Lauantaisin on toripäivä

Herne - 2,50e litra.

Lauantaisin on toripäivä.

Hymiö.

Bloggaritapaaminen Hämeenlinnassa

Silloin tällöin kissa-aiheiset bloggarit ottavat ilon irti ja järjestävät tapaamisen. Tällä kertaa tapaaminen oli järjestetty Hämeenlinnaan, jossa ohjelmistossa oli mm. kissa-näyttely ja Kissakoti Kattilassa vierailu. 

Kissanäyttely oli selviö paikka saada porukka yhteen. Lisäksi siellä pääsi tapaamaan muita bloggarituttuja jotka mm. jumittuivat oman kissansa kanssa arvostelupöydälle. Samalla pääsi harrastamaan liikuntaa juoksemalla tuliaisten toivossa myyntipöydältä toiselle. Toki ohessa näki kattavan paketin erilaisia ja - tyylisiä kissoja.

Nyt on tuliaiset kohdallaan! Vielä kun jaksaisi kantaa...

Kissanäyttely pidettiin Elenia areenalla, joka sai vuolaasti kiitosta pitopaikkana. Lattialla olevat matot pehmensivät tilaa ja happi kulki suuressa hallissa. Ensi kertaa nähtynä pehmokissojen näyttely oli suurenmoinen idea! Moni vekara oli tuonut oman pehmokisunsa arvosteltavaksi. Kuinkahan mahtoi pärjätä se kovin ilveksen näköinen pehmokissa? Itse kissanäyttelyyn ollut viiden euron pääsymaksu (3 e lapset) ei ollut iso kustannut ja siihen nojaten sivulisia tuntui olevan kovin vähän. Tässä olisi ollut perheen pienimmille oiva käyntikohde lauantain puoleenpäivään.

Pehmokissojen tuomarin tapaaminen oli monelle nuorelle
päivän kovin juttu!

Näyttelyn ja puunattujen kissojen jälkeen päivälle tuli kontrastia, kun porukka vieraili kovaonnisten kissojen luona Kissakoti Kattilassa. Kattilassa asustelee tällä hetkellä n. 80 kissaa, jotka etsivät kotia. Kattila on siinä mielessä kissoille "paratiisi", sillä siellä kissoja ei lopeteta kuin vasta äärimmäisessä tapauksessa. Kissat ansaitsevasta eri taustoista huolimatta elämän.

Kissakodissa voi vierailla, vaikka ei olisi kissaa hankkimassakaan. Kovan onnen kissat kaipaavat rapsutuksia ja pieniä leikkituokioita. Aina voi kissoja piristää myös pienellä lelulla. Kissojen piireissä suosittu pieni pehmopallo maksaa n euron verran ja niitä saa mm. lemmikkieläinkaupoista. Rohkeasti käymään!

Ei pidä luovuttaa. Tämäkin kissakodin kaveri innostui leikkimään kun sinut kaupat oli tehty.

Kattilan henkilökunta kovasti peräänkuulutti vapaaehtoisporukkaa auttamaan kissojen hoidossa. On Kattilalla muitakin tapoja auttaa kodittomia kissoja. Mikäli et syystä tai toisesta voi esim ottaa omaa kissaa, voit mm. ryhtyä tietyn kissan kummiksi. Lisää informaatiota löytyy Kissatalo Kattilan kotisivuilta http://kissakotikattila.fi/. 

Kissakodin asukas tutkimassa tuliaisia. Etukäteen
tiedustelemalla, esim. s-postilla voi kysellä
mistä kissakodissa on aina milloinkin pulaa.
Nyt oltiin iloisia märkäruuasta ja
leluista

Bloggareiden päivä päättyi lounaaseen paljon kehutussa paikallisessa Popino ravintolassa. Vuodesta 1988 asti ravintola on nostanut tasaisesti suosiotaan ja lienee tällä erää jonkinasteisen huipun päällä. Ilahduttavasti listalta löytyi myös  muutama vegaaninen annos. Muuten listat eivät olleet kovinkaan informatiivisia, mutta henkilökunnan spurttauksilla pöydän ja keittiön välillä kaikki löysivät tilattavaa. Intialainen Vegekorma oli maukas, mutta siitä pääsi nauttimaan varsin nihkeästi, sillä annos oli tuskastuttavan pieni, kun vielä samaan aikaan sai kuolata vastapäisen kaverin samanhintaisen Tofua Koh Tao annoksen perään.  

Päivä oli onnistunut ja siihen mahtui lapsenmielistä uteliaisuutta, jälleennäkemisiä, naurua, löytöjä, tunteita ja paljon terveisiä ja tarinoita blogimaailmasta tutuilta kissoilta! Kotiin lähti tuliaisia, mutta myös tuliasia tuotiin. Päivä oli enimmäkseen suunnattu bloggareiden ja kissojen henkilökunnalle, mutta varsinkin Kissakoti Kattilassa käynti nosti jälleen esiin kissojen hyvin voinnin tärkeyden. Ei unohdeta olennaista! 

