Palloilun klassikko on pallannut

Pesosen porukoilla on vuoden jälkimmäisen puoliskon verran asustellut myös sijaiskissoja ja kun näillä veijareilla ei ole ollut aikaisempaa kokemusta kissojen leluista, niin pehmeät pallotkin olivat lähinnä puruleluja. Jossain vaiheessa lattiat olivat täynnä pientä pallomurua ja henkilökunta olikin huolissaan pallojen kestävyydestä ja riittävyydestä. Palloja katosi, ne kuluivat pois. Humps. 

Vasemmalla röpötetty pallo

Jossain vaiheessa myös Pesosen suureksi klassikoksi muodostunut käytäväpalloilu oli hengähdystauolla ja henkilökunta pelkäsi sen päättyvän tähän sijaiskissojen palloterroriin. Itse asiassa koko Pesonen tuntui olevan hieman tauolla leikkimisestä  ja vietti enemmän aikaa itsekseen. 

Palloilun klassikko käytäväpallo on palannut ja nyt myös keittiön puolelle

Marraskuun aikana tilanne on kuitenkin normalisoitunut ja Pesonenkin pyörii jaloissa entiseen tapaan. Viime viikkojen aikana on myös tuo harrastelajien klassikko eli käytäväpalloilu palannut ohjelmistoon ja itse asiassa se hieman laajeni keittiön puolelle. Teema on sama eli palloa käytävän päähän ja tassulla kyytiä. Jossain vaiheessa pallo suuhun ja kantoon kurinan kera. Mikäli henkilökunta istuu sohvalla, tulee Pesonen sohvan luokse huutamaan pallo suussa. Kokemuksen perusteella Pesonen kiljuu, että rapsuttakaa! Ja kun Petskiä silittää tai rapsuttaa, pallo putoaa kurahduksen kera! Eikä peliajalla ole väliä, yölläkin homma toimii!

Se meni sitten kolaamiseksi

 Hannu on siitä ovela veijari, että se tuntuu arvaavan milloinka hänen vuoro on lähteä lääkäriin. Se on sellaista alta kulmain katselua ja tarkan korvan päivää - sellaista ympäristön ja tilanteiden jatkuvaa tarkkailua. Eli Hannu tiesi joutuvansa lekuriin. Tällä kertaa Hannu sai kaverikseen Pesosen. Pesonen sukelsi koppaan kiltisti, mutta Hannu meni muutaman murahduksen saattelemana. Lääkärissä Hannu oli sitten hyvää pataa ja alun peitossa piilottelun jälkeen halusi seurata naamatusten lääkärin tutkimuksia. 

Mitäs tässä kun en tiedä mitä tässä, yrittää Pesonen tuumata

P E S O N E N

Pesosella oli vuorossa hammaslääkäri reissu ja sen retken tuloksena kaksi hammasta jäi sille tielle. Alkaa olemaan Petskillä kohta suu tyhjä, sillä ennestään on jo 12 hammasta poistettu. Kaikki nyt poistetut hampaat olivat poistettavassa kunnossa, huonoja, särkeviä ja jossain määrin "lahoja" hampaita. Muuten käynti noudatti hammaslääkärikäynnin normaalia kaavaa, kopituksineen, nukutuksineen jne...

Kotona olikin sitten tokkuraisen Pesosen kanssa surullisen hupaisaa, kun rouva nukutuksen jälkihöyryissä yritti tyhjentää pehmeän ruuan kippoa. Ei siitä mitään tullut. Pesonen oli kuitenkin sen verran hereillä, että sen lääkärin määräämän pienen annoksen pehmeää ruokaa uskalsi antaa. Koko toinen poskipuoli ja viikset olivat ruuasta törkyiset kun Pesonen kolasi lautasta. Sellaista naamalla ruuan työntämistä se oli. Sitä kesti tovin, kunnes rouva alkoi oikeasti heräilemään ja pesemään naamaansa.

Nappulakielto kestää vielä parin päivän ajan. Toiseen poskeen on ilmestynyt pieni skraapama jota nyt seurataan. Skraapama on siinä kohtaan, josta toinen hammas poistettiin, joten mahtaisiko siellä tikit kutittaa. Skraapamaa seurataan ettei se suurene tai tulehdu.

Kolaamiseksi meni kun Petski puskee ruokaa

H A N N U

Hannu piipahti perustarkastuksessa, joka sisälsi mm. verinäytteen oton sisältäen  FELV/FIV - testin. Kuntoluokaksi tuli tukeva, mutta painoltaan sama kuin ennenkin eli poliittisen korrektin kauniisti sanottu / vihjaistu henkilökunnalle seuraamaan Hannun painoa.

FELV/FI -testi, joka tehtiin mahdollisten uusien sijaiskotikissojen vuoksi oli negatiivinen. Mielenkiintoisin lukema löytyy kuitenkin Sdma-arvosta, joka likipitäen vuosi sitten oli arvojen mukaan sen verran koholla, että keikuttiin arvoasteikon rajalla ja Hannulle vihjailtiin alkavaa munuaisen vajaatoimintaa. Nyt SDMA-arvo oli laskenut yhdellä, ollen 13 (asteikko 0,00 - 14,00). Kiinnostavin poikkeama tulkittiin kreatiinista, joka vuosi sitten oli 265 ja nyt 258 (asteikko 80-203). Kreatiini on munuaisarvo, mutta myös lihasarvo. Ja koska Hannulla on urea ja sdma munuaisarvot normaalit, niin kreatiini voi olla muustakin syystä hieman koholla kuin alkavan munuaisvajaatoiminnan vuoksi! Lääkäri lisäsi lausuntoonsa vielä, että tilanne (munuaisten vajaatoiminta) ei vaikuta edenneen mitenkään veriarvojen valossa. Viestin loppuun lääkäri lisäsi Hannulle vielä terveiset, että nähdään siis hammashoidossa! Näin tehdään.

Hannu otti lääkärikäynnin rennosti

Putkeen meni

 Kissojen tunnelin kovan käytön johdosta tunnelin tikkaukset olivat ratkenneet niin, että sieltä törrötti ikävästi metallinen jousi, sellainen silmänpuhkoja. Koska korjaaminen vaikutti liian työläältä, ei vikaan voinut reagoida muuten kuin hankkimalla turvallisempi kissatunneli. 

Liekö värien harhaa, mutta uusi tunneli vaikutti hieman pienemmältä ja ahtaalta. Vai olivatko kissat pulskistuneet parissa yössä. Niin tai näin, niin tunneli lattialle vaan kokeiltavaksi. Liekö värin harhaa vai tunsivatko kissat itsensä pulskemmiksi, mutta uusi tunneli ei het miten vetänyt puoleensa. Ajan kanssa ajoon, ei mikään kiire. 

Lopulta rapina alkoi. Pesonen tapaili tunnelin suuaukkoa ja sukelsi sisälle! Pesonen, tuo porukan rohkein kissa, joka tepastelee ulko-ovellekin kun käytävässä rapiseekolisee. Sinne tuo solahti, eikä makkarat ottaneet yhtään vastaan. Sen verran Petskiä kuitenkin jännitti, että päätti käyttää puolivälin pakoaukkoa hyödykseen ja pullahti siitä ulos. 

Näin oli tunneli sisäänajettu puoliväliin asti. Nyttemmin tunneli on ajettu sisään ja ryttyyn eli käyttöön otettu koko komeudessaan! 

  

Arkikuva #14

 

Arkikuva #14, sähkökaappi Hyvinkää

Henki vaarassa

Viikottaisen kissojen astianpesun yhteydessä paljastui Fresh flow deluxe juoma-automaatista hengenvaarallinen vika, sillä vettä pyörittävän moottorin sisemmät johdot olivat tulleet esiin. Paljasta johtoa ei näkynyt, mutta mahdollisuus suurempaan vaurioon oli asteen lähempänä. Laite meni välittömästi käyttökieltoon ja vaatekaapin uumeniin. 

