torstai 6. elokuuta 2015

Pesonen nauttii myötätuulesta

Pesonen pari vuotta sitten
Viikonloppuna tulee kaksi vuotta täyteen, kun Pesonen loukutettiin Hanko-Porvoo tien vierestä turvaan. Pesosen vinkkelistä katsottuna tämä pari vuotta lienee ollut melkoista merenkäyntiä, mutta nyt tuntuu siltä että Petski seilaa hyvällä myötätuulella. Pesosen persoona on tasoittunut ja Petski on yhä selkeämmin löytänyt arjen rytmistä kiinni; imuroinnit, pyykinpesut, kotiintulot, ruokailut ja muutenkin yleinen ajan kulu ja talouden tapahtumat ovat selvillä.   Petski sulautuu  joukkoon yhä paremmin, eikä joudu pinnistelemään olemistaan. Pesonen on kauttaaltaan rauhoittunut ja mm. kiipeily on jäänyt selkeästi vähemmälle. Paikat ovat tutut, eikä joka nurkkaa tarvitse riskillä lähteä tutkimaan. Jokaista rapsahdusta ja kolahdusta ei tarvitse pelätä. Saa ottaa rennosti. 

Pesosella on kyky tehdä nopeita johtopäätöksiä. Mikäli ihmisiä tulee, kuulostelee Pesonen hetkessä tilanteen, pitääkö mennä hieman sivumpaan vai ovatko nämä harmittomia. Pesonen osaa täydentää muilla aisteilla tapahtumia ja luottaa aistien tuomaan informaatioon ja tekee sen pohjalta tulkinnat.

Pesonen on pysynyt terveenä. Sen suhteen on säästytty paljolta. Jossain vaiheessa on kuitenkin hampaiden hoitovuoro. Paino on tullut lähemmäksi ihannepainoa ja sekin kielii ruokailun rutiinin löytymisestä. Enää ei tarvitse hotkia, vaan nyt voi luottaa siihen, että ruoka tulee joka päivä. Saa nauttia silläkin saralla.

Pesonen kesällä 2015
 Pesonen on lähestynyt myös meitä, käyttäytyy pehmeämmin ja luottavaisemmin. Lirkuttelua Pesonen pysähtyy kuuntelemaan helposti ja vaikka häntä on pieni piiskahäntä, nousee se tervehdykseksi. Vielä kun lirkuttelua terästetään silityksellä, saadaan helposti pieni kurahdus tervehdykseksi. Vuoropuhelua. 

Myös vaikutus toisinpäin vankistuu. Pesonen tuntuu yhä selkeämmin ruokakuntaan kuuluvalta. Toki se on ollut sitä alusta lähtien, mutta arjen pienet "eleet" lähentävät. Kertoo paljon Pesosen tullessa vastaan kun saavutaan kotiin. Ei se voi olla vaikuttamatta. 

Neljä kappaletta saappaita on täytetty ja sopeutuminen on tullut siihen rentouden pisteeseen, jossa on hyvä olla. Suuren tien rekkaralli ja naapurin koirat ovat taaksejääneet. Syksyn tummia vesisade iltoja odotellaan lämpöisessä pikku pedissä. Näin on hyvä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti