Raahaallista. Tässä on nyt viikon verran vietetty hiljaiseloa Pesosen kanssa. Ehkä vetovastuu on siirretty kiekkoilija Pesoselle, joka tahkoaa kumikiekon perässä Tshekissä. Janne on yhden maalinkin tehnyt. Reipas poika! Pesonen ja Pesonen eivät tiettävästi ole sukua keskenään.
Raahallista kuin kevään eteneminen. Eilen tulin kotiin ja kun kolinoilta ja kantamuksilta sain oven auki, oli Pesonen ainoa joka tallusteli vastaan. Tuli morjestamaan. "Terve terve miten päivä meni?" Hetki ihmettelimme toisiamme ja vaihdoimme pikaiset kuulumiset, sitten päätin silittää. Silitin ja Pesonen loikkasi kynnyksen ylitse kipittäen keittiöön. No, kiva kun vastaan tuli, kun muut eivät edes noteeranneet. Nukkuivat kuka missäkin.
Parvekkeelle on pari kertaa päässyt kahvittelemaan ja kyllä se Pesonen sinnekin tulee piipahtamaan, mutta kun parvekkeen lattia on vielä sen verran kolea, ei siellä Pesonen tai kukaan muukaan pitkään viihdy. Pesonen pyörähtää uteliaisuutta, nuuhkii kahvin ja parvekkeen raon tuoksut, kuuntelee parit jutut ja menee sisälle.
Päivän spurtit Petski ottaa loppupäivästä. Se on sitä tuttua loikkimista sinne tänne pallon perässä ja sitten kun joku lähtee mukaan, jahtaa Pesonen kaikista mahdollisista kulmista. Se on veikeää katsomista. Törmäilyt esineisiin ovat onneksi jääneet vähiin.
Auringon ja kesäisten kelien viipyessä on Pesonenkin odottavalla kannalla. Henkinen kesäaika ei ole vielä alkanut. Auringonpaiste tiettyhin kohtiin ei ole vielä vakio ja sen peruustella ei voi päivärutiineja suunnitella. Täällä nukutaan vielä talviunta tai ollaan keväthorroksessa. Sadepäivän sitkeistä unista puhumattakaan.
Muovimato
Pehmeähkön muovimadon ajatus on hyvä; rouskuttaessa sitä se putsaisi mahdollisesti hampaita. Reilu kymmenen sentin mittainen ja pikkurillin paksuinen mato ei vain kiinnosta ja se on jähmettynyt käyttämättömänä lelukoppaan. Liekö muovi materiaalina vai muovintuoksu joka saa kissat karttamaan lelua?
 |
Asteikko 1-5 tassua
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti