sunnuntai 31. joulukuuta 2017

tiistai 26. joulukuuta 2017

Joulun vietto

Voisi kuvitella, että joulun vietto loppuu siihen kun lähimarketin ovi nitkahtaa tapanina auki. Se on harhaluulo. Joulu jatkuu niin pitkään kun kissoilla on kuusi päänsuojana. Eli kun pääsemme kurjan uuden vuoden juhlinnan ylitse, voimme siis todeta, että joulua vietetään vähintään pari kertaa vuodessa!



Hannu kuusen alla

Aaton herkuttelua - kukin tyylillään



KUUSI

Kuusi tuotiin jälleen kerran päivää paria liian myöhään sisälle. Kissat eivät riemusta hypi, kun ovenpieliä raapiva outo sukka-ukko saapuu, mutta kun kuusi on saanut kenkänsä jalkaan ja oikonut puutuneet oksansa suoraksi, niin Hannu jos Pesonenkin löytävät nopeasti paikkansa kuusen alta. Kuusta ei suuremmin ihmetellä, mutta ilolla se vastaan otetaan! 

Tänä jouluna kuusi on toiminut enimmäkseen pötköttelypaikkana. Hannu rakastaa makoilla kuusen alla, samoin kuin Pesonen imeytyy sinne magneetin lailla. Petski nuuhkii kuusta ja lyö välillä otsaansa kuusen hentoisiin alaoksiin. Sofi ja Laku ovat enemmänkin kiinnostuneita koristeista, mutta (toistaiseksi) antavat niiden olla paria helisettelyä lukuunottamatta. Pehmeän huopakoristeen putoaminen lienee asettelijan virhearvio oksan kestosta.


Jetan vieno nuuhkimista

Pesonen
Hannu ja kuusenkoriste



Laku tähyilee koristeita

Kuusen koristelu alkaa n. metri maasta. Alimpana koristeena on puoli kuusta kiertävä vihreä hiiren nauha, jota välillä tassut tapailevat. Kuin kokeeksi laitamme muutaman koristeen kurotteluetäisyydelle. Isompi kilisevä kello meni tänä vuonna huomaamatta sohvan viereen niin, että taitava venyttelijä pystyy sitä kilkattamaan. Laku on tämän hoksannut ja kapealla käsinojalla, etutassulla kelloa hapuillen ja takatassuilla tasapainoa pitäen, kilkuttaa kelloa.  Bling blong bling! Joulun kellot.


Laku



AATTO -verta lattialla-

Kuusen alta löytyi sen verran tilaa, että sinne sai kissojen ja henkilökunnan lahjat. Kissat olivat maltillisia, eivätkä juurikaan ryömineet ja penkoneet edellisvuosien tapaan lahjojen seassa. Aattoilta sai kuitenkin pian dramaattisen käänteen. Lattialle jäi hetkeksi pieni, erittäin kahiseva kassi, jonka hantaakiin Hannu meni työntämään päänsä, sillä seurauksella, että se jäi kaulasta kiinni ja paniikki oli valmis! Paniikki iski kaikkiin. Hannu ravaa kahiseva kassi kaulassa ja muut säntäilevät päättöminä edes takaisin. Tilanne rauhoittuu kun Hannu juoksee yksin makuuhuoneeseen ja saamme oven kiinni. Kassi pois kaulasta ja paluu aaton viettoon. Lattialla on kuitenkin verta - sitä on sen verran paljon, että asiasta huolestuu. Piri vuotaa ja säntää ammeen alle. Sohaamme lampulla poikaa ja tutkimme täytyykö ammeen peltinen kylki ruuvata auki? Selviämme kuitenkin säikähdyksellä, sillä Pirillä oli vain vanha rupi auennut, eikä se tihkunnut sen enempää. Kissat saivat kuitenkin koko episodista sen verran turkkiinsa, että aattoilta oli kissojen osalta siinä. Pimeissä nurkissa ja sängyn alla oli enemmän kissoja kuin tonttuja. Kissojen lahjojen avaus siirtyi joulupäivän puolelle. 


Piri




Pesonen - leikkiä lyöden



TAPAUS PUNATULKKU

Maltillinen oli kissojen lahjakasa tänä vuonna, mutta jotain sieltä kuitenkin löytyi. Pesosella taisi metsässä vietetyt muistot palata, kun sai kourallisen Latzin  lahjapaketista nappuloita eteensä. Samoilla nappuloilla Petskiä pidettiin metsän viereisellä pihamaalla hengissä. 

