perjantai 28. joulukuuta 2018

Kansalaisaloite - isojen ilotulitteiden käyttö vain ammattilaisille

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573


Nyt kun on kolme päivää kuluvaa vuotta jäljellä, on hyvä hetki hiljentyä miettimään mitä on tuleman viimeisten tuntien aikana. Vuosi päättyy liki kaikilla paikkakunnilla älyttömään meteliin ja turhaan roskaamiseen. Ilotulitteita ammutaan silmittömästi sinne tänne, ajattelematta sytytyslankaa pidemmälle. 

Pesosen porukoilla pidetään juhlimisesta, mutta kun homma lähtee lapasesta, niin silloin juhliminenkin on turhanpäiväistä. Neljätoista eläin-, terveys- ja potilasjärjestöä avasi Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen, joka tähän hetkeen mennessä on kerännyt reilut 45 000 nimeä. Tarvittava 50 000 ilmoituksen raja rikkoutuu lähipäivinä, mutta eduskunnan käsittelyyn se olisi hieno saada selkeällä rajapyykin ylityksellä. Enempi on parempi, sillä niin nuivasti aiemmat kansalaisaloitteet ovat eduskunnassa edenneet. Yksikään nimi ei ole turha.




Eläinten ystävät ymmärtänevät yskän, mutta muistutus on tarpeen, sillä ilotulituksiin sisältyy paljon muutakin harmia kuin uhkaaviksi elementeiksi koettavat pauke ja ruudin katku. Jo nämä peruselementit saattavat ahdistaa eläintä usemman päivän ajan. Ruotsin Kennelliitto arvioi, että n. 35 000 koiraa tarvitsee vuosittain psyykelääkkeitä ilotulitteiden vuoksi.


Ujellukset, valon välähdykset ja pauke pelottavat eläintä niin, ettei se välttämättä pysty peloltaan nukkumaan. Kissa tai koira saattaa pysytyllä piilossa useamman päivän ajan. Koira saattaa ilotulitteiden johdosta ulostaa tai virtsata alleen. 

Ilotulitteiden pauke saattaa lisätä pysyvästi eläimen ääniarkuutta. Kovahkot äänet (ukkonen, oven pamahdus, postiluukun kolahdus) saattavat jatkossa pelottaa. 

Ilotulitteiden vaikutus ei pelkästään jää ulkoilmaan vaan vaikuttaa siis myös sisätiloissa - mm. tarhoissa, talleissa ja navetoissa. Ilotulitteet stressaavat erityisen paljon herkkäkuuloisia ja tarkkanäköisiä hevosia ja ovat luonnottomina niille todellinen uhka.

Pauketta pelästyneet, karkuun paniikissa päässeet kissat tai koirat ovat  vaaraksi itselleen tai liikenteelle. Samoin luonnoneläimistä mm. kauriit ja hirvet menevät herkästi paniikkiin. Etsijäkoiraliiton karuna faktana kerrottakoon, että uudenvuodenkarkureita (esim. koiria, kissoja) on yhteensä satoja!

Toimi näin mikäli koira karkaa: https://yle.fi/uutiset/3-7708258


Lisäksi tulitteiden käytön jäljiltä jää paljon roskaa (hylsyjä, jäännöksiä tms), jotka saattavat vahingoittaa kaikkia eläimiä. Rehun seassa ilotuliteroska on haitallista.


Kansalaisaloite haluasi kieltää luokan F2 ja F3 eli isojen ilotulitteiden (erityisesti raketit) kansalaiskäytön eli jatkossa niitä saisi käyttää ainoastaan ammattilaiset.


Edellä oleva teksti aloitteen sisällöstä löytyy kokonaisuudessa ja karuudessan sivulta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573.


Nyt jokaisella on siis kolmisen päivää hyvää aikaa mietiskellä mikä olisi sivistysvaltion mukainen tapa ottaa kaikki järkevällä tavalla huomioon. Kaiken kaikkiaan aikaa on kesäkuun alkuun asti, mutta ratkaisun tehnet näiden parin päivän aikana. 



Loppuun vielä suora lainaus sisällön lopputekstistä:

Suomen eläinsuojelulain (247/1996) 1 §:ssä sanotaan, että ko. lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain esityöstä käy ilmi, että tuskalla tarkoitetaan eläimen kokemaa henkistä hätää, ahdistusta, pelkoa tai muuta vastaavaa epämiellyttävää tunnetta. Ilotulitteiden eläimille aiheuttaman hädän voidaan katsoa täyttävän nämä tunnuspiirteet. Pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittaminen ammattilaisille keskittäisi ilotulitteiden käytön rajatuille alueilla ja ajankohdille, vähentäisi merkittävästi niistä eläimille ja niiden omistajille aiheutuvia haittoja ja vastaisi paremmin eläinsuojelulain tavoitetta ja henkeä.


