Joulun vietto

Voisi kuvitella, että joulun vietto loppuu siihen kun lähimarketin ovi nitkahtaa tapanina auki. Se on harhaluulo. Joulu jatkuu niin pitkään kun kissoilla on kuusi päänsuojana. Eli kun pääsemme kurjan uuden vuoden juhlinnan ylitse, voimme siis todeta, että joulua vietetään vähintään pari kertaa vuodessa!

Hannu kuusen alla

Aaton herkuttelua - kukin tyylillään

KUUSI

Kuusi tuotiin jälleen kerran päivää paria liian myöhään sisälle. Kissat eivät riemusta hypi, kun ovenpieliä raapiva outo sukka-ukko saapuu, mutta kun kuusi on saanut kenkänsä jalkaan ja oikonut puutuneet oksansa suoraksi, niin Hannu jos Pesonenkin löytävät nopeasti paikkansa kuusen alta. Kuusta ei suuremmin ihmetellä, mutta ilolla se vastaan otetaan! 

Tänä jouluna kuusi on toiminut enimmäkseen pötköttelypaikkana. Hannu rakastaa makoilla kuusen alla, samoin kuin Pesonen imeytyy sinne magneetin lailla. Petski nuuhkii kuusta ja lyö välillä otsaansa kuusen hentoisiin alaoksiin. Sofi ja Laku ovat enemmänkin kiinnostuneita koristeista, mutta (toistaiseksi) antavat niiden olla paria helisettelyä lukuunottamatta. Pehmeän huopakoristeen putoaminen lienee asettelijan virhearvio oksan kestosta.

Jetan vieno nuuhkimista

Pesonen

Hannu ja kuusenkoriste

Laku tähyilee koristeita

Kuusen koristelu alkaa n. metri maasta. Alimpana koristeena on puoli kuusta kiertävä vihreä hiiren nauha, jota välillä tassut tapailevat. Kuin kokeeksi laitamme muutaman koristeen kurotteluetäisyydelle. Isompi kilisevä kello meni tänä vuonna huomaamatta sohvan viereen niin, että taitava venyttelijä pystyy sitä kilkattamaan. Laku on tämän hoksannut ja kapealla käsinojalla, etutassulla kelloa hapuillen ja takatassuilla tasapainoa pitäen, kilkuttaa kelloa.  Bling blong bling! Joulun kellot.

Laku

AATTO -verta lattialla-

Kuusen alta löytyi sen verran tilaa, että sinne sai kissojen ja henkilökunnan lahjat. Kissat olivat maltillisia, eivätkä juurikaan ryömineet ja penkoneet edellisvuosien tapaan lahjojen seassa. Aattoilta sai kuitenkin pian dramaattisen käänteen. Lattialle jäi hetkeksi pieni, erittäin kahiseva kassi, jonka hantaakiin Hannu meni työntämään päänsä, sillä seurauksella, että se jäi kaulasta kiinni ja paniikki oli valmis! Paniikki iski kaikkiin. Hannu ravaa kahiseva kassi kaulassa ja muut säntäilevät päättöminä edes takaisin. Tilanne rauhoittuu kun Hannu juoksee yksin makuuhuoneeseen ja saamme oven kiinni. Kassi pois kaulasta ja paluu aaton viettoon. Lattialla on kuitenkin verta - sitä on sen verran paljon, että asiasta huolestuu. Piri vuotaa ja säntää ammeen alle. Sohaamme lampulla poikaa ja tutkimme täytyykö ammeen peltinen kylki ruuvata auki? Selviämme kuitenkin säikähdyksellä, sillä Pirillä oli vain vanha rupi auennut, eikä se tihkunnut sen enempää. Kissat saivat kuitenkin koko episodista sen verran turkkiinsa, että aattoilta oli kissojen osalta siinä. Pimeissä nurkissa ja sängyn alla oli enemmän kissoja kuin tonttuja. Kissojen lahjojen avaus siirtyi joulupäivän puolelle. 

Piri

Pesonen - leikkiä lyöden

TAPAUS PUNATULKKU

Maltillinen oli kissojen lahjakasa tänä vuonna, mutta jotain sieltä kuitenkin löytyi. Pesosella taisi metsässä vietetyt muistot palata, kun sai kourallisen Latzin  lahjapaketista nappuloita eteensä. Samoilla nappuloilla Petskiä pidettiin metsän viereisellä pihamaalla hengissä. 

Lahjojen joukossa oli kissoille lelu, joka oli puettu punatulkun asuun. Pitkän tovin se sai olla rauhassa lattialla - sen päällä istuttiin ja nuuhkittiin ohi siipien - kunnes henkilökunta otti sen käsiinsä ja helisytti sitä! Selvisi, että kyseessä on seniori-lelu. Tippa kipitti toisesta huoneesta paikalle ja ilmoitti eleillään, että heittäkää jo! No, uusi hässäkkä olisi ollut pystyssä mikäli punatulkku olisi siltä kämmeneltä lehahtanut ilmaan. Oli siis parasta siirtyä Tipan kanssa Vihreään huoneeseen. Lopun arvaatte; nastat raapivat mattoa ja sen alla olevaa parkettia, kun punatulkku sai Tipan käsittelyssä säälittä kyytiä. Kuvaajan apuna ollut salama oli aina askeleen myöhässä. Tippa on hurja, kun löytää nuoruutensa. Laidat ja huonekorkeus unohtuvat. Tipan vauhdikas show keräsi  katsojia. Pirillä, Sofilla ja Lakulla oli aitopaikat. Hei tonttu-ukot hyppikää, raikasi talossa!

Tippa työnsä tehneenä - Piri nauttinut katselusta

KOHTI ARKEA

Ihminen on typeryyttään keksinyt työn, jonka on valjastanut muotteihin, jotka eivät sen kehoon sovi. Kissaa eivät samat säännöt suoraan päde. Nytkin nuo nukkuvat. Kuuntelevat lisääntyvän liikenteen ja lumiaurojen taustahälyä. Nauttivat. Oikovat koipiaan. Pesonen makaa kuusen alla. Aivan reporankana. Kuuntelee kuusen hiljaisia tarinoita. Terveisiä metsän asukeilta. Haistelee sen syvän vihreää väriä. Sofi on rankana raapimapuun pehmeässä pesässä ja toisella silmällä katselee oravia, jotka pähkäilevät pähkinäpiilojaan. Muut kissat komppaavat kukin omalla kylkityylillään. Ilmassa on tuhinaa. Paljon sakeita zetoja. 

Ryminällä tulleen aaton autuus on edelleen täällä, se lepää kaikkien päällä. Vaikka arki on aivan "tonttu"-oven takana, niin sillä ei ole sisälle pääsylupaa. Täällä nautitaan. Joulun tuomaa maagista pölyä ei koskaan huiskitakaan pois, vaan sitä jätetään aina pieni ripaus jonnekin nurkkaan. Joulu on joka päivä. Jokaisesta päivästä nautitaan. Miau. 

Reporanka Pesonen kuusen katveessa