Durku päivä

Henkilökunta pääsi Kissatädin avustuksella virkistäytymään ja suuntasi Turkuun. Hyvänä houkutuksena oli ajankohtaan osunut Turun ja lähiseudun alueella toimivan Dewi ry:n Dewi-päivä. 

Junalla Helsinkiin ja linja-autolla Turkuun. Linja-auto oli nappivalinta, sillä Väinö Paunun liikenteen naispuolinen kuljettaja oli ajan tasalla ja väänsi kuulutukset Turun murteella. Samalla linja-auto oli liki puolet edullisempi junaan verrattuna, vaikka matka-aika osoittautui melkein samaksi!

RKU Å eli Suomen Turku

Turku. Turku Turku. Mikä olisikaan ollut sopivampi saapumissää kuin sateisen kolea alkutalven keli. Hartiat märkänä Turun kalpeat ja kylmät kadut tulivat iholle nopeammin kuin olisi uskonut. Wiklund ei ollut entisensä. Sieltä ei löytynyt kaupunkiin saapuvalle sellaista lämpöistä soppea, johon olisi voinut istahtaa kahville. Aikamme harhailtua, löysimme sopen täysin vahingossa Fazerin takaoven kautta. Fazerin kahvila ei tosin ollut lämmin, vaan jostain teurastamon ja sairaalan kellarin välimaastosta, mutta vegaaniset herkut olivat taivaallisia. Retken parhaat.

Harhailua edesauttoi Turun keskustan täydellinen kaaos. Keskustaa halitsee tällä erää Kuoppatori, johon varsinkin paikalliset kauppiaat suhtautuvat mustalla ironialla. Kaaosta petraa ympäristössä tapahtuvat, tilanteeseen täysin järjettömät muut rakennus- ja saneerausprojektit. 

Joulukatu

Linkkinä katujen ja ihmisten välille on rakennettu Turun tuleva ja oleva joulukatu, eli vanerinen yhdystunneli, jossa tuoksuu monesta eri lähteestä tullut kosteus. Odotamme jouluvaloja tunneliin!

Joka nurkan takana oli havaittavissa Turun jämähtäneisyys ja se oli pelkästään sympaattista. Hieman sivummalla jälkeenjääneisyys oli selkeämpää. Talot ovat aatamin asussa, pihoissa repsottavat alkuperäiset verkkoaidat ja kadut itkevät kadotettujen raitiovaunujen perään. Kaikki tämä tekee Turusta Turun. Turun ruotsalainen väki nauttii kahvinsa ilman kermaa ja on tyytyväinen. Ja kaikessa tässä piilee Turun vahvuus. Hyvä Turku!

Hamburger Börsin viereinen kortteli on ollut aina Turun helmi ja tältä retkeltä sieltä löytyi täydellisen mutkaton ja vilpitön Ö-ravintola. Turku ei olisi Turku ellei keskustassa oli liiketiloja joiden ulkokuori maalihikoilee ja joiden sisällä asuu lämmin henki ja mutkattomuus. 

Turkulainen raitiovaunupysäkki

Samaa amatöörimäisyyttä oli matkan pääkohteessa eli Dewi-päivässä. Tuote-esittelyt ja päivän teema oli eri pisteissä vaatimattomuudella koristeltu ja vilpittömyyden siloiteltu, ettei sitä voinut olla rakastamatta. Tottakai sulakkeet paloivat juuri kun olimme kahvilla. Se sopi henkeen. Saimme haluamamme ja enemmän. Dewin vuosikalenterit tuotiin sekä kotiin, että Kissa-Tädille. Matkan kissakiintiö oli täytetty.

Turusta lähdimme Tampereelle ja sillä välillä päivä muuttui vertauskuvallisesti yöksi. Linja-auton kuljettaja ei puhunut mitään. Istuu mökötti ratin takana ja vaivoin nosti kättään vastaantuleville kollegoilleen. Matka Tampereelle oli pitkä. 

Tampereella tapahtuu enemmän. Syke on selkeämpi ja samalla raaempi. Ihmiset ilkkuvat eteenpäin tuplaten vauhdikkaammin kuin kaukaiset rantanaapurit. Ei siinä ehdi naapuria rakastamaan. Ilkkumaan kylläkin. Tamperetta vaivaa hype; jo useampaa vuotta peräjälkeen ja joku siinä samalla kärsii. Hypessä mennään raha edellä. Ratikka räjäyttää viimeistään potin. Mutta pitäisikö jossain vaiheessa pysähtyä ja katsella ympärille. Toivottavasti alakulttuureillekin löytyy omat kolonsa. 

3D Crush cafen pupuja.

Matkan toinen pääkohde oli Itsenäisyydenkadulla (10) sijaitseva 3D Crush cafe, jossa pääasiat ovat 3D tulostustuotteet ja puput! Samalla siinä sivussa pyörii mainio kahvila, jonka tuotteet ovat vegaanisia. Paras mennä itse paikalle. Kahvilaan/pupulaan on niin kutsuttu n. 4 euron pääsymaksu, mutta se kuittaantuu kun ostaa kahvilatuotteita. Rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että itse kahvilaosuus ei juurikaan kohahduta, sillä "kahvila" on kuin minkä tahansa työpaikan taukohuone. Esim. sivummalla olevaa sohvaryhmää sisustamalla voisi saada miellyttävämmän kahvilakokemuksen. Kahvila tukee eläinsuojelua.

Matkailu piristää, vaikka sitten lähimatkailu tai pelkästään yön yli matkailu. Linja-autot ovat oiva ja edullinen tapa matkustaa. Jos tuliaisia ei ole tarkoituskaan etsiä, niin niitä on tuplasti mukavampi löytää! Yön yli retki ei tuntunut kotiporukoissakaan, tai sitten kissahoitaja oli niin pirun hyvä!