Lahjojen joukossa oli kissoille lelu, joka oli puettu punatulkun asuun. Pitkän tovin se sai olla rauhassa lattialla - sen päällä istuttiin ja nuuhkittiin ohi siipien - kunnes henkilökunta otti sen käsiinsä ja helisytti sitä! Selvisi, että kyseessä on seniori-lelu. Tippa kipitti toisesta huoneesta paikalle ja ilmoitti eleillään, että heittäkää jo! No, uusi hässäkkä olisi ollut pystyssä mikäli punatulkku olisi siltä kämmeneltä lehahtanut ilmaan. Oli siis parasta siirtyä Tipan kanssa Vihreään huoneeseen. Lopun arvaatte; nastat raapivat mattoa ja sen alla olevaa parkettia, kun punatulkku sai Tipan käsittelyssä säälittä kyytiä. Kuvaajan apuna ollut salama oli aina askeleen myöhässä. Tippa on hurja, kun löytää nuoruutensa. Laidat ja huonekorkeus unohtuvat. Tipan vauhdikas show keräsi  katsojia. Pirillä, Sofilla ja Lakulla oli aitopaikat. Hei tonttu-ukot hyppikää, raikasi talossa!




Tippa työnsä tehneenä - Piri nauttinut katselusta




KOHTI ARKEA

Ihminen on typeryyttään keksinyt työn, jonka on valjastanut muotteihin, jotka eivät sen kehoon sovi. Kissaa eivät samat säännöt suoraan päde. Nytkin nuo nukkuvat. Kuuntelevat lisääntyvän liikenteen ja lumiaurojen taustahälyä. Nauttivat. Oikovat koipiaan. Pesonen makaa kuusen alla. Aivan reporankana. Kuuntelee kuusen hiljaisia tarinoita. Terveisiä metsän asukeilta. Haistelee sen syvän vihreää väriä. Sofi on rankana raapimapuun pehmeässä pesässä ja toisella silmällä katselee oravia, jotka pähkäilevät pähkinäpiilojaan. Muut kissat komppaavat kukin omalla kylkityylillään. Ilmassa on tuhinaa. Paljon sakeita zetoja. 

Ryminällä tulleen aaton autuus on edelleen täällä, se lepää kaikkien päällä. Vaikka arki on aivan "tonttu"-oven takana, niin sillä ei ole sisälle pääsylupaa. Täällä nautitaan. Joulun tuomaa maagista pölyä ei koskaan huiskitakaan pois, vaan sitä jätetään aina pieni ripaus jonnekin nurkkaan. Joulu on joka päivä. Jokaisesta päivästä nautitaan. Miau. 



Reporanka Pesonen kuusen katveessa


sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Hyvää Joulua!


Pesonen porukoineen siirtyy kuusen alle nauttimaan joulun tohinasta ja toivottaa samalla kaikille lukijoille, kanssa eläimille, metsän puille ja muille 
Hyvää ja Rauhallista Joulua!


lauantai 23. joulukuuta 2017

Kissablogi-kalenteri 2018 arvonta suoritettu!

Suuri kissablogi-kalenteri 2018 arvonta on päättynyt ja arvonta suoritettu. Arpojana toimi itseoikeutetusti Pesonen. Jokaisen osallistujan nimi kirjoitettiin paperilapulle ja paperilappu laitettiin namin kanssa omaan hylsyyn. Tämän jälkeen loppu oli kiinni Pesosesta. Kiitos osallistujille!

Seuraava video kertoo kuinka kävi!




ONNEA VOITTAJALLE!


torstai 21. joulukuuta 2017

Kissablogi 2018 -kalenteri arvonta!

Pesonen on 11 muun valloittavan blogi-sivuston kanssa päässyt 2018 kissablogikalenteriin ja nyt laitetaan yksi kalenteri arvontaan. 

Mukaan arvontaan pääset jättämällä kommentin tähän postaukseen. Arvonta-aika päättyy la 23.12. klo 20.00. 

Mukaan voit osallistua myös facebookin kautta (Pesonen). 

Onnea!




Ps. lisää kalenterista voit lukea linkistä http://kissapesonen.blogspot.fi/2017/11/pesonen-tammikuun-tytto.html 

lauantai 9. joulukuuta 2017

Ei se meidän idea ollut - se oli Kassisen ja Sepon

Marraskuun lopussa Pesosen peti sai uuden päälitekstiilin, joka nopeasti osoittautui melkoiseksi magneetiksi ja useampi kissa kävi ennen varsinaista pedin haltijaa koemakaamassa sen. Blogi-kaveri Kassinen ja Seppo pohdiskeli, mahtoiko viltillä olla luonnostaan karismaattista vetovoimaa - sellaista, että lattialle levitettynä se keräisi kaikki, aivan kaikki talouden seitsemän kissaa samaan läjään. Testattavahan se oli. 

Etukäteen odotimme, että Laku ja Hannu omisivat pyyhkeen, eikä muilla olisi juurikaan asiaa. Etukäteen leikkisäksi luultu testi paljastikin syvempiä asioita. "Koetilanne" ei ollut aivan optimaalinen, sillä joitakin minuutteja ennen viltin (oikeasti se on pyyhe) asettamista kissat olivat saaneet ruuan. Se saattoi vaikuttaa joidenkin ratkaisuihin. Videon tapahtumat tapahtuvat n. vartin sisällä. 

HUOM! Älä lue videon alla olevaa tekstiä, ennen kuin olet katsonut videon. Se sisältää juonipaljastuksia! 










JUONIPALJASTUKSET ja spekulaatiot

I näytös on selkeää lämmittelyä, pyyhkeeseen tutustumista, ihmettelyä. Pesosen tulo paikalle yllättää, eikä sitä etukäteen odotettu, sillä suurempia ähinöitä tms. ei tapahtunut joista Petski olisi saanut syyn saapua. II näytöksen aikana sitten tapahtuu.

Kun katsot tarkkaan, n. 2.30 aikoihin Laku tekee liikkeen, jota on vaikea yrityksistä huolimatta sanoin kuvailla - nyt se näkyy videolla. Kesken "leikin" Laku huomaa tyttöystävänsä eli kalan ja siirtyy tyttönsä luokse akvaarion eteen. Juuri tätä liikettä Laku tekee usein. Kesken leikin tai muun tapahtuman Laku lähtee palvomaan kalaansa ja kaikki muu unohtuu. On vain kala ja Laku. Ei mitään muuta.

Pyyhkeellä Hannu jatkaa onnellisena privaattia touhuamista, kunnes paikalle tulee Sofi ja homma menee painiksi. Jossain vaiheessa painia Sofi vinkaisee ja Pyhje-video saa uuden käänteen. Sofin vinkaisusta paikalle tulevat toisesta huoneesta äiti Pesonen ja akvaarion edestä Laku-eno. Jopa kala unohtuu. Perheyhteys puhuu! 

Ennalta hauskaksi odotetusta videosta tulee hetkessä perheyhteyden malliesimerkki. Edelleen, useamman vuoden jälkeen sukulaiset pitävät yhtä. Meillä tämä on arkipäivää. Loppukuvassa Hannu "nuolee haavojansa". Mitä Hannu mahtaa ajatella tapahtuneesta? Mitä muut ajattelevat kun Sofin tueksi tulevat äiti ja eno? Onneksi pesänjako ei ole niin selkeä arjessa, vaan kissat kirmaavat yhdessä, syövät yhdessä jne. Syvemmällä kissojen kielellä puhuttaessa jaot saattavat olla aivan toisin.

Kassinen ja Seppo taisivat aavistaa mitä draaman kaarta he olivat pohdiskelulla tekemässä. Kissojen kanssa ei koskaan tiedä etukäteen mitä tapahtuu. Hienoa!


sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Lahden takaa

Tuhansien notkelmien maassa on jälleen tuhansien joulumyyjäisten aika. Mikäli kotikaupungin tai -pitäjän vuotuiset myyjäiset tuttuine piimälimppuineen ei innosta, kannattaa ottaa karttakirja käteen ja tutkia päivämatkan takaisia kohteita. Pesosen porukalla päivämatkan taipaleen taakse jäävät mm. Porvoo, Hämeenlinna tai Lahti. 

Tällä kertaa valitsimme hyvien yhteyksien päässä sijaisevan mäkikotkien ja radiomastojen Lahden, sillä kaupunkista löytyi parikin, yllätys yllätys,  kissamaista käyntikohdetta. 




Ensimmäinen varsin herkullinen käyntikohde oli leivottu aivan keskustaan. Kyseessä oli Avainsäätiön ja Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistyksen yhteinen Pop up kissakahvila, joka ohjelman mukaan lupasi arpajaisia, kahvia, herkkuja, escape roomin ja tietysti kissoja. Vain yksipäiväinen ja nelituntinen tapahtuma haiskahti siinä määrin, että paikalla oli syytä olla ajoissa. Jopa niin ajoissa, että olimme ensimmäiset paikalla olivat. Aavistus oli oikeassa, sillä kun herkullinen soppalautanen ja aina yhtä sympaattinen pahvikahvi olivat tyhjät, niin pop-up kahvilalle tarkoitettu tila oli umpeen ammuttu. Porukkaa tuli ovista karmit naristen. Vegaaniset jälkkäriherkut täytyi ruuhkan takia unohtaa.




Paikkaa mainostavat pop up - kissat olivat onneksi kahden oven takana hälyisästä ja hikisestä tilasta. Heti ensikättelyssä henkilökunta asetti näennäisen aikarajan kissojen luona vierailulle ja samalla rajattiin huoneessa vierailijoiden määrää. Hyvä niin, sillä huoneessa oli kuusi haurasta pentua ja ihmisiä tarkkaileva emo. Toivottavasti myös ihmisiä ilahduttavilla kissoilla oli omat taukonsa.

Kauniilla jouluvaloilla piristetyn Lahden keskustan happihyppelyn jälkeen suuntasimme Jokimaalle, jossa Päijät-Hämeen Eläinsuojeluyhdistyksen toinen tapahtuma järjestettiin. Löytöeläintalo Kissankellon joulumyyjäiset ilahduttivat jälleen kerran. Ihmisiä oli pop up - kahvilan ohella käytävät täynnä, mutta nyt etiketti oli helpommin omaksuttavissa. Tuosta sisään, tuolla on kissoja, tuolla on lisää kissoja ja otatko kahvia vai otatko kahvia toisen kupin? Joko sulla on arpa? Kissatalossa kuljettiin kuin Towerin linnassa ja samalla ihastellaan vapaehtoistyön helmiä.




Kissankellon löytöeläintalo on siinä mielessä kissaystävällinen paikka, että isohkoissa huoneissa olevia kissoja voi tarkastella etukäteen lasin lävitse. Näin vältytään uteliaan ihmisen liian liki tulevalta ensikontaktilta. Kissoilla on myös empatia kuten toivottavasti myös meillä ihmisillä.

Löytöeläintalossa käyminen ei siis aina tarkoita sitä, että on ottamassa koditonta itselleen. Löytöeläintaloissa voi käydä vaikka tuppisuuna tarjoamassa rapsuttavaa kättä tai tarpeettomaksi jäänyttä tekstiiliä, jonka uskoo lämmittävän nukkuvaa kissaa. Löytöeläintalon henkilökunta vastaa ja kertoo varmemmin kuin puoliso tai puhelinmyyjä mitä on puutelistalla. Myös löytöeläintalon eläimillä on nälkä tai tarve nukkua mukavasti.

Mukaan tarttui tälläkin kertaa mukavaa. Arpaonni toi molemmista paikoista kynttilän, jota koristi perhonen! Kotona odottavat kissat saivat tuliaisiksi minttulelun (rähinälelun) ja henkilökunnalle kotisohvan röpöttäjäksi löytyi herrrkullinen tumma, itseleivottu saaristolaisleipä. 

 Vaikka lyhyeen aikatauluun ympätyn pop up- kahvilan ihmistungos hieman ahdisti, niin retki oli muuten vallan onnistunut. Ihmisiä kiinnostavat löytöeläintalot ja toivottavasti myös löytöeläinten tilanne ja kohtalot. Eläinten tilaan voimme vaikuttaa siis myös jaloillamme. Mitä useampi osallistuu, sitä parempi on eläinten tila. 





TULE TUOMAAN JOULU 
KODITTOMILLE ELÄIMILLE

Lahden löytöeläintalo Kissankellossa ovat ovet auki joulun hengessä 17.- 22.12, 2017 aikana, klo 13-18, jolloin talo lupaa kävijälle kehräystä ja haukuntaa. Tarjolla vierailijoille on glökiä ja pipareita, sekä mukavaa yhdessäoloa. Samalla käynnillä voi tiirailla vielä pukin konttiin erilaisia myyntituotteita, joiden tuotto menee kotia etsiville eläimille. 

LÖYTÖELÄINTALO KISSANKELLO,
JOKIMAANKUJA 4, LAHTI


Tai sitten voi piipahtaa juna- ja linja-autoaseman läheisyydessä olevalla yhdistyksen kirpputorilla

Kissankulmankirpputori
Rautatienkatu 1
15100 Lahti





perjantai 1. joulukuuta 2017

Joulukuun 1.

Lumi laskostaa maata vaipallaan ja illalla sini himmentää iltaa. On joulukuun 1. Tuhansien joulukalentereiden luukut narahtavat auki ensimmäistä kertaa. On loogista... olisi loogista aloittaa numerosta 1, mutta näin ei tapahdu joka paikassa. Ensin aukesi luukku nro 15, sitten 20 jne...


Sofi kärppänä paikalla - Hannu hieman torkkuu

Deja vu. Pesosen porukoilla on viime vuoden tapaan Zooplussan kautta tilattu cosman herkkukalenteri. Kissoista en tiedä, mutta henkilökunta on aivan täpinöissään, kun kissat heristävät korviaan rapisevalle kalenterille. Tietysti jännittää kiinnostaako kalenteri kissoja laisinkaan vai käykö peräti niin, että muistavat mistä on kyse! Henkilökunnan jännitystä ja sähläämistä ainankin ihmettelevät.


Laku (vas) myös kiinnostunut kalenterista

Deja vu. Sofi ja Laku ovat heti paikalla, samoin askeleen sivummalla oleva Hannu. Jos viime vuonna Lakulla oli vuoronumero 1, niin tänä vuonna sen numeron saanut kalenterin päälle parkkeeraava Sofi. Sofi makaa ja seisoo. Vatkaa itseään. Samalla poljennolla lävähtävät luukut 15 ja 20 auki - tai siis kiinni, kun tassu painaa ne sisäänpäin. 

Henkilökunta tulee hätiin - nyt Hannukin (vas) on
hereillä

Levottomuus lisääntyy nopeasti ja henkilökunnan täytyy puuttua peliin. Maltillisesti etsitään luukku nro 1 ja avataan se. Nopeasti häviää sen sisältämä herkku. Taisi mennä Sofille. Samalla henkilökunta hamuaa varapatruunoille eli cosman putkiloista lisää herkkuja, jotta kaikki pääsevät osingoille. Nameja sinkoilee; Sofille lisää, Lakulle, Hannulle siinä sivussa ja Tipalle, joka ruohon takana istuu. Petskille, joka juuri tulee parvekkeelta Jepua jahtaamasta, pari namia. Yksi luukku ja seitsemän napsuvaa suuta. Näin on joulukuu korkattu! 


Sofi kaivaa vielä pohjia myöten




sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Pesosen pedin sisäänajo

Pesosella on vakituisessa käytössä periaatteessa kolme eri pistettä joissa nukkua ja näissä pisteissä Pesonen saa pääosin pitää petipaikkansa aivan rauhassa - mennä nukkumaan silloin kun huvittaa tai vaihtaa paikkaa silloin kun huvittaa. Hannu saattaa silloin tällöin olla jossain makaamassa tai sitten Laku, ehkä myös Sofi


Jaaha, paikka mennyt, tuumailee
Pesonen


Yksi nukkumapiste on aikoinaan Ikeasta kannettu lasten koon boang-nojatuoli. Se on pientä kokoa lukuunottamatta kuin kissalle tehty. Sekä tässä pienemmässä, että myös isommassakin boang-nojatuolissa, joka myös on Petskin peti, pidämme tekstiilejä joita sitten vaihtelemme niiden nuhjautumis tahdin mukaan. Saman nojatuolisarjan rahin päällä Pesosella on vielä muhkeareunainen peti, joka tarvittaessa pystytään pesemään vesipesulla. 


Laku tykkää loikoilla uusissa lakanoissa

Vaihdoimme eräänä päivä tuohon lasten koon boang-tuoliin uuden tekstiilin, eikä kukaan kertonut sen sivuvaikutuksista. Oikein mukavan pehmoinen punainen tekstiili. Se imi kissoja koisimaan sitä tahtia, että Pesonen jäi kuin nalli kalliolle. Kyseessä oli suuremman luokan sisäänajo. Laku, Sofi, Hannu ja jopa Piri kävivät testaamassa, muka tämän uuden petipaikan ennen Pesosta! Kavereiden käytös oli härskiä. Välillä Petski kävi nuuhkimassa, josko pääsisi omaan sänkyyn, mutta ei. Ei edes kylkeen mahtunut seisomaan.  Otti aikansa, useamman tunnin, kun Pesonen sai lopulta oman paikkansa takaisin. 


No nyt siellä on Piri!


Vaikka Pesonen on näkönsä vuoksi hidas liikkeissään, niin onneksi suurempia myönnytyksiä ei Petski joudu tekemään. Välillä joku herkkupala tai Petskille tarkoitettu ruoka livahtaa muihin suihin, mutta niihin lipsahduksiin pystyy henkilökunta reagoimaan. Kissoja leikittäessä Pesonen on oppinut odottamaan rauhallisempaa vuoroa ja kun Petski haluaa omatoimisesti leikkiä, sen hetken Petski kyllä ottaa. 


Laku antanut Petskin
paikkansa Sofille

Tässäkin nukkumapaikka tapauksessa kaikki päättyi lopulta hyvin. Useampi kaveri kävi pedin testaamassa ja lopulta antoivat Petskille paikan. Sopu sijaa antaa.


Petskin paikka
  

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Pesonen - tammikuun tyttö

Pesonen on päässyt 11 muun tutun blogikissan kanssa ensi vuoden kissablogi vuosikalenteriin. Hienon idean alkuunpanijana on toiminut Pikkukissa & piipittäjä - blogin pitäjä Tiina, joka blogista tuttujen Amen ja Tuikkeen kanssa arpoi jokaiselle ensi vuoden kalenterikissalle oman kuukauden. Arvonnassa Pesosen kuukaudeksi tuli paalupaikka eli tammikuu. Siitä alkoi henkilökunnan pikapalverin jälkeen tammikuun kuvan suunnittelu.

Tämä vekkuli kurkistus kuva ei ole Petskin kalenterikuva...

Nopeasti suunnittelu vaihtui arpomiseksi, sillä pallottelu pelkän Pesosen laittaminen tammikuun ruutuun vs. seitsemän kissan saaminen ruutuun aiheuttivat päänvaivaa. Kuvia on ja niitä on riittävästi, mutta tammikuiseen teemaan sopivia kuvia ei. Tammikuussa ei oikein ole sellaisia päiviä (ystävänpäivä, pääsiäinen jne...) joihin olisi voinut nojata. Ulkokuvia ei ole käytettävissä, eikä oikein tammikuun hauraita sisäkuviakaan. Hauskoja ja hyviä kuvia on, mutta ne halkoivat sen verran hiuksia, ettei niitä voinut oikein käyttää. Koko homman ideanikkarillekin ilmoitimme, että parin kuvan kesken vielä pähkäilemme. Pah, olimme loppujen lopuksi alkutekijöissä. Kissat on, mutta kuvaa ei. 

...eikä tämä vauhdkikas arkikuva Lakun
kanssakaan...

Sen verran uskaltaa paljastaa, että lopulta päädyimme "pelkkään" Pesoseen. Pesonen täyttää persoonallaan kepeästi ruudun kuin ruudun. Seitsemästä kissasta luovuttiin, sillä seitsemän kissan ahtaminen kuukausikuvaan olisi ollut melkein eläinrääkkäystä(vaikkakin photoshop on käytettävissä). 

Uusi kuva piti kuitenkin ottaa, eikä se sokean kissan kanssa ole aivan mutkatonta. Nameilla Petskikin liikkui, mutta niin liikkuivat muutkin kissat. Kun muut kissat oli ensin täytetty herkuilla, pääsimme Pesosen kanssa kuvauksiin. Lopulta kuvaukset sujuivat nopeasti ja vaivatta ja valmista jälkeä oli jo n. tusinan ruudun jälkeen. Ihailtavaa työmoraalia ja kissanhermoa! 




KALENTERIA SAA TILATA

Blogikalenteri 2018 on kaikille avoin, eli sitä saa tilata.  

Kalenteri on täynnä kauniita, söpöjä ja hauskoja kuvia, aina maatiaisista rotukissoihin saakka. Kuvat ovat persoonallisia ja oman blogin näköisiä ja jokaisen kuvan yhteydessä on blogin nimi, jota sen kuun kissa edustaa. 

A-4 kokoiset kalenterit tehdään Smartphotolla ja niistä löytyvät nimipäivät ja juhlapyhät. Kissojen lisäksi kaikki muukin oleellinen on siis mukana.  

Kalenteria voi tilata Pikkukissa & piipittäjä - blogin Tiinan kautta, jonka s-posti on:
ame-sade@hotmail.com

Kalenterin hinta on 12 e ja hintaan kuuluu jo postitus. Maksutavan voi sopia oheisen s-postiosoitteen kautta. Mikäli kalenterista jää ylimääräistä tuottoa, se annetaan valtakunnalliseen, eläimille suunnattuun hyväntekeväisyyteen.

HUOM. Viimeinen tilauspäivä on sunnuntai 19.11. 




Pesosen lisäksi mukana ovat seuraavat blogit:

Pikkukissa ja piipittäjä http://ame-miau.blogspot.fi/
Hupsu ja Tosihöpsö http://hupsuja.blogspot.fi/


...eli kalenterin kuva jää vielä arvoitukseksi. PS. Omenoita
siinä ei ole.

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Piri - uusia kuvioita

Tästä harrastuksesta en luovu, sanoo Piri.
Ei ole aikaakaan, kun Piri keksi leikin tiimellyksessä kantaa "saaliinsa" ruokakippoon tai illalla väsyn iskiessä vinkiksi majoittautua henkilökunnan jalkoihin, että pitäisi pikku hiljaa sammutella valoja ja painua nukkumaan.

Nyt puhaltavat taas uudet hönkäykset, sillä Piri on jo useampaan otteeseen vessakäynnillä bongattu käyttämässä puupohjaista Cat´s Best Öko Plus hiekkaa eli röpöä. Tätä ennen Piri on ollut vannoutunut micro-hiekan käyttäjä. Piri on valintansa tehnyt itse, ilman kannustuksia tai houkutuksia, ellei sitten ole sivusilmällä katsonut mallia Tipalta ja Lakulta, jotka myös suosivat röpöä. Ensin Piri kävi pissalla röpössä ja totesi, ettei se ole vaarallista ja laajensi sen jälkeen repertuaariaan toiselle tarpeelle. 


