Kauhujen yö?

 Takana kauhujen yö? No ei. Vaikka uusien pussilakanoiden runsasko kuosi saattaisi järkyttää klaustrofobittoman ihmisen mielenmaiseman puoliväkisin, niin näin ei päässyt käymään. Kukaan tai mikään ei hyppinyt kutulammikon lailla silmille. Itse asissa tuli nukuttua "pirun hyvin". Ja kun yleensä uusien kuosien kanssa ei meinaa millään saada hyvän unen päästä kiinni. Uusi paita ei vaan heti tahdo istua. 

Finlayson oli piristänyt kissaihmisiä ja tuonut markkinoille Jenna (Maurin tytär) Kunnaksen suunnitteleman Spot the dog (!) pussilakanasetin. Jos nimi tarkoittaa koiran huomaamista, kissojen ilmeet saattaa ymmärtää. Muuten kissojen eleisiin ja ilmeisiin olisi kiva saada lisäselvennys. Joka tapauksessa aavistuksen myrtsi-ilmeiset lakanat ovat piristys!

Jenna Kunnaksen suunnitelma, Finlaysonin Spot the dog pussilakanasetti

Jetta nukkui tutussa paikassa tyynyjen välissä ja jossain vaiheessa Hannu oli kömpinyt jalkojen väliin. Lakanat laskeutuivat uutuuden kankeudesta huolimatta mukavasti ja olivat mukavan viileät. Ainoa "miinus" joka havaittiin, oli niiden suurehko koko tai sitten käyttämämme peitot ovat niin pienet. Pussilakanoiden mitat ovat 150 x 210 cm. Mukana setissä on myös tyynyliinat.  

 "Uskomme, että kauniit kuvat ja sanat eivät riitä tekemään tuotteista kauniita. Tuotteiden tulee olla kauniita myös sisältä", eli tällä näkemyksellä Finlayson hakee laadukasta tuotetta ja tarjoaa tuotteelle viiden vuoden takuun. Tattis ja hyvää (t)yötä.

Hannu makoili vielä aamullakin uusilla lakanoilla

Arkikuva #23

 

Arkikuva #23, mainoskyltti, Salo

Keksi kolme adjektiivia kissastasi

Miten henkilökunta näkee Miinan ja Sofin?

 Loppuvuoden ja vuodenvaihteen pyhät tekevät sen, että aivot lepäävät ja se tarkoittaa sitä että ajatus notkistuu ja lähtee liikkeelle. Nerous herää. No, jos nyt ei ihan nerous, niin mielikuvitus kuitenkin. 

Kotisohva on kotipsykologin pesä, jossa ideat laukkaavat. Koska Pesosen porukalla henkilökuntaan kuuluu kaksi henkeä, niin kahdelle eri paperille laitettiin kaikkien kissojen nimet ja kirjoitettiin kustakin kissasta kolme adjektiivia, jotka kuvastavat kyseistä kissaa. Eli piirteet ja persoonat esiin mitä kissoista tulee mieleen. Ja sitten luettiin mitä oltiin kirjoitettu papereille.

 Katsotaanpa miten Pesosen henkilökunta adjektiivasi Pesosen porukan! Eli ensin toisen henkilökuntalaisen kolme adjektiivia ja sitten toisen.

Hannu = 

lempeä, hiljainen, kaunis / 

pehmeä, kiltti, kaunis.

Pesonen =

rohkea, itsenäinen, värikäs /

luottavainen, leikkisä, ihana

Jetta =

ilkikurinen, energinen, yksinäinen /

vauhdikas, äänekäs, söpö

Sofi =

röyhkeä, outo, nälkäinen /

nälkäinen, fiksu, utelias

Miina = 

hidas, nopea, varovainen /

hidas, pyöreä, hassu

Pökö =

hassu, söpö, pieni /

söpö, pieni, hyväntahtoinen

Hauska mietintähetki, kuinka palvelijan näkevät kissansa. Ja olihan siellä samaakin. Kynät esiin!

Banaanin kypsyttämät pyhät

Pyhät ovat kääntymässä arkiaskareiden hallitsemille poluille. Noita polkuja varten Pesosen porukoilla on pääsääntöisesti olla möllötelty ja välillä tankattu. Henkilökunta on yrittänyt saada päivittäisiä askeleita kasaan iltalenkeillä ja henkilökunta on yrittänyt pitää kissat "rantakunnossa" iltaleikeillä. Jotta aivan ei ole vaakana pyhiä vietetty. Nih. 

Pökö odottaa aaton jälkeenkin kalenterin aukeamista

Joka vuosi, mitä pidempään kuusi nököttää nurkassa, sitä mukavampi on valahtaa sohvan nurkkaan sitä ihailemaan. Kissat ovat tykänneet kuusesta. Kuusen alla olevassa laatikossa on ollut selvät vuorot. Kuusta on järsitty, mutta maltillisesti eli kuusta on kunnioitettu. Kukaan ei ole yrittänytkään kaataa sitä. Kuusi on ollut rauhoite. 

Jouluaattona kissat löysivät oman pakettinsa. Jostain syystä se kuolattiin nopeasti sellaiseen kuntoon, että paketti vaan nyt sattui rempsahtamaan auki. Kissat eivät ole vegaaneja, ei edes Hannu, mutta banaanin ne saivat. Ja banaani on ollut kuulemma oiva lahja. 

Pesonen tunnistanut kissojen lahjan

Ne välipäivät on sitten nukuttu. Porukalla, duona tai sitten ihan omissa oloissaan. Ja niitä päivän pakollisia lenkkejä tehty - lenkkiä tai leikkiä. 

Joulu katkeaa vuoden vaihteeseen ja se on etukäteen aina arvoitus, mutta tänäkin vuonna vuoden vaihteen ilta ja yö menivät hienosti. Illan äänimaisemaa muokattiin muhevammaksi hyvissä ajoin. Tv:tä katsottiin ja musiikkia kuunneltiin. Musiikki valittiin kissaystävällisen yllättämättömäksi, ilman suurempia revityksiä. Tänä vuonna Blues Brothersin soundtrack oli oiva valinta. 

Hannun vuoro banaaneilla

Hannulla oli eniten hankaluuksia, mutta hieman enemmän Hannua huomioiden illasta selvittiin. Turvakoloja oli laitettu valmiiksi, mutta niitä ei tarvittu. Illan aikana ainankin Jetta ja Miina ottivat silminnähden sikeät unet. Ja puolenyön aikaan Hannu oli henkilökunnan kanssa jo sängyssä odottamassa viimeisten paukkujen hiipumista. Hyvin meni ja mitään ei luvattu.

  Tästä on hyvää jatkaa. Pesosen porukkaa toivottaa kaikille kavereille ja lukijoille mukavaa, rentoa ja reilua uutta vuotta 2025! Lukemisiin!

Hyvää joulua!

 

Pesonen porukoineen toivottaa Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Ollaan vaan ja chillataan

Sofi ottaa rennosti

Joulun alusta vietetään Pesosen porukoilla rauhallisissa merkeissä. Kissat katselevat ja kuuntelevat mitä henkilökunta häärää ja silloin kun ei häärätä, ollaan vaan ja chillataan. 

Kuusi on sanut olla yhtä takaiskua vaille rauhassa. Yksi huopakoriste on hävinnyt jonnekin. Lelukori on jatkanut omia mystisiä kellahduksia, mutta se näemmä kellahtelee jo omia aikojaan. Henkilökunta häärätessä sotkee mitä sotkee, mutta niinhän leipoessa yleensä suttaantuu. Nyt oli kissojen alusta saanut kakkutaikina osuman.

Pökö pitää henkilökunnan käsivartta tyynynä

Kakkutaikina osui suoraan suuhun

Ja Pesonen kävi uteliaisuuttaan, kun kerta nokkaan tuoksui, raaputtelemassa ulos menevää roskapussia. Ei täällä minttu noin usein tuoksu, varsinkaan tuore minttu. Ehkä siihen oli syynsä?

Tiedätteks te että täällä on jotain mintulle tuoksuvaa..., viestittää Pesonen

Nukutaan ja kuunnellaan kun uuni ottaa välillä lämpöä. Naks. Ehkä keitetään kohta kahvit ja otetaan välipalanappulat. 

Kai nämä lelukorit sitten itksekseen kellahtelevat?

En määkään ole mitään tehnyt

 Aamun aurinko paljasti olohuoneen lattialle tehdyn vandaaliteon. Neliömetri tolkulla oli kissojen leluja siellä täällä, kun lelukori oli kammettu yön aikana nurin. Syyllistä ei etsitty, mutta perään kyseltiin. Yks jos toinenkin kävi paikalla ihmettelemässä yön tapahtumia. Jotenkin tuntui, että jokainen joka paikalla kävi, vihelteli itsekseen. Sellaista suu muikeana vihelystä, hieman ohi korvien. Aivan... ihan vaan vähän aivan, kuin tietäen tai ehkä hitusen vähän luullen, kuka oli korin kipannut.

Yläkuvassa Sofi ihmettelee lelujen uutta sijoituspaikkaa, samoin tekee Pökö alakuvassa

En  määkään oo mitään kuullu tehny, tuhisee Pesonen

Pesonen ei kommentoinut, vaikka nukkui korin vieressä. Oli vain tyytyväinen pehmeään petiinsä. 

Pienen siivouksen jälkeen Hannu porukan poliisina pyydettiin paikalle, mutta tällä kertaa kysyttiin ainostaan tuttavallisia asioita. Niitä näitä, onko hyvä keli, luistaako suksi ja kummalla puolella korva on kupissa... KUKA SEN TEKI!? Mutta Hannu patsasteli vieressä eikä viheltänyt ei kurissut. Ihmetteli vaan koska täällä saa ruokaa?

Hannu hoitaa poliisin virkaa ja miettii koska donitsia saa

Outoja tapahtuu. Viimeksi lensi vessapaperirulla itsekseen ja nyt kellahti lelukori omia aikojaan. Kehtooko tuota kuusta koristaa tupaan ollenkaan? Löytyy vielä sängyn alta joku ilta. Tai tonttuja seinille. Hyppivät itsekseen riekkumaan...