkan takaa yleensä pallo suussa. Tai sitten muuten vain kiljuu ja koluaa paikkoja palloa etsien. Mikäli pallo on mukana kuvioissa, sitä heitellään tai Pesonen juoksee pallon perässä itsekseen. On päivärientojen aika. Jos Pesonen kiljuu kovasti tai muuten vain pitää meteliä, saattaa Petsku saada myös esim. Lakun mukaan leikkeihin, jolloin päiväriennot saavat enemmän sykettä ja kestävät hieman pidempään. Päivärientoja kestää noin tunnin verran osallistujista riippuen ja ne päättyvät hiljakseen pieneen tankkaamiseen, jonka jälkeen jaksaa taas hieman nukkua. 

Parvekkeelle

n. klo 14-17 NUKKUMINEN

n. klo 16-17 RUOKAILUA

Ruokailu alkaa mahdollisesti pienellä heinätukko tuliaisella, jonka jälkeen tarjoillaan yksi päivän pääruuista ja sen lisäksi myös mahdollisesti lihaa. Pesonen on kaikkiruokainen ja osallistuu ruokailuun kiinnostuksella. Ruuan päälle on hieman ulkoilua ja mikäli ovi ei automaattisesti aukea, saattaa Pesonen koputella ovea, kunnes se avataan. Mitä parempi ilma ulkona on, sitä varmemmin tavataan Pesonen oven luota kolkuttamassa. 

n. klo 17-19 PESEMISTÄ JA NUKKUMISTA

Päivän pääruuan jälkeen Pesonen suorittaa tarkan pesun, jonka jälkeen menee vaivihkaan, mutta nopeasti nukkumaan. Päivän tämän kertainen nukkumaanmeno yllättää aina nopeudellaan. Hetki sitten Pesonen on ollut syömässä ja samassa jo sikeässä unessa. Pesu ja nukkumaanmeno viivästyvät, mikäli sitä ennen suoritetaan pikaiset leikkiriennot.

Rientoja pitkin päivää

n. klo 19-21 ILTARUOKA JA -RIENNOT

Ilta seitsemän aikoihin alkaa leikkiminen ja yleinen touhuaminen; joko ohjattuna tai omatoimisesti. Mikäli ohjattua leikkimistä on liian vähän tai se on myöhässä, Pesonen ottaa ohjat omiin tassuihin ja aloittaa mm. mattojen reunojen reuhtomisen, hyppelyn tai juoksahtelun. Leikin jossain -alussa, välissä tai lopussa - on iltaruokailua. Illan touhutuokiota kestää yleensä n. pari tuntia, jonka jälkeen Pesonen vetäytyy pikkuhiljaa pötköttämään, mutta ei vielä nukkumaan.

n. klo 21.00 - NUKKUMAAN MENO 

Illalla tarjoillaan vielä iltapala, jonka jälkeen Pesonen vetäytyy pikkuhiljaa nukkumaan. Tätä ennen on tehty huolellinen iltapesu ja käyty vessassa. Mikäli taloudessa ilta jatkuu kohti puoltayötä esim TV:n merkeissä, on Pesonen yleensä jo unten mailla. TV pidetään mahdollisimman hiljaisena. 

- 06 YÖ

Pesonen nukkuu. Aiemmin Pesonen huuteli, mutta nykyään Petski nauttii yön hiljaisuudesta ja rauhasta.

  

Onks Pesonen oikein päin?

Pesonen oikeassa paikassa

Eräänä iltapäivänä Pesonen yllätti jälleen olemassa oikeassa paikassa, oikein päin. Tarkoittaen sitä, että Petsku pötkötti siirettävän pöydän alatasolla, naama huoneeseen päin (kuva), kohdassa johon paistoi aurinko. Itseasiassa Pesonen meni pöydän tasolle vasta silloin kun siihen alkoi paistamaan. Se oli sillä hetkellä ainoa kohta huoneessa johon aurinko paistoi. Samaan aikaan Niilo makasi matolla, johon ei aurinko paistanut. Miksei Niilo mennyt pöydän alatasolle ja miten Pesonen tiesi sinne mennä? 



Näin jälkikäteen kun muistelee ja miettii Pesosen taivalta, niin Pesonen ei ole koskaan ollut "väärinpäin" tai hullusti jossain. Aina on nenä oikeaan suuntaan tai muuten vain koko kissa oikeassa paikassa. Ei kertaakaan edes osittain väärään suuntaan, edes puoliksi. Tullessaan meille Pesonen oli jo tuolloin  sokea, joten muistikuviin ei voi tukeutua. 

Pesonen seikkailee

Hajujälkien on oltava yksi syy. Nukkumapaikoilla on eittämättä pyllyn tuoksu tietyssä kohdassa ja se kertoo suunnan. Samoin tietysti äänet tulevat tietystä suunnasta, jolloin asento on luontevasti oikein. Kissojen polut kertovat rajat ja suunnat.  


Kissat myös juttelevat keskenään. Siitä yksi todiste on viime viikolta kun hankimme vesiautomaatin, joka pitää käydessään pientä hurinaa. Pesosen korviin uusi humiseva laite lienee hämmentävä ja aavistuksen pelottava. Onko se turvallinen, saattoi Pesonen miettiä? Pesonen reagoi siihen naukumalla, jolloin Laku ja Sofi tulivat paikalle ja viestittivät, kertoivat laitteen olevan harmiton. Tämän tapauksen jälkeen on Pesonenkin juonut automaatista. Kissat antavat toisilleen palautetta, nopeaakin palautetta, mikäli tilanne niin vaatii. 

Oikean paikan löytäminen on helpottanut Pesosen kotiutumista ja elämää ja samalla tietysti meidän suhdettamme Pesoseen. On helpompi ja luontevampi olla, kun Pesonen elää "normaalia" elämää; nukkuu oikeissa paikoissa, oikein päin jne... Huoli on pienempi. Nyt Pesosella on jo kartta piirtynyt talon huoneista ja paikoista ja suurempi huoli lieneekin rutinoituminen. Muutamaan otteeseen aivan viime päivinä on Pesonen tullut parilta tasolta liiankin reippaasti alas. Onneksi kuitenkin oikein päin.

Maukas - possun sydän jauhettu 500 g

Kipsilevysaha tekee
sotkuista jälkeä

Maukas - possun sydän jauhettu 500 g

Yksi kissojen lemppareista on Maukkaan jauhettu possun sydän raakapakaste. Se on 100% säilöntäaineeton ja luonnollinen, jossa valmistusaineena on käytetty sian sydäntä. Tuote on ainoastaan tarkoitettu lemmikkieläinten ruuaksi. 

Raakapakaste on 500 gramman jäinen pötkylä ja kun sen saa paloiteltua, on se toimiva tuote. Ensin kokeilimme kipsilevysahaa, mutta paremmin pätkiminen onnistuu tukevalla veitsellä ja napakalla vasaraniskulla. Sulattuaan possunsydän on melko tahrivaa ja onkin järkevää laittaa ruokakipon alle esim. sanomalehti, ellei halua lattialle tai matolle verijälkiä. 

Vielä jäinen Maukas - jauhettu possun sydän

Kipot tyhjentyvät nopeasti, eikä kyllästymistä ole vielä havaittu. Erityisesti Sofi, Laku ja Pesonen nauttivat tästä ateriasta.

Asteikko 1-5 tassua