Yhden kissan lineaarinen tirppa-TV

Ikkunan takana avautuu ötököitä kuhiseva puistomainen kaistale - kesäisin. Nyt lehtien pudottua puista, takapiha näyttää luurankomaiselta metsiköltä, joka odottaa hentoisia lumivaippoja teräväpiirteisille oksille. Kuhina puistikossa on tyyntynyt. Linnuilla ei ole pöriläisiä ja kesäihmisillä kärpäsiä. 

  Mutta erään vasta kasvavan vaahteran oksasta riippuu pieni lieriömäinen muovihärpäke ja sen ympärillä pörrää pääasiallisesti talitinttejä. Pyty tyty ty.., pyty tyty ty... Siivet lyövät vinhasti. Ja erään ikkunan takana kissa näkättää tinttien tahtiin. Näk näk näk... näk näk näk...

 

Pökö ikkunassa

 

Naapurin nuoret asukkaat ovat laittaneet linnun ruokinta-automaatin ja se on liki vuorokaudessa tyhjennetty. Ja Pökö lienee seurannut kuin sitä on tyhjennetty siemen kerrallaan. Mutta vain Pökö. Muita ei kiinnosta.

 

 "Syömään", hihkastaan keittiöstä ja on kissojen ruoka-aika. Kaikki tulevat paikalle, mutta kaikki eivät jää paikalle. Pököllä on muuta tekemistä. Näk näk näk, kokki kuuntelee keittiöstä. Yhden kissan lineaarinen tirppa-TV on auki.

 

Näk näk näk, Pökö näkättää

 

 

Huoltokatko

Pesosen blogin uskollinen työjuhta tuli kaarensa päähän ja se siirtyi eläkkeelle. Puhutaan tietokoneesta. Henkilökunta sai sen entisen työpaikan mentyä konkurssiin ja kärppänä paikalla ollut henkilökuntalainen teki koneesta 90 euron tarjouksen, jonka pesänjakaja hyväksyi. Kone on palvellut vuosia ja jatkaa sitä edelleen, mutta eläkekoneen ominaisuuksin. 

Uusi nuoren sukupolven kone on ollut henkilökunnalla jo pidempään, mutta se on tovin pötkötellyt vaatekaapissa, kunnes sen päivä on nyt koittanut. Nyt se saa näyttää näppäimistönsä ja kyntensä. 

Huoltokatko johtuu siitä, että tälle nuoremman sukupolven koneelle ei tahdo löytyä kunnon työpistettä ja työpisteen muokkaaminen on edelleen käynnissä eli huoltokatko tulee vielä tovin jatkumaan. Lisäksi kaikki kuvien muokkaamiset tehdään edelleen vanhalla koneella.

 

Jahha, tämä näyttää umpikujalta hokaa Pesonen

 

Sillä välin esim. Pesonen on nukkunut ja seikkaillut. Pesonen piipahti uusimmassa raapimapuussa ja oli hieman eksyksissä. Uppo outo paikka. Kerran koipikin hieman lipsahti ja Petski keikahti kyljelleen. Pienet eivät haittaa, vaan Pesonen kipusi uudestaan kiipeilemään. Seikkailijaluonne.  

 

 

 

 

Sokea kissa hyppää tuntemattomaan

Lopuksi Pesonen tuttuun tapaan hyppäsi tuntemattomaan ja oli seikkailuunsa silmin nähden tohkeissaan ja tyytyväinen.

Huoltokatko jatkuu, mutta valtakunnassa kaikki hyvin.  

 

Pedin paikka

Sänky, tuo elämän suurin ajankäyttäjä. Kaiken maailman leposijoissa mekin makaamme ja jos makaamme me, makaavat myös muut perheenjäsenet eli Pesosen porukan kissat. Ja mukavaahan se olisi mikäli paikka, jossa vietämme suurimman osan ajastamme olisi vähintäänkin mukava. No, sen verran joustetaan ettei se henkilökunnan sänky nyt niin muhkea ja mukava tarvitse olla, kunhan nyt koko pituuttaan mahtuu pötköttämään. Onhan sekin jotain. Mutta kissoilla, kissoilla pitää paikat olla viimosen päälle. 

