perjantai 13. marraskuuta 2020

CAT, MBU <- & Co. - osa II

 "Hyvää syksynjatkoa!", lukee ilmoitustaululla. Kaikki on ok. Koneet ja käry ovat poistuneet ja nyt saamme rauhassa nauttia työn hedelmistä. Kuinka sileä ja tumman puhuva uusi piha on.

Katsojat muistavat ensimmäisen osan, jossa CAT, MBU ja kumppanit viljelivät pihalla kauhua repiessään asvaltin rujosti auki ja käryttäessään auringon pikisen harson taakse hiipumaan. Äänimaisema oli kakofonista massaa.

Elokuvan traileri on juuri alkanut. Pariskunta hymyilee kissojen kanssa ja keittelee kauramaitokaakaota pienessä keittiössä. Kynttilän liekki lepattaa rauhallisesti parvekkeella. Kissa kehrää. 

Päivä alkaa aurinkoisena. Talvikauden ensimmäiset punatulkut piipahtavat takapihan kuusessa. Ilma on raikas - mukavan raikas lähteä kauppaan. Pihalla kuura on leikkinyt autojen ikkunoissa. Katse ei kuitenkaan pysy kuurassa pitkään, sillä aamun aikana on tuoreeseen asvalttiin ilmestynyt punaisia viivoja. Ne tekevät suorakulmaisen kuvion. Ne ovat merkki. Tekstiviesti saapuu: "autopaikat 15 ja 16 tulee tuolloin olla vapaita". Viesti tulee salaperäiseltä "isännöintsijältä", joka "huolehtii" taloyhtiön asioista. "Isännöitsijältä", jonka tiedetään olevan kytköksissä aiemmin pihalla riehuneisiin koneisiin! CAT ja MBU!



David Lynch saattaisi olla otettu tämän
"elokuvan"lavasteista. Pihalla rekka,
joka on syönyt henkilökunnan
autopaikan.



PERJANTAI 13. PVÄ, klo 07.00

Kuuluu jylinää. Alatalon pihaa revitään auki. Sitä ei näe, mutta sen kuulee. Näin luulen. Tieto siitä, että siellä auotaan paikkoja, saa asioita kuulemaan. Autopaikat 15 ja 16 ovat yläpihalla. Toinen niistä on henkilökunnan paikka. Merkattu paikka. Kissat eivät tiedä vielä mitään. Kohta ne tulevat tänne. CAT ja MBU. Kissat eivät sitä tiedä! 

Pihalla näkyy vain rekkoja, jotka ovat syöneet asvalttia. Yksi niistä on suoraan ikkunamme alla ja se on syönyt autopaikkamme! Kissat nukkuvat, osa ikkunan äärellä. Suoraan tarjottimella.


Jettaa ei kiinnosta koko touhu

Elokuvan traileri alkaa tympimään. Mitään ei tapahdu. Rekat jurnuttavat pihassa ja hyrisevät kuin kehtolaulaja katajaisen kourun äärellä. Kourun narutkin narskuvat enemmän. Jetta makaa kääröllä pyörylässään, eikä tiedä pihan asioista tuon taivaallista. Herkkä Piri on ihan omissa maailmoissaan. Ei CATtia, eikä MBUta. Asvalttipojat paiskovat hommia ja ovat pumpuloineet koneensa. Sofi piipahtaa kuvaajan pyynnöstä ikkunassa vilkaisemassa rekan keltaista vilkkuvaloa. Vilkuttaa, mutta sekään ei saa vastakaikua. Takaisin ei vilkuteta, käännetään selkä. 

Pihaa puhuu hiljaa. 


Sofi vilkaisee kuvaajan mieliksi 
pihalle


Henkilökunta huokaisee helpotuksesta, vaikka samalla ihmetteleekin asvaltin uudelleen repimistä. Kissat eivät edes ihmettele ja hyvä niin. Antaa henkilökunnan stressata ja tarjoilla ruokaa. Niillä on muutenkin vapaapäivä. Pihan korjaus on hiljainen ja ohitse päivän aikana. Täällä ei hypitty seinille, eikä juostu tolppia päin. Me saamme nukkua...? 




4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Onnellinen loppu osalle II. Ei enempää jatko-osia, kiitos. Tämä riittäisi... -henkilökunta-

      Poista
  2. Mikä jännitysnäytelmä! Lopun "...?" myötä jäämme pieni kauhu takaraivossa pohtimaan, mitä metkuja "isännöitsijä" vielä punoo päidenne menoksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, aivan puskista tuli tämä jännitysnäytelmä, sillä koko hommalle laitettiin jo pari viikkoa sitten piste ja toivotettiin em. syksyn jatkot. "Päitä menoksi" kissaporukoissa lienee pahasta, sillä se saanee myös "isännöitsijän mielenkiinnon hereille. Yritetään elellä nyt vaan ihan hissun kissun kaikin puolin. Näin hyvä. -Petski porukoineen-

      Poista