Fresh flow automaatin vaurio

Tilalle löytyi korvaava automaatti, sillä erotuksella ettei laitteesseen ole tällä erää sopivia suodattimia ja sen lisäksi vesi tulee deluxe mallin valuvan version sijasta putoavana versiona - hieman niin kuin letkun päästä lorottaen. Laite pitää myös aavistuksen kovempaa ääntä.

Pesonen on tykännyt juoda deluxin valuvasta laitteesta ja tämä uusi äänekkäämpi hökötin olikin Petskille nokkavampi laite. Jo pelkkä ääni oli Petskille varauksen paikka ja Pesonen lähestyikin laitetta hapuilevin askelin. Vettä teki kuitenkin kovasti mieli ja Petski työnti nenäänsä lähemmäksi. Pirulainen! Se tuli nokille! Pesonen oli työntänyt nenänsä noron alle ja pelästynyt. Siihen jäi jano, sillä Pesonen otti tassut alle ja häipyi paikalta.

Hmm, tässäkö juoma-automaatti, miettii Pesonen

Yritämme elvyyttää viottunutta deluxe - mallia ja tilasimme Zooplussasta uuden moottorin. Pelkkä moottori on puolta halvempi kuin kokonaan uusi automaatti. Vanha deluxe malli on hyvä kuntoinen, pitkälti sen viikottaisen huoltamisen ansiosta. Se on sitten eri juttu, sopiiko uusi moottori tähän vanhaan malliin, mutta mikäli ei sovi, niin tilaamme uuden juoma-automaatin kokonaisuudessa. Onpahan sitten vaihtomoottori valmiina. 

Ei ole tainnut Pesonen vielä uutta vanhaa automaattia kesyttää ja täällä onkin koputeltu lattialla makaavia vesiastioita, jotta Petski muistaa ja tietää missä talon muut vesipisteet ovat. Ei Pesonen, eikä kumppanit ilman vettä jää.

Perskule, nokille tuli! 

  

Kulmurissa rei`ät ja tavaraa pois.

1970-luvulla lähikaupat olivat kyllä eri symppiksiä käydä asioimassa, vaikka ei se oma asiointi jaffa-pulloa tai jätskitötteröä kummempaa ollut, mutta muistijälki niistäkin on jäänyt. Kissanruokahylly tuohon aikaa taisi olla yhden purkin pieni kolo "jossain". Nyky kissanruokapurnukoiden ostaminen ei ehkä ole niin symppis touhua kuin lähikaupassa asiointi, mutta helpoksi se on mennyt. Nykyään Saksa ja zooplus kun ovat kevytrakenteisen seinän takana toisessa huoneessa tai parhaimmillaan Saksa lepää takana perstaskussa. Vaan ongelmattomaksi moinen helppous ei elämää tee. 

Zooplussan tilausta tehdessä on hyvä olla hieman tarkkana sen suhteen kuinka paljon tilaa ja mitä tilaa. Tilasimme suht normaalin isomman katraan annoksen. Ei olisi kannattanut. Pienempi paketti olisi solahtanut postin kuljetukseen, kun taasen tämä isompi paketti päätti tulla postnordin kautta. Ok, nykyään diginatiivien aikana kaikki hoituu älymystön reittejä pitkin digitaalisesti, kunhan suostuu siihen nöyrtymään. Oli pakko nöyrtyä, muuten olisi ollut vaarana, että paketti palaa Saksaan. Kun ei ollut kotona, pakettia ei saanut. Ei oltu päivällä kotona, koska olimme töissä - ei pakettia. Ystäv... koulutettu asiakaspalvelija infosi, että oveen voisi jättää lapun jossa antaa valtakirjallisen luvan jättää paketin oven taakse, kunhan lapussa on ovikoodi ja puhelinnumero. Emme halunneet ovikoodia kaikkien nähtäville, saatika puhelinnumeroa - painotin sitä. Ja sitä paitsi ovikoodi lapussa olisi ollut vasta oven takana, johon tarvitaan ovikoodi. Vaihtoehtona oli myös ladata appi. Appi, en tiedä edes kirjoitetaanko se noin, enkä halua tietääkään. Appi ei kiinnostanut, mutta nyt pakotettiin. 