Pesosella on kyllä useampi lempipaikka, jossa Petski ummistaa silmänsä, mutta se yksi ja ainoa peti, joka yksinomaan tuntuu olevan Petskin, on kieltämättä jo hieman nuhjuuntunut. Siispä ostoksille. Samanmoista petiä lähdettiin ostamaan ja samanmoinen peti tuli kuin coca cola-pullo taivaalta some-kanavien kautta kissatalon myyjäisiin.

Hienoa! Peti saatiin ja saatiin vielä sellaisella sopivan 70-lukulaisella kuosilla, jotta siinä on hyvä vetää henkeä. Vanha peti on toki ihan kunnossa, mutta kaipasi kunnon pesua. Ei sitä pois heitetty. Nyt on siis antaa toinen kunnon peti siksi ajaksi, kun vanha peti roikkuu kuivumassa. 

Siispä petiä tarjoamaan Pesoselle... "Petskii, täällä olisi uusi peti sulle, tuleppa kokeilemaan..!"

 

No, tämä kissa ei ole Pesonen, vaan Pökö, joka ehti kipittämään uuteen petiin. "Pökö, se on kyllä Petskille tarkoitettu...Petskii, täällä olisi uusi peti sulle, tuleppa kokeilemaan..!"". 

No, tämä kissa ei ole Pesonen, vaan Pesosen tytär Sofi, joka ehti kipittämään uuteen petiin. "Sofi, se on kyllä Petskille tarkoitettu...Petskii, täällä olisi uusi peti sulle, tuleppa kokeilemaan..!"". 

No, tämä kissa ei ole Pesonen, vaan Hannu, joka ehti kipittämään uuteen petiin. "Hannu, se on kyllä Petskille tarkoitettu...Petskii, täällä olisi uusi peti sulle, tuleppa kokeilemaan..!"". 

Lopulta Pesosen pääsi kokeilemaan uutta petiään. Pesonen kokeili ja läpikäveli sen ja siirtyi Vihreään huoneeseen sohvalle muhkeiden tyynyjen luokse. Jep. Kuten todettua, Petskillä on useampi lempipaikka jossa ummistaa silmänsä. Aikansa  kutakin.

Sipoolainen amanita muscaria

 Oli hyvä syy lähteä käymään oman hellan ääreltä ammattikokkien luokse Sipoon Kasvilaan käymään. Se on sympaattinen, hyvän vegaanisen ruuan olohuone ja vieläkin näin illan kynnyksellä herkullinen pizza sulattelee makunystyröitä. Ja on siellä muutakin kuin pizzaa. 

Ennen pizzaa tietysti osallistuttiin eläinten päivän pieneen tapahtumaan ja piipahdettiin Porvoon kissatalon ruokakeräyspisteelle viereisen ruokakaupan tiloihin. Kissatalon kissoille murkinaa ja henkilökunnalle tuliaisia - ja vähän muillekin. Eli kunnon leikkihärpäke innostaa aina, siispä sellainen omille kissoille tuliaiseksi. 

Siinä se härpäke, Sipoolainen amanita muscaria nyt nököttää - ihan ittekseen. Ei siihen kukaan koske. Hannukin hilpasi keittiöön kun kuuli rapinaa. Eikä Hannu edes tiennyt mikä siellä rapisi, kunhan rapisi. Henkilökunnan kokkikin luuli viikolla pyöräillessä, että nyt on mennyt polvi rikki, mutta todellisuudessa purkkapussi rapisi taskussa. Kunhan rapisee. 

Pesonenkin oli kuin hissin nurkkaan ahdistettu, kun amanita muscaria oli keittiössä Petskin vieressä. Nuuhkaisi kuin hikistä henkilöä ja otti etäisyyttä. Miinalla etäisyys oli kynnyksen takana turvassa. Korkeushyppääjän rimakauhu. Sofi kurkki sängyn laidan takaa. 

Tai sitten nuo keppostelijat piru vie odottelevat, että valot sammuvat ja tulee yö. Amanita muscaria. Se voi olla.

Mukovoo eläinten päivää!

Pesosta ahistaa ja Miinalla kuikkii kynnyksellä

Amanita muscaria

  

Sofi kuikkii reunan takaa

 

Hannu kokeilee, mutta sitten kuuluu jostain rapinaa. Heippa!

Hyvää syntymäpäivää Sofi!

Pesosen porukoilla juhlitaan par´aikaa Sofin, Pesosen tyttären 12-vuotis synttäreitä. Juhlat ovat juuri nyt sillä tolalla, että jokainen juhlii ankarasti, seuraten juhlakalun esimerkkiä. 

Hyvää syntymäpäivää Sofi!

Sofi 12  -v

Arkikuva #26

 

Arkikuva #26, Mommila kyläpuoti

Mitenkä se teidän arki möyhentyy?

 

Ei, tämä ei ole Hannun syntymäpäivä. Tämä on vuodevaatteiden möyhennys. Mitenkäs se teidän arki möyhentyy?

Jep, tämä on meillä ollut tämän vuoden ihan arkea. Aamulla kun henkilökunta sijaa vuoteen, parhaimmillaan Hannu juoksee sängylle. Peitot saa laittaa ihan rauhassa paikalle, mutta kun tulee päiväpeitteen vuoro, Hannu aktivoituu. Kaikkein parasta on kun päiväpeite ihan ohhoh mistäs se tulikaan yht´äkkiä lennähtää Hannun päälle ja kissa jää peitteen alle. "Kukkuu", voi välillä kurkistella tai sitten vaan rapsutella peiton läpi, mutta auta armias niiden nakkien kanssa. Älä pidä sormia Hannun ulottuvilla. Tai sitten voi peittoa liu´uttaa Hannun päältä, johon Hannu vastaa hurlumheillä. Kukkuu - tätä kestää pitkään, jos vain aika ja jaksaminen riittää, kumpaisellakin. 

Tämä on niitä leikkejä, jossa huomaa, että kissa todella nauttii ja tykkää. Sen näkee naamasta ja olemuksesta. Tyytyväisyys on kokonaisvaltaista. Hannu kehrää ja pörisee. Nostelee päätänsä. Silloin on hyvä. Joten hyvää syntymäpäivää 17-vuotias Hannu!

Hyvää syntymäpäivää Hannu!

Konkkaronkka kävi mökillä!

 Henkilökunta on tuskaillut tämän isomman katraan kanssa, kun pidempiä lomamatkoja ei pysy tekemään. Kuuden kissan holhoaminen sivullisen toimesta käy jo niin työksi, ettei moista orjuutusta Suomen laki salli. Niinpä henkilökunta on tyytynyt tekemään lähinnä päiväretkiä, joilta tullaan aina kotiin yöksi. 

Silloin kun Pesosen porukka tuli meille, olimme juuri hankkineet kesämökin. Pesosen porukka muine ystävineen ikään kuin torppasi pitempi aikaisen mökkeilyn. No, onneksi se ei ole kuitenkaan estänyt henkilökunnalta mökkeilyn riemua, joten olemme tulleet asian suhteen toimeen. Liekö suomalainen perisynti, niin hampaan koloon tulee kuitenkin aina jotain. Viime vuosina on yltynyt halu saada koko porukka samaan aikaan mökille ja aina se on ollut jostain kiinni. Tänä kesänä haave laitettiin kuitenkin toteutumaan.

Kissat jaettiin kahteen eri kuormaan

Pieni henkilöauto on suuri pakettiauto kun sen pakkaa oikein. Toki ei niin suuri, että kuuden kissan boxit mahtuisivat yhteen kyytiin. Kissat matkustivatkin kahdella eri kyydillä ja tavarat useammalla. Piti vain valita kumpaa mutkaista reittiä pitkin ajaisi - ja piti valita mikä kuumista päivistä reissataan.

Pahimmat helteet väistyivät, mutta kuuma oli joka tapauksessa. Liekö kaikki, kuumuus, jännitys ja mutkainen tie käyneet Pesoseen sen verran, että Pesonen selvästi stressasi reissaamista. Samoin Miinalle oli kova pala matkustaa. Mutta kun kohteeseen päästiin, meno olikin aivan toista! Pesonen oli välittömästi kuin kotonaan! Sen verran ohjattiin, että peti on kop kop tässä ja vettä saa skraap skraap tästä. Pesonen lähti muiden tavoin välittömästi tutkimaan paikkoja. Eikä edes kynnykset, joita kaupungissa ei ole, aiheuttaneet vaikeuksia. Ainoastaan Sofilla oli jonkin aikaa uudessa ympäristössä hakemista viihtymisessä. Samoin Hannulla, mutta Hannu rentoutui myös nopeasti.

