Punkkia ja Hannibalia

 Punk on 70-luvulla syntynyt vastakulttuuri ja Hannibal (Lecter) tunnetaan paremmin elokuvasta Uhrilampaat. Kyllä, käytetään näitä kahta reippaanlaista kulttuuripolkua aasinsiltana Jetan ja Pesosen eläinlääkärikäynnille.  

Sekä Jetta, että Pesonen ovat syksyn aikana menossa hammaslääkäriin ja sitä varten piipahdimme verikokeissa. Petski on menossa on n. kuukauden päästä ja Jetta tulee piipahtamaan Veikkolan Anidentissa heti kun sopivia aikoja löytyy.

Pesosella lääkäriin lähtiessä hieman hermot pinnassa

Pesosen lääkärikäynti meni hienosti lukuunottamatta pientä hermostumista kotona kopituksen jälkeen. Pesosesta on tullut perin raivoisa mielensäpahoittaja ja sen hän ilmaisee pulikoimalla kuljetusboxissa minkä kerkiää. Näin kotona, mutta kun lääkäristä poistuimme, oli rouva tyventynyt. Itse lääkärissä olo sujuu mallikkaasti. Maltillisesti antaa Pesonen lekurille työrauhan. Korvat, silmät, suu, vatsa ja sydän; kaikki ok! Purtilot täyttyvät ja rouva saadaan muutenkin perustutkittua mallikkaasti. Mikäs ollessa kun lääkärikin kehuu, että turkki kiiltää ja habaa löytyy!  

Jetta olikin toista maata! Kotona kopitus onnistui, mutta lääkärissä alkoi tapahtumaan. Murinaa ja heiluvaa tassua. Minua ette muuten räpläile! Karvan leikkurin ääni oli Jetalle liikaa! Ensin kapaloitiin, sitten koteloitiin.  Aste asteelta meno yltyi hurjemmaksi. Jetta päätettiin laittaa kissakassiin eli toisin sanoen käsittelykassiin ja kun sekään ei vielä auttanut, pyysi lääkäri hoitajaa tuomaan Hannibalin. Hannibal on koodinimi kuonokopalle. Kuonokoppa syvällä naamassa Jetta haukkui ja murisi ja vatkasi päätään. Ja kun Jetan kaoottinen sydän sanoo mitä haluaa, niin rauhoitteet ovat riski. Tosin pelkäsimme Jetan puolesta nytkin, sillä sydämen rasitus näkyi rimpuiluna. Putkilo saatiin Jetaltakin täyteen ja myös Jetan tulokset olivat hyvät! 

Jetta yllätti henkilökunnakin hieman raivoisalla olemuksella

Palataan Pesosen porukoille tulleisiin sijaiskotikissoihin Mantaan, Miinaan ja Mauraan ja n. kuukauden päähän. Kaikki on mennyt "ihan ok", kissat ovat reipastuneet - varsinkin Maura jota välillä joudutaan jopa pyytämään sylistä pois. Niin on hellyyden kipiä.

"Ihan ok" ja vielä kursivoituna. Haiskahtaa ja niin se tekeekin. Alku vaiheessa meille saapumisesta Miina ja Manta alkoivat rapsuttelemaan ja päätimme poistaa mahdollisen allergia reaktion vaihtelemalla ruokia. Rapsuttelu jatkui, mutta oli rauhallista, ei jatkuvaa. Sitten alkoi Maura rapsuttelemaan. Ja lopulta omat kissat yksi toisensa jälkeen. Ei ehkä ollutkaan kyse ruuasta ja allergiasta. Moinen mania oli tutkittava ja veimme sijoituskissa-kolmikosta parhaiten käsiteltävissä olevan eli Mauran lääkäriin. 

Asia oli selvä. Lääkäri otti näytteen ja saman tien tutkimuspöydällä vilisti vaalea, pari millinen korvapunkki! Ja toinenkin! Ei siihen tarvittu edes kaukoputkea.  Korvapunkki ei sinällään ole vaarallinen, mutta todella ikävä. Se syö kuollutta ihokudosta ja aiheuttaa voimakasta kutinaa, sekä kuivaa, tummaa, kahvinporomaista eritettä. Näihin faktoihin pohjaten edessä oli kahdeksan kissan punkkihäädöt!

Niskavalelu karnevaalit

Mukaan lääkäristä saatiin kaksi strongholdia niskavaleluun ja apteekkiin resepti kuudelle kissalle. Apteekissa meille kerrottiin ettei strongholdia ollut, se oli loppunut koko Uudeltamaalta - tilaamalla saisi kahden kk:n päästä. Farmaseutti soitti eläinlääkärille ja tiedusteli vaihtoehtolääkettä ja sellainen oli stronghold plus. Sitä ei kuitenkaan ollut siinä apteekissa, mutta toisesta apteekista löytyi - löytyi yksi paketti (paketissa on 3 kpl). Tarvittiin siis vielä kaksi pakettia. Ne laitettiin tilaukseen. Tilaus oli noudettavissa seuraavana päivänä.

Vielä oli kuitenkin ratkaistavana se miten annetaan niskavalelu kahdelle aralle kissalle, Mantalle ja Miinalle, joita ei saa silittää tai edes koskea. Marssimme toiselle eläinlääkärille, josta saimme varattua seuraavalle päivälle ajan kahdelle kissalle niskavaleluun. Sellainen pikainen toimenpide. 

Seuraavana päivänä paikanpäällä selvisi, että olimme saaneet hoitaja-ajan ja siellä nostettiin tassut pystyyn, ettemme pysty valeluja laittamaan. Tulevat silmille nämä kissat. Tovi keskusteltiin ja oiottiin edellisen päivän ajanvarauksia. Lopulta Manta ja Miina viettivät viitisen tuntia lääkäriasemalla ja lääkäri valeli niskoja muiden töiden ohessa. Olivat loppujen lopuksi myös ystävällisesti putsanneet kissojen korvat. Sillä välin kun Manta ja Miina olivat lääkärissä, hoidimme loput kissat edellisenä päivänä apteekista tilatun stronhold plussan kanssa. Seuraavat luppoajat menivät kotia siistien ja kissapeti pyyhkeitä pesten. Punkki punkilta koti puhtaammaksi.

Palataan Hannibaliin, sillä osin tämän vuoksi Jetta oli hetken Hannibalina, kun molemmilta kissoilta, Jetalta ja Pesoselta kurkattiin myös korvat verikokeen yhteydessä. Korvapunkkihäädöstä oli jo kulunut sen verran aikaa, että tuloksia oli jo nähtävillä. Puhtaat punkeilta olivat. Pessimisti ei kuitenkaan pety, on tuttu sanonta ja jokaista rapsutusta seurataan. Jos on tarve, häädöt uusitaan. Se mistä korvapunkit tulivat, on arvoitus. Helpoin tie johtaa sijaiskissoihin, mutta niille on häädöt tehty ennen tänne tuloa. Toinen väylä johtaa kissatalon myyjäisiin, josta ostimme kissapedin peiton. 

Hyvän ruuan ystävä sijaiskissa Manta

Leikkejä rakastava sijaiskissa Miina

Sijaiskissat eivät enää ole Vihreässä huoneessa lukkojen takana, vaan temmeltävät ja ruokkivat henkilökunnan yörauhaa muiden mukana. Maura on juurtunut niin hyvin Pesosen porukkaan, että näyttää vahvasti siltä että se on jäämässä taloon. Vielä ei papereita ole kuitenkaan tehty. Katsomme tilanteen tarkemmin, kun Manta ja Miinan kohtaloon tulee selvyyttä. Viikonlopun aikana on Mantasta ja Miinasta lähettetty kuvat ja kissat alkavat etsimään uutta kotia. Molemmat ovat vielä aran oloisia, mutta viihtyvät ihmisten seurassa. Miinalle maistuu leikki ja Mantalle ruoka - molemmille monipuolisesti.

Kahdeksan kissan kaitseminen on työlästä, mutta toisaalta se tuonut myös tuulahduksen. Samaa pohtinevat myös porukan omat kissat. Tärkeintä on ollut totuttaa sijaiskissat ihmiseen ja se on osittain onnistunut. Etäisyyttä pidetään maalaisjärjen verran. Niin on hyvä.