Pesonen kävi vessassa ja vaikutti hieman kiusaantuneelta. Maton reunalle päästyä Petski päätti toimia ja laski pylpyränsä reunaa vasten ja liu´utti mattoa viistäen pari askelta eteenpäin. Patukka kerrallaan Petskin kiusaantunut ilme suli. Hah, siihenpä jäivät, mokomatkin perässä roikkujat! Eivät seuraa enää.
Petski tietää, että henkilökunta huomaa kun pylpyrään jää perässäroikkujia ja Petski tietää, että henkilökunta tulee pillit ujeltaen, paperit kourassa kuopimaan rippeitä pois. Vaikka lopputulos voidaan lukea helpottavaksi, ei "repiminen" koskaan tunnu tuntuvan miellyttävältä. Pesosen kohdalla on tietysti se hankaluus, kun Petski saatta hätpäissään säntäillä karkuun. Silloin saattaa myös "pelti kolista".
Mutta tällä kertaa Pesonen oli omatoiminen ja karisti "tuhkat luukusta" ihan ite!
Voi Petski, mä niin ymmärrän sua! Mutta tuo on hyvä tapa siivota peräpää, varsinkin vaaleaan mattoon. T. Sofi
VastaaPoistaJoo, mä käytän hädän hetkellä vaaleaa paperia:) -Petski-
PoistaMäkin joskus teen noin, mutta emännän tuhina on aikamoinen. Tuliko sinun henkilökunnalta ääniä muuta kuin ne pillit?
VastaaPoistaSe taisi olla sellaista ihailuksi luokiteltua pidätettyä tuhinaa:) -Petski-
Poista