Aloitteen voit allekirjoittaa seuraasta linkistä (vaatii vahvan tunnistautumisen, esim pankkitunnukset):  





Lähde: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3573

keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Joulun viettoa

Pesosen porukoiden joulu on ollut hyvin rauhallinen ja se on pääosin otettu levon kannalta. Kukaan ei ole joulun aikaan oikein kunnolla riekkunut, vaan siellä täällä on kuulunut pöhinää ja näkynyt venytteleviä kissoja. Jopa henkilökunta on saanut nauttia kaikki jouluateriansa ilman kummempia "pöytäkoristeita". 

Piri

Suurin herkuttelija lienee Piri, joka on pötkötellyt liki jokaisessa paikassa, jossa iso rohjake vaan on pystynyt. Mutta eivät muut ole huonommaksi jääneet. Liekö joulun rauhallinen tunnelma ja hiljaisempi äänimaisema saaneet kissat levolliselle mielelle? Kerrankin on aikaa, aikaa olla hiljaa.

Piri (vas.) ja Sofi

Hieman yllättäen aattoillan rapinatkaan eivät saaneet kissoja sen suuremmin kirmaamaan - kuin aivan loppuillasta, jolloin naru- ja teippivapaat lahjapaperit oli heitelty lattialle kuin oljet konsanaan. Aivan kaikkea rapinaa ei voitu vastustaa.


Sofi
Kissat saivat uuden, hieman mahtipontisemman kiipeilypuun. Jos Jetta antoi luvan, saivat muutkin sillä leikkiä ja totta vie sillä leikittiin! Vuoroin iskemättömään tolppaan iskettiin kyttä ja siinä kiivettiin. Jetta veti alhaalla karusellia ja muut ihemttelivät. Se oli kissoilta nappitoive!

Sofin vuoro kiivetä


Laku tähyää huipulle

Kuten kaikki muutkin, niin myös Pesonen on ottanut pyhät maltillisesti. Tänä vuonna ei Petski ole kuusen altakaan paikkaa ottanut, vaan nukkunut siellä missä on kulloinkin vapaata. Myös Petski on pariin otteeseen ottanut tuntumaa uuteen tolppaan. Aivan huipulle ei henkilökunnan silmien alla Pesonen ole kuitenkaan vielä mennyt. 

Kiinni on ja pysyy. Pesonen osaa metsästää

Joulun vietto jatkuu niin pitkään kuin siltä tuntuu eli todennäköisesti se päättyy uuden vuoden räiskintään. Juuri nyt ilta on sinertymässä, kunnes se tummuu niin että silmäluomia painaa. Täällä on hetki sitten syöty ja parhaita paikkoja jaellaan. Nautimme tuvan lämmöstä ja täydestä vatsasta. Arki näkyy jo ikkunasta, mutta ei anneta sen häiritä. Hetki vielä.


Jetta

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Hyvää Joulua!

Kadonnut reilu tunti on ajettu kiinni ja Pesosen porukka henkilökuntineen vaipuu kehräämään joulun huminaan. Uunin lämmössä, kaverin kyljessä, katto pään päällä köllötellään, napostellaan ja tapitetaan - jos silmänkulma suo, sineen katveesta tartutaan tuhansiin helkkyviin valopisteisiin ja hiutaleiden hölkkään. Ja jos niitä ei näe, niin uunin rako, kuusen hönkäys tai tuore lautanen ruokkivat muita aisteja. Välillä höristellään tonttupartion töminöitä ja Petterin perävaloja. Kysellään kuulumisia, hymyillään, päästetään kareet irti. 

Pari päivää ollaan ihan hiljaa.

Pesonen porukoineen toivottaa kaikille rauhallista ja viihtyisää Joulua! Nau.


lauantai 22. joulukuuta 2018

Joulu - tähän mennessä tapahtunut

Aah, tätä joulun aikaa! Se on aina yhtä maagista ja ennalta suunnittelematonta! Tällä hetkellä Pesosen porukka on n. 1 1/2 tuntia myöhässä joulun vietosta, mutta se on muutamalla terävällä liikkeellä korjattavissa. 

Varsinaisesti joulu starttasi viikolla muutamalla koristeen laitolla. Yksi puinen jouluvalo on jouduttu kääntämään (!?), sillä keskellä yötä Laku kiinnostui valon karmeihin liimatusta kala-tontusta ja alkoi kolaamaan sitä seinää vasten. Lakulla lienee vielä ikävä edesmennyttä tyttöystäväänsä (joka oli kala).

 Kiinnostusta on herättänyt myös ikkunapuitteiden väleihin asennettu pitkä tontturivi. Tonttuja kävi myös Pesonen morjestamassa! Tiedä häntä miten Pesonen paikalle löysi, mutta nenä ja tassu olivat ikkunassa tiukasti kiinni!?


Laku (vas) ja Pesonen tonttuja tutkimassa

Sitä vastoin joulun kunkku eli kuusi ei juurikaan ihmettelyä herättänyt. Kuusen tulo oli lopulta niin flegmaattinen tapahtuma, että Pesonen oli koko toimenpiteen ajan nukkumassa! Sofi, Laku ja Hannu kävivät nopeat nuuhkaisut ottamassa, mutta siinä kaikki. 

Hannu tarkastaa tämän joulun kuusen

Lahjojen paketointi sitävastoin kiinnostaa aina ja siihen on varsinkin Laku lisännyt hauskan tradition. Laku juoksee ja hyppii rapisevien papereiden ja kumollaan olevien pakettien ylitse; menee välillä piiloon, ottaa vauhtia ja loikkaa! Hoplaa! Lakun leikissä on joulun ydin ja tätä ydintä on todella hauska seurata! 


Lakulla jouluperinne käynnissä

Tiedä sitten mihin suuntaan tämä joulu on menossa? Eilen saimme kuusen jalkaan ja sieltä on jo parhaat makuupaikat jaettu. Se ovatko ne pysyviä, ratkeaa myöhemmin, sillä meillä on vahva epäillys siitä, että kuusi vaeltelee meidän poissa ollessa asunnossa itsekseen. Siis käyskentelee, kävelee ja tutkii paikkoja, kuin Lumiukko animaatiossa. Kun olimme päivällä poissa, oli sellaisiin paikkoihin, kuten eteiseen ja pitkälle keittiöön ilmestynyt tukku neulasia, eikä niistä voi "syyttää" kissoja. Eihän? 

Seuraavana vuorossa, torttujen syönnin jälkeen, lienee kuusen koristelu ja kissoilla lienee siihen nau´uttavansa. Jatkamme siis matkaa kohti syvemmälle joulun henkeä ja nautimme joka hetkestä!


Olenko ollut kiltti, kyselee Sofi?






tiistai 18. joulukuuta 2018

Tietänet tunteen kun karvoja ajelee liian tylsällä terällä - taas on se aika!

Tietänet tunteen kun karvoja ajelee liian tylsällä terällä - kuinka se raastaa ja repii. Se on verrattavissa siihen kun lumitraktori iskee rautaisen kauhansa ohuen lumipeitteen lävitse epätasaiseen asvalttiin ja vetää sitä pitkin kerrostalon sisäpihaa. Isku tuntuu rakenteissa ja veto korvissa. Paukkuu ja riipii. Sen aika on taas käsillä.



Herkkua, vähemmän herkkua. Kukotkin jättävät laulunsa väliin, kun toimitus alkaa. On niin pimeää, että kauhasta lähtevä kipinöiden loimu valaisee makuuhuoneen seinän ja sängyn pohjalla näkisi vihdoinkin lukea kaikki ne pienet präntit jotka ovat jääneet kauppojen hyllyjen varjoissa pimentoon. Ei auta vaikka kipinäpeittoa vetää korville. Huumaa, maanantai aamun huumaa!




Kissat tykkäävät. Ne tykkäävät siinä vaiheessa kun rautaisen pedon persuksen punaiset takasilmät näkyvät ja loittonevat. Polttoaineen katku jää vielä pyörimään, kertomaan, ettei tämä ollut tältä kaudelta tässä. Kissat kuitenkin pärjäävät, sillä heidän linnansa on korkeammalla ja ne ovat viisastuneita. Suuri rautainen kipunoita sinkova möhkäle on vain äänekäs ja sen tumma pierukin katoaa tuuleen heti kun tuulenvire niin päättää. 

Ei tässä mitään hätää ole.




sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Kahisee

Ruokakipon kilkatus tai suhina merkitsevät Pesoselle tiettyjä asioita. Samoin kahina merkitsee jotain tiettyä, yleensä jotain herkullisen tiettyä. Tässä tapauksessa kahinaa syntyy kun avataan hankaamalla pakasta revittyä pakastepussia. Välillä pussit ovat tiukasti kiinni ja niitä saa kahistella ihan tosissaan. Miksi Pesonen sitten kahinasta kiinnostuu?

Keittiössä on kahissut ja Pesonen tietää mitä
kahina tarkoittaa

Kissojen ruokavalioon kuuluvat myös raakapakasteet, joita pussitamme välillä pakastepusseihin. Tällä viikolla nakutimme vasaralla jäisiä pötköjä vesuria vasten ja pötköt pussitimme pakastepusseihin. Vasaran nakutus ei vielä herättänyt kiinnostusta, mutta kun kahina alkoi, Pesonen kaartoi paikalle. Muut eivät saapuneet.

Nam!

Pötköjen pikkomisessa usein lastu lentää ja räipäleitä jää tarjolle ja niin nytkin. Turhaan ei Pesonen paikalle tullut, vaan kipon pohjalle kaadettiin ihan mukava sydämellinen äkkiherkku. Tosin Pesonen varmaan odotti täyslaidallista, mutta tällä kertaa jäiset kokonaiset annospalat olivat vasta menomatkalla pakkaseen. Räipäleitä suikaleita jäi tarjolle. 

Välillä toki tulee kiusallisia tilanteita, kun pakastepusseja tai muita vastaavanlaisia kahisevia käsitellään ja Pesonen köpöttelee paikalle, eikä olekaan mitään annettavaa. Siinä sitten silitellään ja selitellään ja yritetään paikkailla tilannetta jollain korvikkeella. Onneksi Pesonen ymmärtää ja jaksaa odottaa myöhempää hetkeä.


Tupla ja kuitti - tällä kertaa Pesonen koukkaa vielä
nappulakipon kautta takaisin koisimaan.




  

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Pesosen kaveri # 3 / 6 Tippa

PESOSEN KAVERI # 3 / 6   TIPPA

Pesosella ja Tipalla ei varsinaista kaverisuhdetta ole - Tippa ei oikein kaveeraa kenenkään kanssa. Tippa on pelaaja joukkueessa, joka ei vapaa-ajalla muihin pidä yhteyttä. 


Koska Tippa on diiva ja Tipan kaveruussuhteet muihin ovat kortilla, on Tippa Pesoselle pääosin outoa suhinaa ja pois hyppelyä. Tippa suhahtelee ja hyppii lähinnä Lakun ja Pirin kanssa ja sitä touhua Pesonen saa ihmetellä. Tippa antaa Pesosen olla rauhassa, ellei Pesonen aivan silmille törmäile. Tippa kuitenkin ymmärtää, ettei Pesonen on Laku tai Piri ja antaa Pesosen olla. 

Tippa kun ei puhu kissaa, niin Tipan kanssa ei myöskään leikitä, ei käplätä, eikä jahdata. 

Suurimman ilon Tipasta Pesonen löytää kirjaimellisesti ruokakipon pohjalta - koska Tippa on seniori, saa Tippa välillä herkkuruokia, joita muut eivät saa ja niihin jämiin, joita Tippa ei jaksa syödä, pääsee Pesonen käsiksi. 

Pesonen pitänee Tippaa tilanviejänä, mutta siinä sivussa opettaa Pesoselle nöyryyttä ja itseisarvoa. Silmille ei hypitä. Tipan vaikutus Pesosen elämään näkynee myöhemmin. 

   

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Ruudun takana ruuhkaa

Laku havainnoi. Tuolta se tulee...


Päättynyt epävakainen viikko on ihmetelty takapihan lentäviä paisteja. Ensin aloitti Laku ikkunassa tapittamisen, jolloin paistit olivat selkeästi pienempiä ja sen jälkeen ikkunan taakse kuolaajiin liittyivät Hannu the Näkättäjä, Sofi ja Jetta, joka on selvästi tarkalla korvalla kuunnellut Hannua ja kopioi näkätystä surutta.  



Ahneimmat tuijotukset tulivat siinä vaiheessa, kun takapihan pientareelle maahan oli ilmestynyt lintujen ruokinnasta ryöstetty rasvapötkö, jonka varsinkin varikset ja harakat äkkäsivät nopeasti. Vuoroin, paikoin röyhkeinkin ottein yrittivät suuret siipiveikot päästä apajille ja siipien levittely ja uhittelu kiinnosti kovin kissoja. 



Hannun ja varsinkin pienemmän Jetan näkätys oli paikoin epätodellista, sillä tuskin kaverukset ymmärtävät kuinka suuresta linnusta on kyse!? Voisi näkätys nopeasti hiipua, mikäli varis, jonka siipien kärkiväli on suurimmillaan metrin luokkaa ja pituus 50 cm, lehahtaisi vierelle! 

Parhaimmillaan showta pyöritti tusinan verran variksia ja harakoita ja silloin ikkunan äärellä oli ruuhkaa. Nyt on rauhallista. Pötkylä on maasta hävinnyt ja linnut poistuneet. 

Hannu, Laku ja Sofi tutkimassa tiluksia

Silloin tällöin saattaa joku linnuista tehdä ohilennon ja silloin tällöin saattaa Laku piipahtaa ikkunassa. Arkisia askareita. Niitähän nämä. 


...ja tuonne se meni, toteaa Laku.