Pattiviikon ensimmäinen postaus

Sofi oli jossain vaiheessa saanut kuonoonsa, aivan kirsun välittömään läheisyyteen pienen patin alun. Pienen, harmittoman oloisen patin. Yleisvointi Sofilla oli kuitenkin kaikessa Sofimaisessa reippaudessaan moitteeton, eikä patti tuntunut muutenkaan "kehittyvän" mihinkään suuntaan. Mietimme finniä, perinteistä rasvapattia, kaikkea muuta harmitonta, mutta todellisuudessa se ei tietenkään jättänyt rauhaan. 

Mitä sitä viivyttelemään, kun kerta Sofille sattui vuosittainen hammashoito. Yhytimme samalle käynnille patin katselmuksen. Hampaat saivat olla rauhassa, mutta patin lekuri päätti nipsaista pois ja lähettää siitä näytteen tutkittavaksi, saatesanoilla "Kaikki patit ovat huonolaatuisia, kunnes toisin todistetaan". Kotiin boxissa tuotiinkin hieman villin näköinen, nokan vierestä tikattu kissa.

Liki huomaamaton operaatio näkyy tarkemmin katsottuna selkeämmin. 

Sitten aloimme odottamaan joko sähköpostia tai puhelinsoittoa. Onko soittanut, onko s-postia? Jokainen tietää odottamisen tuskan. Lopulta s-postiin kilahti viesti, joka huokaukseksi alkoi iloisilla alkusanoilla. Kuonossa ollut muutos oli todettu hyvälaatuiseksi uudismuodostumaksi, apokriinrauhasen kystaksi. Sytologisissa levitteissä (2kpl) todettiin valkuaispitoista nestettä, sakkaa ja rappeutuneita soluja. Rakkula on nyt kokonaan poistettu, eivätkä ne yleensä uusiudu kirurgisen poiston jälkeen. Paljon erikoistermistöä, mutta se oli tuettu sellaisilla positiivisilla sanoilla, jotka tavallinen kissanomistaja myös ymmärsi. 

Tikit on poistettu ja Sofi on jälleen oma kaunis itsensä. Ei ole kengännauhat roikkumassa nenänvarressa. Tiedä sitten vaivasiko patti Sofia itseään, mutta tuntuu, että Sofi on ollut aavistuksen iloisempi sen jälkeen. Aavistuksen sosiaalisempi. Tai sitten henkilökunta tulkitsee patittomuuden asteen verran vahvemmin. Hyvä näin.

Nyt voi ottaa rennommin; patti pois ja hampaatkin kunnossa!