Kulmurissa rei`ät ja tavaraa pois.

1970-luvulla lähikaupat olivat kyllä eri symppiksiä käydä asioimassa, vaikka ei se oma asiointi jaffa-pulloa tai jätskitötteröä kummempaa ollut, mutta muistijälki niistäkin on jäänyt. Kissanruokahylly tuohon aikaa taisi olla yhden purkin pieni kolo "jossain". Nyky kissanruokapurnukoiden ostaminen ei ehkä ole niin symppis touhua kuin lähikaupassa asiointi, mutta helpoksi se on mennyt. Nykyään Saksa ja zooplus kun ovat kevytrakenteisen seinän takana toisessa huoneessa tai parhaimmillaan Saksa lepää takana perstaskussa. Vaan ongelmattomaksi moinen helppous ei elämää tee. 

Zooplussan tilausta tehdessä on hyvä olla hieman tarkkana sen suhteen kuinka paljon tilaa ja mitä tilaa. Tilasimme suht normaalin isomman katraan annoksen. Ei olisi kannattanut. Pienempi paketti olisi solahtanut postin kuljetukseen, kun taasen tämä isompi paketti päätti tulla postnordin kautta. Ok, nykyään diginatiivien aikana kaikki hoituu älymystön reittejä pitkin digitaalisesti, kunhan suostuu siihen nöyrtymään. Oli pakko nöyrtyä, muuten olisi ollut vaarana, että paketti palaa Saksaan. Kun ei ollut kotona, pakettia ei saanut. Ei oltu päivällä kotona, koska olimme töissä - ei pakettia. Ystäv... koulutettu asiakaspalvelija infosi, että oveen voisi jättää lapun jossa antaa valtakirjallisen luvan jättää paketin oven taakse, kunhan lapussa on ovikoodi ja puhelinnumero. Emme halunneet ovikoodia kaikkien nähtäville, saatika puhelinnumeroa - painotin sitä. Ja sitä paitsi ovikoodi lapussa olisi ollut vasta oven takana, johon tarvitaan ovikoodi. Vaihtoehtona oli myös ladata appi. Appi, en tiedä edes kirjoitetaanko se noin, enkä halua tietääkään. Appi ei kiinnostanut, mutta nyt pakotettiin. 

Postnordin toimittama zooplus paketti

Lopulta paketti tuli apin jälkeen oven taakse ja pakettiin oli teipattu A4-paperi, jossa luki mustaa valkoisella ovikoodit, nimet ja puhelin numerot. Siis periaatteessa se valtakirja, jota en alun perin halunnut omin toimin oveen laittaa, oli tulostettu ja teipattu postnordin välityksellä zooplussan pakettiin. Äh. 

Paketti oli kuitenkin perillä, yhtenä kappaleena - siis tarkoitan yhtenä laatikkona. Toisessa päädyssä oli vahvat postnordin teippaukset eli paketti oli matkoillaan saanut osumia. Eikä mikään ihme, sillä zooplussalla oli tavarat laitettu yhteen laatikkoon ja lätkäisty tarra laatikon päälle, josta selvisi että paketin paino oli rapiat 31 kg! 31 kiloa! 

Lopulta yksi 400 grammainen Feline porta oli jäänyt matkan varrelle ja kissojen joulukalenteri oli saanut ryttyä. Vikailmoituksen jälkeen saimme zooplussalta prosenttikorvauksen Feline portasta ja täyden korvauksen joulukalenterista. Terkut olisi mennyt myös postnordille, mutta palautetta antaessa olisi automaattisesti liittynyt johonkin "klubiin" tms. Olkoon nordilaiset palverissaan tyytyväisiä kun menee virheprosentin pysyessä alhaalla noinkin hyvin. 

Seuraava zooplussan tilaus tehtiin tarkemmin kalkuloimalla ja pitäen paketin painon ja koon sen verran pienenä, että se ohjautuu postin palveluihin. Pysynnee itse tavarakin paremmin kunnossa.

Jetta

Zooplussan paketissa oli selvästi kulma kärsinyt, voinee puhua kulmurista. Tuttu tapaus Jetalle. Kävimme vuosittaisella etelän matkalla, eli Jetan kanssa Veikkolassa (Anident). Aamuaika syksyllä, ajoa rapiat 50 km ei ollut mukavin lähtökohta. Onneksi syksyyn sopiva pimeän laskeva ja raskas sade ei osunut tuohon aamuun. Kaiken kaikkiaan meno-paluu matkalla näimme kuudessa eri kohtaa n. 16 peuraa, lähimpien kahden juostessa parinkymmenen metrin päästä etupuskurista. 

Toimenpiteet: paikallispuudutus, E-suukirurginen valmistelu, Rtg-kuvaus, hampaat, seur. filmit #0 ja 2. Oper-anest, 1-2h kissa, E-poisto muun tmp:n yht, 60min kissa, E-tark ja rtg, kissa, E-hammashoidon tarkastus.

Selkosuomella edellinen; kahden hampaan poisto. Kulmuri ja toinen hammas. Ilman Jetan käyttämistä vuosittain hammaslääkärissä ja sydämen vuoksi nimenomaan Anidentissa, ei Jettaa olisi. Se sanottiin suoraan. Sairas hammas säteilisi tahollaan sydämeen ja se olisi Jetalle liikaa. Jetan sydän sykkii Säkkijärven polkkaa, mutta sekin väärinpäin soitettuna ja taitaa olla vielä eri soittonopeuskin. "En koskaan ole kuullut moista hullua rytmiä", sanoi lääkäri Luotonen. Tämän kertaisen käynnin hinnalla olisimme saaneet yhdelle hengelle viikon matkan Ocean beach clubille Kyprokselle tai Samsung 75" 077 älytelevision tai vuoden 2005 Ford Focuksen Oulusta. Oulu on kiva paikka, mutta niin on Jettakin! Kyproksen hiekka jää Kyproksen rannalle, liika tv:n katsominen passivoi ihmisen ja Ford focuksen kanssa ei voi nukkua - Jetan kanssa voi! 

Kissanruokapurkkien läpäreet odottavat Jetan leikkejä

Vajaan viikon ovat pahvisten kissanruokapurkkien avausläpäreet vielä pitkässä kaapissa turvassa ja nappulakielto päällä. Nappulakielto on hieman mennyt Jetalla tunteisiin ja ottanut koville. Vajaa viikko vielä, se menee nopeasti. Sen jälkeen olisi vielä lopputarkastus, johon lääkäri antoi luvan vaikuttaa kotona. "Jos saatte valokuvan Jetan operoidusta hampaasta, voin tarkastaa kunnon siitä". Jokainen joka kissoja on vähänkin kuvannut, tietää että nukkuvasta kissasta saa valokuvan. Piste. Loppu kissojen valokuvaaminen on sitten magiaa ja monien sattumusten summaa. Jetta, joka ei koskaan edes haukottele. Onneksi hampaan tarkastuksen voi tehdä myös "manuaalisti", joten ei Jetta oman onnensa nojaan jää. 

Sijaiskissa Manta

Tohinaa torpassa ja sen ulkopuolella. Hämeenkyröläinen sijaiskissa Manta tekee lähtöä uuteen kotiin. Pariskunta etsii omalle kissalle rauhallista kaveria joka ei poksu, eikä sähise. Manta voisi hyvinkin olla sellainen kaveri ja luovutus on papereita vaille valmis. Manta kävi viikolla korvien tarkastuksessa, jossa korvat vielä puhdistettiin ja samalla luotiin pikainen silmäys yleiskuntoon. Manta on tsekattu ja terveen paperit saanut. 

Henkilökunnasta 50% on iskenyt silmänsä uusiin raapimapuihin ja juoksupyöriin (jota ei taloudessa vielä ole). Vähän niin kuin autokuume. Toinen 50% toppuuttelee ja anoo nyt oleville puille lisää raapimisaikaa. 100% henkilökunnasta odottelee Jetan kanssa nappulakiellon päättymistä. Koko konkkaronkka ei odottele mitään vaan toteaa syksyn painavan päälle ja nauttivan pimenevistä illoista. Näin.