torstai 20. elokuuta 2026

Roskien vienti reissu

Täällä mökkimaailmassa jätehuolto toimii hieman eri tavalla kuin kaupungin vaativassa ympäristössä. Ja jätettä tuntuu tulevan kuitenkin ihan yhtä paljon, ellei jopa enempi. Näin isomman kissatalouden (kuusi kissaa) suurimpia yllätyksiä on nimenomaan tuo jätteiden määrä; hirveä määrä purnukkaa ja pussia. 

Jälleen kerran oli astiat tulleet täyteen ja niitä täytyi lähteä raijaamaan kylille isompiin astioihin. Hienoa että kierrätys toimii! Jotenkin tuntui, ettei parin kilometrin jätteiden kuljetus tällä erää riitä, vaan teki mieli hieman pidempää autoretkeä. Vähintäänkin sellaista johon saa ympättyä mukaan edes yhden kahvipaussin. 

Turvallisuus etunenässä logikaalla kävimme ensin Kotipiirissä, josta tiesimme löytävämme asillisen kissamukin - toisen tilalle. Entisen mukin korva narskuu, eli on juuri irtoamassa. Eli uusi muki lähti Kotipiiristä mukaan - ja yksi kappale juureen leivottua ruisleipää. 

Matka jatkui ja vastaan tuli suunnitellusti Juustoportin levähdys. Aiemmin Juustoportti on tarjonnut todella mainioita vegaanisia wrappeja, mutta lienevät  poistuneet hyllyltä kysynnän vähyyden vuoksi. Itse asiassa tiski huusi tyhjää, eli ei oota vegaanisen tarjonna osalta. Vegaanit, nuo narkkareiden jälkeen vihatuin porukka (kirjoittajan lisäys; englantilaisen tutkimuksen tulos). No, toiseksi vihatuimman porukan edustajana kysyin kassalta vegaanista kahvitarjontaa ja kas, ystävällisesti tarjoutuivat pienen pohdinnan jälkeen tekemään sämpylät. Ehkemme olleet niin vastenmielisiä. Sen on ylipäätään huomannut, että aina kannattaa kysyä. Vastaukset ja reaktiot ovat usein vähintäänkin mielenkiintoisia. Asiakkaalle lopputulos on ollut n fifty-sixty. Tai Porvoon mitta...

Ei ollut yllätys, että kahvi piristi. Ja se sömpylä. Vilpitön kiitos. Sen voimin jaksoi pyörähtää Finlaysonin pop-up myymälässä etsimässä n. seitsemän vuotta sitten markkinoilla ollutta kauluspaitaa. No, selvähän se, ettei sitä enää ollut, mutta siitä oli hauska keskustella kun kassatäti tuli kuulumisia kyselemään. Löytyikö mitään? Ei. No kun huomasin, että olet kissaihminen. Joo. No meillä on tuolla sukkia, kissasukkia. Ai. Jokseenkin noin keskustelu meni ja poistuimme uusilla sukilla - toiset puoleen hintaan. 

Ja vielä kaupan kautta pyörähdimme takaisin lähtöpisteeseen. Ei roskien vienti tarvitse tylsää olla!

 

Tuliaisia roskis reissulta

 

 

tiistai 18. elokuuta 2026

sunnuntai 9. elokuuta 2026

Kissamainen tuliainen Kissakarnevaaleilta

Edellisessä postauksessa kerrottiin kuinka Pesosen henkilökunta piipahti Tapanilassa Kissakarnevaaleilla ja toi sieltä mm. autolle tuliaisen. Niinpä, kissatouhu on  kokonaisvaltaista ja jos tuntuu, että auto tarvitsee tuliaisen, niin sen se myös saa. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin tuliainen on osittain myös henkilökunnalle, sillä se saattaa parhaassa tapauksessa pitää budjettia kurissa. 

Sovitaan nyt kuitenkin, että tuliainen tuli nimenomaan autolle, sillä tuliaiseksi hankittu parkkikiekko pidetään autossa, eikä esim. keittiössä perunakattilan vieressä. Kiekko tulee kyllä tarpeeseen, sillä nykyisessä käytössä ollut kiekko on sen verran löysä, että se saattaa mennä väärään aikaan ihan vaan kun sen asettaa tuulilasin pieleen. Nyt tämä uusi kiekko on testattu ja hyväksi todettu. Eli pitänee budjetin kurissa. Tai vähintäänkin se on sitten oma vika, jos aika merkataan väärin ja siitä sakotetaan. 

Värejä oli monia, mutta keltainen hyppäsi silmille. Kiekkoon piirretty kissa ja kissan tokaisu "revin sen kuitenkin", ovat sen verran pehmeät, ettei niiden luulisi provosoivan parkki-Pirkkoa. Melko huono päivä täytyy pirkolla olla, jos kiekko alkaa ketuttamaan. Ja kiekon takaa löytyy vielä käyttöohjeet, jos on päässyt unohtamaan. 

Näin ne tuliaiset hiipivät talouteen ja nyt on autossakin yksi kissatuote lisää.  

 


 

lauantai 8. elokuuta 2026

Kansainväisen kissapäivän Kissakarnevaaleilla kuulimme myös skuupin

Menolippu Tapanilaan, kiitos. Nyt kun raidekiskot on rakennettu maaseudullekin, niin pääsimme piipahtamaan Tapanilaan Kissakarnevaaleilla. Ja sekös sopi näin kansainvälisen kissojen päivän ohjelmaksi. Paikalla, hienossa Tapanilan kylätilassa oli mm. Kyproskissat ry, Rekku Rescue ry, vegaaninen herkkukahvila, Jonna Niva luennoimmassa ja tietysti arvontaa - no, arvontaonnesta ei tartte sen kummempin kertoa. 

Kissakarnevaalit, Tapanilan kylätila

 

Nämä tällaiset pienimuotoiset myyjäiset/tapahtumat ovat lähestulkoon aina lämminhenkisiä. Kahvia juodaan pahvimukeista, lähiseudun tutut tapaavat ja oppivat tuntemaan toisistaan enemmän, lapsiperheet viettävät laatuaikaa jne... 

 

Kengät jätettiin aulaan, ettei arvokas puulattia kulu. 


 

Pesosen porukalle tämä oli mainio päiväretki. Kahvit hörpättiin ja herkut syötiin. Vastasimme kyselyyn, ostimme niitä arpoja, muutama joululahja tarttui haaviin ja auto sai uuden kissamisen parkkikiekon. Siinä ohessa kuuntelimme Jonna Nivan luennon kissojen hyvinvoinnista. Ja tietysti rahat menivät hyviin tarkoituksiin. Win- win-tilanne. Ja mikä se skuuppi on! 

 

Luento kissojen hyvinvoinnista - teksti ja kaavio Jonna Niva
 

Koska elokuvateatteri Orion kärsi 2023 vuonna peräti kolme vesivahinkoa, meni teatteri remonttiin, eikä tänä syksynä siellä järjestetty perinteistä elokuun 8.pvän Kissaelokuvapäivää. Mutta kylläpä! Kissaelokuvapäivä on tulossa! Se järjestetään toistaiseksi vielä epävirallisen tiedon mukaan 10.10. Ohjelmistoa odotellessa. 

Vielä on päivää jäljellä - riippuen aikavyöhykkeistä. Kaikille mukavaa kansainvälistä kissojen päivää!  

lauantai 1. elokuuta 2026

Kymmenvuotis kekkereillä

 Pesosen henkilökunta sai valjastettua Kissatädin autonkuljettajaksi hämeeseen - isompi auto, isommat tuliaiset:) Kaunis oli kesäpäivä, kun lasti huristi läpi viljapeltojen ja mansikkapaikkojen. Pälkäneen rauniokirkkokin oli vihdoin saanut lasikattonsa. Oudoltahan se näytti, mutta parempi näin. 

 

Hätäkissala 10-v

 

Pälkäneellä majaa pitävä Hätäkissala vietti 10-vuotisjuhlaansa. Onnea! Mielummin sinne kuin Flow-festivaaleille, jossa Cat Poweria, saatika Cat Stevensiä ei näkynyt - sitä vastoin Hätäkissalan juhliin, jossa esiintyi Seppo Hovi kavereineen! Olen nyt istunut samalla tuolilla kuin Seppo Hovi. Siinä on huokailtavaa kun illalla painaa päänsä tyynylle. Kiitos esityksestä, oli laadukas kattaus musiikin helmiä!

 

Pälkäneen rauniokirkko

 

Siellä se on - Seppo Hovi. Kavereita unohtamatta.

Pihajuhla oli pienimuotinen, mutta lämminhenkinen. Puheensorinaa kuunneltiin kahvin lipittelyn ja kakun syönnin ohessa. Siinä sivussa kokeiltiin arpaonnea, sekä ruletin, että perinteisen paperi-arvan muodossa. No, onni ei matkaan tällä kertaan mahtunut. Sitä vastoin tuuri kävi, että paikalla oli vesipullon kanssa myös "tatuoinnin" tekijä. Suih suih ja paina sitä - kaunis kuva kissasta tallentui käsivarteen. Eikä meinaan lähtenyt heti suihkussa pois. Katu-uskottavuus pisteitä ropisi rutosti. 

 



 

Myös kissoja pääsi tietysti morjestamaan. Silittelyä, rapsutusta ja leikitystä. Osa oli omissa oloissa ja osa oli sosiaalisella tuulella. Kukin tyylillään.

Kiitos mukavasta päivästä ja työstä kissojen paremman huomisen johdosta! 

 

Kissalan asukki.