Ja kotiin tuliainen Kissakodin kirppikseltä.
CD levyn knsi Petteri Tikkanen

"Onko tässä kahvilaa lähistöllä"

Pitkän ruinaamisen jälkeen Pesosen henkilökunta sai kesähäät. Ruinaaminen kuultiin n. 400 km päässä Kuopion seudulla. Autoon uudet renkaat, pesu ja lampun vaihto. Kaikki valmista suureen retkeen.

Kuten ennenkin Itä-suomeen suuntautuvan retken aloitukset ovat dramaattiset. 25-tiellä auto lepäsi ruttautuneena kaiteen päällä ja kaveri kiikutti varoituskolmiota paikalleen. Siniset valot vilkkuivat taustapeilissä. Välietappi Mikkeliin saavuimme illan suussa huojentuneina.

Suurempi huojennus koettiin seuraavana aamuna tien päällä, kun henkilökunnan kokki huomasi, ettei kello olekaan tuntia pidemmällä. Tuli persuksen alla hiipui ja loppumatkan kohti Kuopiota nautimme aivan eri tavalla. 

Kuopion hotelliin saavuimme hyvissä ajoin ja suunnittelimme kahvilla käyntiä. "Onko tässä kahvilaa lähistöllä", tiedustelimme vastaanottotiskillä ja siellä neuvottiin hieman empien sataman lähistölle kulmakuppilaan. "Kahvia myymme, mutta pullaa ette saa". Paikka oli ennemminkin hilpeiden hileiden paikka. 

Kissakahvila vai galleria?

Kahvia ja särvintä teki edelleen mieli. Samalla kello kävi. Ripeällä askeleella kuljeksimme lähemmäksi toria ja kadunkulmassa huomasimme kissakahvila kyltin! "Ahaa, se on siis tässä... tuolla...". Nyt siellä olisi käytävä, toista mahdollisuutta ei tule.  

 Kuopioon on avattu kesäksi Kissakahvila Tiramisu ja se on auki elokuun loppuun asti. Tyyli on sama; vitosella sisään ja kissoja saa rapsuttaa. Särvintä tarjolla.

Ovella pimputtelimme kelloa ja pääsimme sisälle. Paikat saimme tilanjakajan molemmin puolin. Siinä katselimme ja ihmettelimme toisiamme kuin vankilassa vierailuaikana konsanaan (elokuvista nähty). Katossa roikkui puu ja seinillä roikkui taidetta. Omistaja mennä viipotti ja höpötti. Tiedustelimme tarjonnan perään ja omistaja tiedusteli keittiöstä annoksen vegaanisuuden perään. Kello kävi ja kiire hiipi. Hyrrä pyöri.

Uusia asiakkaita kävi oven takana ja aina kun ovi aukesi, kahvilan yksi kissoista yritti livohkaan. Tuuri piti pintansa, ettei kissa päässyt - päästessään olisi kipittänyt suoraan tielle, sillä tuulinkaapin tien puoleinen ovi oli auki!!

Taidetta Tiramisun seinillä

Toisaalla sisällä kauhistelimme pöydillä olevia kynttilöitä, joita kissojen hännät nuolivat! Kynttilöitä oli useita. Jos tällaisessa paikassa on pakottava tarve pitää kynttilää, niin sen voisi korvata led-kynttilällä. Nyt ei tuo kynttilämeri tuntunut hyvältä. Tuskin on kissojen valinta...

Siinä vaiheessa kun meidän jälkeen saapuvilta otettiin tilausta vastaan, tajusimme ettemme ehdi millään saamaan mitään ajoissa pöytään. Jouduimme poistumaan. Jäi tympeä maku. Henkilökunnalla oli liian kiire. Kahvila vaikutti ennemminkin ravintolalta, jossa annoksia joutuu pahimmassa tapauksessa odottamaan yli ajan. Ja oliko kahvilan menun kanteen päässyt lapsus, sillä siinä puhutaan galleriasta. Kahvila vai galleria? Onko paikka rakennettu kissoja hyväksi käyttäen? Toivottavasti kissat eivät toimi pelkkinä sisäänheittäjinä.

Olisi ollut makoisaa myöhästyä vihkikirkosta, sillä kirkon sisäovet olivat länkkärityyliin heiluriovet. Pam! Nyt tultiin! Vaan olimme ajallaan, pienestä maisemareitistä huolimatta. 

Mukava retki, vielä kun samaan ajankohtaan osui Suomen suven lämpeneminen. Kissakahvila Tiramisu tuli käytyä. Tulipahan nähtyä. Mikäli siellä ei olisi edes piipahtanut, olisi jäänyt kurja olo kun kerta maisemissa oli. Saatiin mitä saatiin, välillä näin.

Kiitokset lankeavat jälleen kerran Kissa-tädille joka ruokki ja leikitti Pesosen porukan sillä välin, kun henkilökunta retkeili. Kissa-tädit ovat arvokkaita!

...radio Suomi soi...

Asunnossa oli hiljaista. Ei ollut radio päällä, ei TV. Kaikki tyyni. 

Pzzzz...zzzz...zzzz.....

Pzzz.... zzzz.. Huojuva torni oli tullut tiensä päähän ja palikat lentelivät sinne tänne! Kärpänen,  kesän äänistä yksi ikonisin oli tullut taloon! Hetkessä asunnossa oli kahdeksan sähikäistä; seitsemän kissaa ja yksi kärpänen. Kaikki etenivät vailla minkäänlaista kuuliaisuutta tai itsesuojeluvaistoa. Kärpänen yritti paniikissa ikkunan läpi, kissa ei. Onneksi. 

Kärpiäinen talossa! Koko porukka, Pesosta myöten on siitä
kiinnostunut!

Pzzzz....zzzz..zzzz...

Kärpiäinen oli suuri. Pullea pöriläinen, jonka siipien isku oli äänekäs! Pienempikin olisi riittänyt. Pesonen tykkäsi ja ihmetteli tykkäämistään. Sinnikkäästi Petski kiipesi pöydälle ja yritti saada kärpästä haaviinsa. Ei onnistunut. Kärpänen ja kaverit olivat nopeampia. Pesonen luovutti.

Pzzz....zzzz....zzzzz...

Jetta aitoi penkkien kautta pöydälle. Pöytä oli se piste, josta parhaiten sai tähystettyä. Ralli jatkui. Olohuoneen kautta makuuhuoneeseen ja kartturin valinnaisten opasteiden kautta joko keittiön kautta olohuoneseen tai sitten suoraa reittiä olohuoneeseen. Sinne missä pörisi! Ralliravia.

Jetta aitoo tuolin kautta pöydälle ja toiselle tuolille

Pzzzz....zzzzz..zzzzz...  ...

Henkilökunta ei oikein mahtanut mitään. Toinen kuvasi, toinen makasi. Yritimme purkittaa kärpäsen turvaan, mutta ei onnistunut. Toinen makasi. Kärpänen laskeutui seinälle, makaavan pään yläpuolelle. Laku näki tietysti vain kärpäsen, joka steppaili karkealla betonilla. "Älä hyppää... Laku, älä hyppää...!". Päätöntä touhua. Laku ja henkilökunta olivat vaakalaudalla. Onneksi etäisyyttä oli juuri Lakun järjen verran liian paljon.

Pzzz...z...zzz.....zzz...

Kärpänen alkoi väsymään. Kissat ei. Tassukontaktia ei vielä ollut. Näkö- ja kuulokontakti on päällä koko ajan. Kissat tiesivät tarkalleen missä kärpiäinen on tai yrittää olla. Luulivat, että tapittaminen riittää. Tapittaminen koitui lopulta kohtaloksi. Kissojen kohtaloksi. Kärpänen löytyi seinältä. Henkilökunta sai  loukutettua rauhoittuneen kärpiäisen ja se pääsi turvaan. 

Kesä ja kärpäset - ja radio Suomi soi!

Tuli hiljaista - menikö kesä? Piri ihmettelee.

Arkikielellä "pulmatilanne"

Nyt iski tenkkapoo, eli arkikielellä pulmatilanne! 

Pesonen ajautui pulmalliseen tilanteeseen, kun käyskenteli Vihreässä huoneessa ja halutakseen tulla pois huoneesta oli oviaukon luona este. Piri makasi pitkittäin kulkuväylän varrella, eikä Petski aivan suin päin juosten uskaltanut lähteä puskemaan eteenpäin, sillä yhteen törmätessä Piri saattaisi antaa tassusta. 

Hetken Pesonen tuumaili, tunnusteli ja tarkkaili, kuunteli, nuuhki ja kuulosteli. Piri pöhisi ja natisi. Petski koordinoi tilanteen ja otti reitin aavistuksen sivuvasemmalta, kunnes saapui levyhyllyn luokse ja jatkoi matkaa hyllyn sivustaa pitkin kulmalle asti. Kulmalla Petski pysähtyi ja kurkki korvillaan pariin otteeseen, jonka jälkeen hivuttautui vapaan tilan kautta pois huoneesta. Piri ei ollut moksiskaan.