Henkilökuntaa on harhautettu, vedetty höplästä - nenästä. Pesonen on paljon paljon reippaampi - villimpi, mitä henkilökunta tietääkään. Pitkät pyhät ovat olleet juhlaa kissojen kanssa, mutta liekö kissat samaa mieltä. Asetelma on väkistenkin ajatunut BB-tilaan, eli iso veli valvoo. Kaikki tapahtuu kuitenkin tahtomatta ja väkisinkin näemme asioita.
Pesonen on suurin höplöttäjä. Esittää että nukkuu ja käy ronkkimassa ruokaa. Nyt rouva on jäänyt kiinni suuresta höplötyksestä. Tapasimme Pesosen ensimmäistä kertaa suuren kiipeilypuun syvästä nukkumakuopasta - kuopasta jonne Petskiä emme olisi kuuna päivänä osanneet odottaa menevän. Ihan senkin vuoksi, koska paluu syvästä kuopasta on aavistuksen haasteellinen, henkilökunnan tulkinnan mukaan jopa hieman vaarallinen.
Pesonen suuren puun kuopassa - ei näytä pahalta, mutta poistulo saattaa olla sokealle kissalle haastava |
Reitti on selkeä, mikäli osaa käyttää tasoja, mutta tuntien Pesosen, suorin reitti olisi kuopasta hypäten suoraan alas. Se ei kävisi laatuunsa.
Hullua, että tilanne oli mikä oli, se piti kuvata. Mutta Pesonen olisi hätääntynyt, mikäli olisi mennyt liian lähelle. Vaan Pesonenpa veti kunnolla nenästä. Veti nenästä siihen malliin, että samalla paljasti olleensa ennenkin kuopassa. Pesonen kampesi kuopan reunalle ja otti tukevan otteen rungosta. Tämän jälkeen heilautti itsensä, niin että pääsi valuen tolppaa alas, pylpyrä edellä. Kaikki tapahtui nopeasti nips naps. Henkilökunta repesi nauramaan. "Et muuten ollut ensimmäistä kertaa".
Loppujen lopuksi Pesonen tuli täydellä itsevarmuudella tolppaa turvallisesti alas |
Pesonen ei ollut millänsikkään. Ihmetteli saamaansa huomiota ja jatkoi matkaansa petiin. Suurenmoista huomata (jälleen kerran), että Petski pärjää. Toki huoneistossa on edelleen paikkoja jonne Petskillä ei olisi asiaa, mutta Petski lienee niissäkin paikoissa jo käynyt? Ehkä on kuitenkin parempi ettemme tiedä.