Uudet tuulet käyvät myös keittiön puolella. Aiemmin Piri on raakaravinnon puolelta tutustunut jauhelihaan ja possunsuikaleisiin, mutta muuhun ei ole koskenut. Eräänä päivänä tarjottiin Pesoselle, Sofille ja Lakulle jauhettua sydäntä. Ruokailut sujuivat normaalisti. Sofi tuli omasta annoksesta ennen aikoja kylläiseksi ja Piri sivummalla huomasi sen. Piri tuli paikalle ja tarkasteli mitä kaveri söi ja päätti maistaa, sillä seuraamuksella, että lautanen tyhjeni kokonaan. 

Pari päivää myöhemmin tarjolla oli MUSHin lihapullia, mutta ne olivat vielä aavistuksen kohmeessa. Sofi maistoi, mutta ei tykännyt lihapullan lämpötilasta. Pirin tuli paikalle, söi ensimmäisen pullan ja samaan vetoon söi vielä toisenkin pullan!  Näin Piri on lisännyt ruokavaliotaan parilla uudella lihaisalla herkulla.

Henkilökunta on mielissään Pirin valinnoista; puupohjainen hiekka on ekologista ja lihan syönti terveellistä (kissoille). Piri on mainio kaveri. Pirin eleet, menot ja tempaukset ovat omaa luokkaansa. Piri tekee kaiken suurella sydämellä, vilpittömyydellä ja herttaisuudella. Piri osaa myös keskustella ja usein Piri päättää jonkun mukavan tuokion kurahdukseen. Pieni ele, mutta suuri sydän. Iso Piri! 

Pirin siivouspäivä


   

perjantai 10. marraskuuta 2017

Täytyy mennä kovaa kun ei kovempaa pääse

Silloin tällöin Laku tuntuu ajautuvat sellaiseen tilaan, ettei se osaa lopettaa ajoissa - liikaa vauhtia, liian kauan. Laku on ylienergistä intoa täynnä. Tuossa tilassa Laku juoksentelee, kipittelee, hyppii ja huutaa. Muut ovat saattaneet mennä jo nukkumaan, mutta Laku pitää showta yksin pystyssä ja ihmettelee miksi hänen varjonsa on vielä hereillä. 

Laku tulee...

Lakun energian purkauksia on yritetty pitää leikillä kurissa, mutta aina sekään ei auta. Eilinen Lakun leikkituokio kesti tunnin verran ja kun lelu väsyi täytyi pitää tauko. Pienen tauon jälkeen olisi Laku ollut valmis jatkamaan. 

Ei näissä energiapurkauksissa muuta haittaa ole, mutta tällöin Laku merkkailee herkästi. Laku ikään kuin "unohtaa", että pissan tullessa täytyy mennä vessaan. 

Laku tulee...

Laku on tohkeissaan. Nuori mies, nuorta intoa. Suuri osa on huomion hakua ja isommassa porukassa täytyy näkyä ja Laku osaa sen. Jokapäiväistä huomion haku ei ole, mutta satunnaista. 

Näin niitä persoonia syntyy ja on. Laku energioineen ei aina osu oikeaan hetkeen, mutta ei ne punaiset liikennevalotkaa tai sateinen päivä osu aina oikeaan. Laku pitää meitä muita hereillä ja samalla itseään.  


Laku tulee!!!

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Kakkaua, nam nam!

Ajoittain, n. kerran vuodessa tulee hetki jolloin juhlitaan myös henkilökunnan ikääntymistä ja tuolloin yritetään pöytää laittaa muutenkin koreaksi kuin vain pyyhkimällä pöytäliina puhtaaksi. Yleensä pöydästä löytyy joku kakku tai muu vastaava, taitojen mukaan. Tällä kertaa valitsimme tuon jälkimmäisen eli taitojen mukaan ja kuvioksi valitsimme... valitsimme...öö.. valitsimme kakun.


Tässä leivotaan!

Kakun kuvio löytyi käytännössä internetistä, mutta todellisuus taitaa olla jossain tuolla lattialla. Ja täydestä meni! "En syö", oli ensimmäinen kommentti kovaääniseltä hämeenlinnalaiselta. "En syö pa....". Kakkua käänneltiin ja katseltiin, mitä kaikkea "röpön" sisältä löytyy. Siellä oli oleelliset pissapaakut ja löysät kakat, mutta raja vedettiin matoihin, niitä ei tehty. Armahdettiin vieraat. 


Kuva ei aivan välitä todellisuutta, mutta nam nam!


Kakun pohjalle tuli normaali kakkupohja ja kostukkeet, väliin tuli hieman kermaa ja pinnalle röpöksi murskattua digestiveä. Kakkapatukat tehtiin tummasta suklaasta. Tumma suklaa oli aavistuksen haastava työstää, mutta tähän hätään ei vegaanisesta keittiöstä muuta löytynyt. Lasivuoka ei teokselle ihan paras mahdollinen astia ollut, mutta olennainen välittyi. Kakkulapioksi oli tarkoitus hankkia oikea vessalapio, mutta kaappeja kaivamalla löytyi jonkin näköinen ritiläkauha, joka soveltui vallan mainiosti vessalapion rooliin. 

Vaikka kakku vaikutti aavistuksen heppoiselta makumaailmaltaan, niin silti se maistui. Vieraat santsasivat sumeilematta ja iloitsivat vilpittömästi estetiikasta. Hauskaa oli, joten kunnolla nauramalla taisimme saada menetetyn vuoden takaisin!

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Piip piip piip piip piip

Postiauto tulee!

Zooplussan saapumiseen liittyy nykyään yksi "harmilliseksi" luokiteltava piirre.  Kun postiauto tulee pihaan ja laittaa peruutusvaiheen päälle - piip piip piip piip piip, osa kissoista pelästyy pahan päiväisesti ja säntää sinne tänne. Pahin pelästyjä on Piri, joka toimillaan saa lumipallo reaktion päälle. Vauhdikkaimmillaan suuri kokoinen Piri syöksyy ammeen matalan reunan ali ja tarkkailee tilannetta sieltä! Laku luikkii sohvan alle tai sen viereiseen pönttöön, vieressä seuraavat Sofi ja Hannu ja miettivät mitä helkuttia tapahtuu ja pitääkö reagoida. Sofi pomppii todennäköisesti jonnekin tasolle ja tarkkailee tilannetta sieltä tassuin. Tippa ja Jetta käyttäytyvät melko neutraalisti. Sokeana kissana Pesosen reaktio on jälleen kerran jännä - Pesonen tallustelee rauhassa ja saattaa piipahtaa ulko-ovella. 

Piri pelästyy pahan päiväisesti


Säntäilyä ei voi kokonaan Zooplussan piikkiin laittaa, vaan periaatteessa minkä
tahansa auton, joka piippaa peruuttaessa. Piip piip piip piip piip. Se riittää. Samanlaista häslinkiä voisi kuvitella syntyvän, kun lumiaura tulee ennen kukon laulua ja iskee kipunoiden suuren rautakouransa asvalttiin - mutta kun ei. Ei mitään. Pieni päännosto ja se riittää. Tippa ehkä ihmettelee keltaista vilkkuvaloa. 


"Mitä täällä tapahtuu", ihmettelee Sofi

Piippaavan auton ja tässä tapauksessa Zooplussan kohdalla menee tovi, ennen kuin kissat rohkaistuvat esiin. Parikymmentä kiloisten pakettien kanto, kun ne kolisevat ovien pieliin, menee vielä piip piip piip - jännityksen piikkiin, mutta kun paketit saadaan tuvan lattialle auki, tilanne rauhoittuu pikkuhiljaa ja kissa löytävät piirteensä.

Pesonen ottaa rennosti ja
saattaa piipahtaa ovella.

Kaikkea sitä tapahtuu. Se ei henkilökunnalle ole vielä selvinnyt, miksi juuri tuo piippaava ääni pelottaa. Vahvin epäilys on sen jälkeinen kolina ja ryminä. Toisaalta isommassa porukassa ei tarvita kuin se yksi, joka laittaa lumipallon liikkeelle ja loput seuraavat, vaikka sitten perhonen lentäisi ikkunan ohitse. 

lauantai 28. lokakuuta 2017

Ikeaan - puolen vuoden päästä - ehkä - toivottavasti...

Vajaa vuosi sitten Pesosen blogissa muristiin voimakkaasti sille, ettei Ikean valikoimissa ole eläimille mitään. Ei yhden yhtä eläimille suunnattua petiä tai edes juomakippoa. Samaan hengen vetoon Ikea toitottaa kauppaansa perhettä yhdistäväksi. 

Nyt natisee ja oikeaan suuntaan. Ikea on ottamassa valikoimiin eläimille suunnattuja huonekaluja! Lurvig-nimisessä mallistossa, jonka ovat luoneet eläinrakkaat suunnittelijat ja jotka on tehty koulutettujen eläinlääkärien tuella (kyllä, luitte oikein - koulutettujen eläinlääkärien tuella) on mm. Ikeamaisia petejä ja boxeja - kissoille ja koirille. Hyvä! Suunta on oikea. Moni nuolaisi jo, mutta antaa kuolan valua, sillä Ikean mallistoon tuotteet luvataan ensi vuoden huhtikuulle ja nainen.com sivuston mukaan ainoastaan Vantaan Ikeaan. 

Pesosen seitsen-kissainen porukka on pakosta boikotoinnut Ikeaa, mutta nyt näyttää siltä, että sukanvartta aletaan pikkuhiljaa täyttämään sekatavarakaupan huhtikuista retkeä varten. 



Vaihtuuko pahvilaatikko oikeaan
petiin, pohtii Sofi?

Vajaan vuoden takainen Ikea-postaus Pesosen blogissa: