Koppa

Jo oli aikakin. Tai, no aika olisi ollut aikaisemminkin, jos vaan olisi sopiva löytynyt. Oli meinaan vaikea löytää haluamaansa kissankuljetuskoppaa. Tämäkin tupsahti eteen puoli vahingossa, muiden asioiden kylkiäisenä.

Pesosen porukan kasvaessa (kokoa), ovat vanhat kopat jääneet auttamatta pieniksi. Lisäksi vanhoissa kopissa on jonkin verran "valuvikoja", joihin oli reagoitava. Yhdessä kopassa on sisäpuolella sen verran terävää kulmaa, johon ainankin Sofi on kerran saanut nenänsä naarmutettua. Toisessakopassa klipsit ovat vaarallisen paljon kuluneet. Ovi aukeaa liian helposti.

Mikä se tuo on, ihmettelee Sofi?

Etsinnässä oli aivan standardi koppa - raaka rutiinikoppa, jolla tekee retket eläinlääkäriin ja takaisin. Kolusimme Petet, Zooplussat, MustiMirrit, Faunattaret ja kivijalat, mutta missään ei tärpännyt. Ei löytynyt mieluista. Sellaista koppaa, jossa olisi tarpeeksi paljon klipsejä ja pehmeät sisäkulmat. Tarpeeksi iso. Turvallinen.

Ei voi olla vaarallinen...

Neljän klipsin kopassa piilee turvallisuusriski. Jos yksi klipsi irtoaa tai pettää, tulee koppaan helposti rako. Rako kuin rako, kissa kiinnostuu välittömästi. Mielummin ulos, kuin lääkäriin, jos kissalta kysytään. 

Itse pyrimme kantamaan koppaa sylissä, mutta eläinlääkärissä hoitajat kantavat koppaa kahvasta. Parempi pyy pivossa ja kissa kopassa. Ja onhan kopilla ikänsä, osat kuluvat.

Koppa löytyi, puolivahingossa. Seitsemän klipsin koppa, 19.90:-, Lahden Kärkkäiseltä. Helpottava huokaus. Koppa on tilava ja turvallisen oloinen. 

Uusi koppa on jo tositilanteessa testattu ja hyväksi todettu. Kelpaa. 

Seitsemän klipsin peruskoppa