Arpitavaraa

Piri tuo kovan onnen koira, on saanut vihdoinkin vatsanalus arpia hieman ojennukseen. Arvet ovat pahimmillaan tihkuttaneet verta pisaroittain ja tilanne on ollut vähintäänkin huolestuttava. Pahin vaihe oli n. puolitoista vuotta sitten, silloin kun Piri vietti kolme päivää virtsatietukoksen vuoksi Tammiston Evidensian teholla. Silloin stressitasot olivat huipussaan. Tammiston jälkeen tilanne on tasaantunut.

Piri pesulla eteisen pöydällä asfalttiprojektin aikaan. Vatsakarvasta pilkottaa
verinen alue.

Piri on ollut aina stressi-kissa ja stressannut kaikkia uusia vuosia ja muita kissalle epävakaita stressi "juhlia". Stressi ilmenee vatsanalustaa nuolemisella ja kun ihoon asti on päästy, on se mennyt myös rikki ja tihkuttanut verta milloin enempi, milloin vähempi. Toipuminen siitä on kestänyt epämääräisen ajan.    

Vatsan nuolemiseen on ollut toinenkin syy, ellei jopa pääsyy. Se on nyt selvinnyt kotitarkkailulla. Hannun lääkärikäynnin jälkeisen seitinsyönnin kiellon kumoutumisen jälkeen, Piri avasi jälleen vatsansa nuolemalla. Silloin alkoi raksuttamaan. Silmälasit pois silmiltä ja kissanruokien tuoteselostusten kimppuun. Abbor, lax jne... Kaikki kaikui kuin kirosanat kirkontornissa. Raksutus johti toimenpiteisiin ja kaikki kalapitoiset ruuat otettiin erilleen. Ihan vain kokeeksi. Todella monesta tuotteesta löytyi joko lohiöljyä tai kalaöljyä. Tapahtui jonkin näköinen läpimurto, joka vaati vielä todisteita. 

Mitä kauemmin kalapitoiset ruuat olivat pannassa, sitä enemmän nuolemiset jäivät vähemmälle ja hiljakseen paljaaseen kohtaan alkoi palautumaan Pirin-valkea karvapeite. Raksutus oli saanut hieman vastinetta. Se aivoraksutus. 

Pirin allergiaa ei ole tutkittu tohtorilla, mutta kotilääkärin vaisto ja henkilökunnan kokemukset ovat niin vahvoja, että diagnoosia voi pitää selkeänä. Kalaruuat on poistettu ruokapiiristä kokonaan ja ne pienelläkin präntillä olevat tuotteet ovat jääneet kaupanhyllyyn. Abbor, lax, lohiöljy, kalaöljy. Vähäinenkin annos kalaa vaikuttaisi riittävän nuolemisreaktion alkamiseen.

Pari viikkoa sitten, kun henkilökunnan kokki makasi lattialla, huusi selkäänsä ja yritti siinä sivussa muistaa ajatella, tuli Pirin kala-allergiaan vahvistus. Kissoille annettiin huomaamatta kaksi päivää Prima Catin chicken adult raksuja, joka sisältää lohiöljyä. Piri nuoli mahansa auki. Samaan saumaan iski sitten stressaava asfaltti-remontti, joka repi arpia vieläkin enemmän auki ja jälleen sängyn päältä löytyi veristä hyhmää. Mutta nyt kun tieto allergiasta oli hoksattu, niin asfaltoinnin jälkeen arven umpeutuminen kävi nopeammin ja nyt tilanne on ok. Vatsan pieni läikkä on ummessa, mutta karvat eivät ole vielä palautuneet.

Piri on rauhallisempi ja sitä myöten myös henkilökunta. Loput seitistä jäi pakastimeen ja sinne saa jäädäkin. Täytyyhän pakastimessa jotain olla.