Postnordin toimittama zooplus paketti

Lopulta paketti tuli apin jälkeen oven taakse ja pakettiin oli teipattu A4-paperi, jossa luki mustaa valkoisella ovikoodit, nimet ja puhelin numerot. Siis periaatteessa se valtakirja, jota en alun perin halunnut omin toimin oveen laittaa, oli tulostettu ja teipattu postnordin välityksellä zooplussan pakettiin. Äh. 

Paketti oli kuitenkin perillä, yhtenä kappaleena - siis tarkoitan yhtenä laatikkona. Toisessa päädyssä oli vahvat postnordin teippaukset eli paketti oli matkoillaan saanut osumia. Eikä mikään ihme, sillä zooplussalla oli tavarat laitettu yhteen laatikkoon ja lätkäisty tarra laatikon päälle, josta selvisi että paketin paino oli rapiat 31 kg! 31 kiloa! 

Lopulta yksi 400 grammainen Feline porta oli jäänyt matkan varrelle ja kissojen joulukalenteri oli saanut ryttyä. Vikailmoituksen jälkeen saimme zooplussalta prosenttikorvauksen Feline portasta ja täyden korvauksen joulukalenterista. Terkut olisi mennyt myös postnordille, mutta palautetta antaessa olisi automaattisesti liittynyt johonkin "klubiin" tms. Olkoon nordilaiset palverissaan tyytyväisiä kun menee virheprosentin pysyessä alhaalla noinkin hyvin. 

Seuraava zooplussan tilaus tehtiin tarkemmin kalkuloimalla ja pitäen paketin painon ja koon sen verran pienenä, että se ohjautuu postin palveluihin. Pysynnee itse tavarakin paremmin kunnossa.

Jetta

Zooplussan paketissa oli selvästi kulma kärsinyt, voinee puhua kulmurista. Tuttu tapaus Jetalle. Kävimme vuosittaisella etelän matkalla, eli Jetan kanssa Veikkolassa (Anident). Aamuaika syksyllä, ajoa rapiat 50 km ei ollut mukavin lähtökohta. Onneksi syksyyn sopiva pimeän laskeva ja raskas sade ei osunut tuohon aamuun. Kaiken kaikkiaan meno-paluu matkalla näimme kuudessa eri kohtaa n. 16 peuraa, lähimpien kahden juostessa parinkymmenen metrin päästä etupuskurista. 

Toimenpiteet: paikallispuudutus, E-suukirurginen valmistelu, Rtg-kuvaus, hampaat, seur. filmit #0 ja 2. Oper-anest, 1-2h kissa, E-poisto muun tmp:n yht, 60min kissa, E-tark ja rtg, kissa, E-hammashoidon tarkastus.

Selkosuomella edellinen; kahden hampaan poisto. Kulmuri ja toinen hammas. Ilman Jetan käyttämistä vuosittain hammaslääkärissä ja sydämen vuoksi nimenomaan Anidentissa, ei Jettaa olisi. Se sanottiin suoraan. Sairas hammas säteilisi tahollaan sydämeen ja se olisi Jetalle liikaa. Jetan sydän sykkii Säkkijärven polkkaa, mutta sekin väärinpäin soitettuna ja taitaa olla vielä eri soittonopeuskin. "En koskaan ole kuullut moista hullua rytmiä", sanoi lääkäri Luotonen. Tämän kertaisen käynnin hinnalla olisimme saaneet yhdelle hengelle viikon matkan Ocean beach clubille Kyprokselle tai Samsung 75" 077 älytelevision tai vuoden 2005 Ford Focuksen Oulusta. Oulu on kiva paikka, mutta niin on Jettakin! Kyproksen hiekka jää Kyproksen rannalle, liika tv:n katsominen passivoi ihmisen ja Ford focuksen kanssa ei voi nukkua - Jetan kanssa voi! 

Kissanruokapurkkien läpäreet odottavat Jetan leikkejä

Vajaan viikon ovat pahvisten kissanruokapurkkien avausläpäreet vielä pitkässä kaapissa turvassa ja nappulakielto päällä. Nappulakielto on hieman mennyt Jetalla tunteisiin ja ottanut koville. Vajaa viikko vielä, se menee nopeasti. Sen jälkeen olisi vielä lopputarkastus, johon lääkäri antoi luvan vaikuttaa kotona. "Jos saatte valokuvan Jetan operoidusta hampaasta, voin tarkastaa kunnon siitä". Jokainen joka kissoja on vähänkin kuvannut, tietää että nukkuvasta kissasta saa valokuvan. Piste. Loppu kissojen valokuvaaminen on sitten magiaa ja monien sattumusten summaa. Jetta, joka ei koskaan edes haukottele. Onneksi hampaan tarkastuksen voi tehdä myös "manuaalisti", joten ei Jetta oman onnensa nojaan jää. 

Sijaiskissa Manta

Tohinaa torpassa ja sen ulkopuolella. Hämeenkyröläinen sijaiskissa Manta tekee lähtöä uuteen kotiin. Pariskunta etsii omalle kissalle rauhallista kaveria joka ei poksu, eikä sähise. Manta voisi hyvinkin olla sellainen kaveri ja luovutus on papereita vaille valmis. Manta kävi viikolla korvien tarkastuksessa, jossa korvat vielä puhdistettiin ja samalla luotiin pikainen silmäys yleiskuntoon. Manta on tsekattu ja terveen paperit saanut. 

Henkilökunnasta 50% on iskenyt silmänsä uusiin raapimapuihin ja juoksupyöriin (jota ei taloudessa vielä ole). Vähän niin kuin autokuume. Toinen 50% toppuuttelee ja anoo nyt oleville puille lisää raapimisaikaa. 100% henkilökunnasta odottelee Jetan kanssa nappulakiellon päättymistä. Koko konkkaronkka ei odottele mitään vaan toteaa syksyn painavan päälle ja nauttivan pimenevistä illoista. Näin. 

Eläinten päivä

Tänään 4.10 on eläinten päivä ja tästä alkaa samalla eläinten viikko. Eläinten päivää on vietetty ensimmäisiä kertoja 1930-luvun Firenzessä, Italiassa.

Laku tutustuu hiiriin

 Pesosen porukoilla eläinten päivää on nyt puoleen päivään mennessä viettetty aamiaisella ja keittiön kaapin aarteilla eli Vorssan ja paikallisen kivijalkakaupan hyllyistä löydetyillä hiirillä. Leluhiiriä molemmat. Toinen rapisee, toinen ei. Toinen eli rapiseva oli ajateltu Pesoselle ja toinen lopulle porukalle. 

Pesonen käyttäytyy ja antaa leluhiirenkin olla rauhassa

Sijaiskissa Maura on armoton; hiiri saa kyytiä

Pesonen oli kylläkin enemmän kiinnostunut henkilökunnan sormesta kuin rapisevasta hiirestä ja toinen hiiri meni heti kovaan käyttöön. Laku ja sijaiskissa Maura nappasivat vuoronperään hiljaista hiirtä suuhunsa ja retuuttivat sitä. Lopulta Lakulle kelpasi lanttukin. 

Tänä vuonna SEY:n eläinten viikon teemana on jännittäviä eläimiä.

...ei armoa. Maura jaksaa