Jetta perinteisellä

 Pesosen blogin kirjoittaja on ollut samoilla siestoilla kuin se kuuluisa espanjalainen parturi Jorge (lausutaan Horge), jota ei kuulu silloin kun pyydetään. Siestaa pidetty siestan perään, mutta silloin töissä kun kissat naukuvat. 

Jetta kävi sillä perinteisellä hammasretkellä Veikkolan Anidentissä. Edellisestä käynnistä oli jo vierähtänyt aikaa puolisentoista vuotta. Jälleen tuttua turinaa ja surinaa, eli sydämen rytmi jatkaa Säkkijärven polkkaa väärinpäin soitettuna ja samalla vikkelällä kierrosnopeudella kuten ennenkin. Muutenkin kaava oli eli Jetta jäi Veikkolan Anidenttiin operoitavaksi ja henkilökunta jäi odottamaan hammaslääkäri Nina Luotosen puhelua operaation tarpeesta ja kestosta. Tällä kertaa löydöksenä oli yksi tapaturmainen juurimurtuma ja liikkuva kruunu - operaation arvioitu kesto parisen tuntia. 

Henkilökunta päätti kuluttaa aikaa Espoon puolella. Mutta Espoossa asuu niin tyytyväisiä ja iloisia ihmisiä, että edes Espoon Ikea ei ollut vielä auki. Ikea aukesi vasta kymmenen korvilla ja koska kahvia ja vegaanisia hodareita teki mieli, henkilökunta pörräsi jo puoli yhdeksän aikoihin parkkipaikalla. Aikaa piti saada silti kulumaan. Kartasta löytyi parin kilometrin päästä Espoon keskus ja ainahan keskuksessa luulisi jokin kahvipaikka olevan. Sekä keskus, että kahvipaikka löytyivät. Kahvipaikka oli hyväntuulisia ihmisiä täynnä, mukaan lukien henkilökunta ja ikkunasta aukesi hieno, elämää nähnyt betoniaukio, jonka kiintopisteenä oli katsastuskontti. Jazzia kuunnellessa aika lensi! Ja koska tiesimme Jetan olevan hyvissä käsissä (monitoreissa), päätimme vielä pikaisesti piipahtaa Ikeassa kuumilla koirilla. Njam. Kyllä oli makosaa.

Jetta nuokkui hammaslääkärin tarjoamia pöhniä pois ja me sulattelimme kuivatulla sipulilla maustettuja hodareita. Kaikki olimme jollain tavalla naamat iloisina. Jetan operaatio oli sujunut toivotunlaisesti ilman ongelmia ja meidät lähettettiin kotiin tutuilla teeseillä eli mm. parin viikon nappulakielolla ja suun huuhtelulla. Kontrolli sovittiin parin viikon päähän ja hoidetaan se etänä. Jep. Sovittu. Näin tehdään. Mitä? Tiedättehän tilanteen kun tuuli ulvoo. Kontrolli hoidetaan etänä. Etänä, eli ei mentäisi Jetan kanssa paikan päälle. Sitä vastoin meille ehdotettiin, että lähettäkää kuva hampaan poistopaikasta s-postitse. Se riittää. Jep. Helppo nakki.

14 päivää meni eli hurahti kaksi viikkoa. Hymyile Jetta hymyile. Ei nyt, on liian pimeää. Haukottele. Ota herkku ja hymyile. Irvistä. Näin sitä oppii tuntemaan kissaa paremmin, kun tietää milloin se haukottelee. Sormi ikeniin temppu ei onnistunut, vaan piti odottaa kunnon haukotusta. Kunnon haukotusta oikeassa paikassa - oikeassa kulmassa - oikeassa valossa jne... Aikaa zoomailulle ja asennon ohjaamiselle ei ollut. Räps. Manuaalitarkennus oli vielä telineissä, kun kärki tuli maaliin. Räps. Kun kuvataan ylhäältä, alhaalla tapahtuu. Räps räps räps. Vihdoin alkoi sujumaan ja lopulta tuli kunnon räps - tai siis paras räps mitä oli räpsitty. Se sai kelvata. Lopulta lähetimme Anidenttiin pari kuvaa, josta lääkäri summasi poistopaikan olevan ok. Kuvat eivät olleet priimaa, mutta se kuitenkin erottui, että paraneminen oli tapahtunut. Helppo nakki ja hauskaa oli. Jetan hammaslääkäri käynti oli tältä erää saatu purkkiin. Seuraava hammastarkastus merkattiin vuoden päähän.