Pesonen tulee reippaasti tutustumaan uuteen ympäristöön

 

Tässä esitellään Pesoselle petipaikkaa

Miina uudessa ympäristössä

Viikko meni hienosti! Kissat yllättivät henkilökunnan. Ennalta pelätyt oudot uudet äänet eivät säpsäyttäneet tai ylipäätään oleminen ja kulkeminen ei aiheuttanut ongelmia. Parhaimmillaan kissat olivat kolmen oven takana ja silloin kun henkilökunta oli sisällä, oli kissoilla mahdollista oleilla kuistilla. Kaikki lävet joista kissalla olisi ollut pienikin mahdollisuus luikahtaa, pidettiin säpissä. 

Hienosti nousee Pesosen tassu kynnyksen yli

Ruokahuollon tilat olivat hieman ahtaammat ja sitä Pökö ihmettelee

Yksi kaatunut tuoli ja keikahtanut taulu oli viikon saldo

Jokaiselle löytyi oma petipaikka. Eritoten Pesoselle oli tuotu omat pedit ja kaikille muillekin tutun tuoksuisia alustoja. Pahimmat huonekalut Pesosta ajatellen oli kannettu vintille ja muille oli mm. pöytiä käännetty jotta ikkunasta näkisi pihan tapahtumia. Mutta kun pihalla ei juurikaan tapahtunut mitään! Pari kertaa pupu piipahti pihassa. Siinä kaikki. Se ei kuitenkaan tuntunut haittaavan kissoja, jotka mm. pitkään laskevassa ilta-auringossa ihmettelivät talon rauhallisuutta ja hiljaisuutta. Radio korvasi tv:n ja eniten kuultu musiikkikappale oli uutisten tunnusmusiikki. Olo oli raukea. 

Hannu

Jetta

Sofi

Pesonen

Pökö

Kaikilla oli mukavaa, eikä kukaan tuntunut haluavan takaisin. Pariin otteeseen Pesonen jopa kanniskeli palloa, kuten kotikäytävässä. Matkustamista Pesonen hieman stressasi, mutta se meni nopeasti ohitse. Viikko pois äänistä joihin ei itse pysty vaikuttamaan ja tutuista ympyröistä ja kaavoihin ajautuneista askareista teki hyvää. Voimme hyvin mielin palata maaseudun laidalle takaisin kun siihen tulee mahdollisuus. 

Pesonen ja Sofi 

Hannu ilta-auringossa

Maailman laidalla

Mitähän tästä tulee. Pesonen on saanut varapedin

 Pesonen on tällä viikolla keikkunut maailman laidalla. Siltä se on näyttänyt ja varmaan tuntunutkin. Syy keikkumiseen oli tarkempi silmäys ja se, että Pesosen vaki-peti oli sen verran likaisessa kunnossa, että henkilökunta nappasi pedin pesuun. Koska Pesosen vaki-peti on sen verran muhkea ja siinä on hyvät reunat niin tämä korvaava, aavistuksen rimpulan oloinen peti ei laisinkaan täyttänyt hyvän pedin merkkejä. Periaatteessa tässä korvaavassa pedissä ei ole reunoja laisinkaan, vaan se on ennen pientä käsittelyä kuin se aikojen alun litteä maapallo, joka loppui reunoihinsa ja jonka reunalta vedet valuivat avaruuteen tai ties minne pois. "Pieni käsittely" tarkoittaa sitä, että korvaavaan petiin tulee reunat kun sen kulmissa olevat narut sidotaan, jonka seurauksena peti saa pienet reunat. Pienet reunat, kuin tuhoon tuomittu vesieste. 

Wouuu, nyt läiskyy yli

Kiikkerä keinulauta on toiminut varapetina ihan ok, mutta kun vaki-peti saatiin takaisin paikoilleen, ero oli huomattava. Enää ei Petskin päätä viipota, kun ei tarvitse keikkua jokaista iltapesua. Toivottavasti Petski arvostaa myös pedin puhtautta.    

Kyllä mä pärjään

Putkeen meni

 Lapsena oli jännää ryömiä ison tien alittavan viemäriputken kautta toiselle puolelle. Mutta olisinko tehnyt sen sokeana, tuskin. Pesonen oli hieman samantapaisen jännän äärellä, kun se seisoi leikkiputken päässä pohtimassa menisikö eteenpäin vai pysyisikö tuntemattoman putken ulkopuolella. Kotiympäristö on vuosien varrella tullut tutuksi, eikä putkeen ryömiminenkään olisi Petskille ollut ensimmäinen kerta. Kuten aiemmin todettu, Pesonen on seikkailijaluonne ja hienoisen empisen jälkeen putki kutsui.

Pesonen selätti putken eittämättä huolettomammin kuin allekirjoittanut selkä raapien ja polvet ruvella. Jos kissan naamasta voi jotain reippauden rippeitä raapia näkyviin, niin niitä ripsahteli roimasti kun Petskin naama sukelsi putken päästä ulos. Tohkeissaan Pesonen oli! Suuri teko, suuret muistot!

 

Seikkailijaluonne

 

Olemme aina nimenneet Pesosen"seikkailijaluonteeksi" ja tässähän sitä taas mennään! Tietämättä mikä tai mitä laatikossa on ja miten sieltä pääsee pois, niin nokka kohti uusia tutkimuksia! Ja isolla loikalla sieltä pois! Täytyy kyllä todeta, että onneksi ne alkuaikojen "yhtä laukkaa pöydän päälle" - juoksut ovat jääneet ja Petskin loikat ovat nykyään maltillisempia laatikossa käyntejä. Hieno seurata Pesosen aktiivisuutta. Seikkailijaluonne!

Arkikuva #25

 

Arkikuva #25, Porvoo

Juhannus palapeli

Pesonen tässä morjens! Semmosta tähän sadepäivän ja juhannuksen lomaan, että laitoin juuri perinteisen palapelin teille purtavaksi. Tein siitä nettipalapelin, ettette ihan oikeasti pureskele. Tirsk! Hyvää juhannusta paistoi tai satoi! Tässä linkki: https://www.jigsawplanet.com/?rc=play&pid=3185d92b109a

Kipa kapi pelikentälle!

Egotrippi

 Varsinkin euroviisujen aikaan on yleistä, että joku musiikkikappale alkaa äkkiseltään, syyttä suotta soimaan päässä. Tai sitten jokin tilanne päivässä laukaisee hyräilemään tai tuo vain muuten muistiraapaisun biisistä ja melodia lähtee tunkeutuen väkisten soimaan. Kai sitä korvamadoksi kutsutaan ja kai niitä matoja henkilökunnallakin voi olla.

Hei älä koskaan ikinä muutu
pysy aina tuollaisena kuin nyt oot

Kyseinen teksti on Egotripin mainiosta Älä koskaan ikinä-kappaleesta, vuodelta 2003. Ja sehän se pärähti tänään soimaan. Saavuimme kotiin normaalia hieman myöhäisemmällä aikataululla ja totutusti koko konkkaronkka Hannua lukuunottamatta oli tai tuli vastaan! Siinä taas heittelimme kamelin lastin verran tavaroita lattialle ja Hannua ei näkynyt. Mutta kurkistus nurkan taakse riitti. Hannu pirulainen pötkötteli Pesosen pedissä! Hannuuu!! Mitä siellä teet? Ei tästä ole kuukauttakaan, kun pohdimme sitä, että Pesonen on saanut hienosti pitää petinsä, eikä sitä kukaan ole koskaan valloittanut. Hannu, tietysti tuiki viattomalla ilmeellä tuijottaa takaisin. 

Pesonen kuin maansa myynyt - oma peti vallattu

Hei älä koskaan ikinä muutu
pysy aina tuollaisena kuin nyt oot

Hannu hieman hämillään, mistä moinen vouhotus

Hannu on viime päivinä ollut kuin peruna. Se ei koskaan petä ja siitä on moneksi. Herkullinen ja laadukas. Tilannetta voi pitää myös egotrippinä, mutta trippaus tässä tilanteessa tulee henkilökunnan silmin nähtynä. Hannu sinänsä itse ei korosta persoonaansa, vaan persoonan korostus tulee tahtomatta. Vaikea olla nöyrä kun on nero. Tai jotain sinne päin. Pysy Hannu juuri tuollaisena kuin olet!

Hei älä koskaan ikinä muutu
pysy aina tuollaisena kuin nyt oot

Otetaan vaan rennosti!