Äitienpäiväajelu

Pitkään suunniteltu ja haluttu Pesosen ensimmäinen ulkoilu suoritettiin tänään! Viimeksi Pesonen on kävellen kuljeskellut kolmisen vuotta sitten - silloin "villinä kissana" metsässä, vilkkaan tien varressa, toivoen ettei osu oksiin tai muihin hankaliin esteisiin.

Tänään päivä oli otollinen; lämmin ja rauhallinen. Lisäksi oli äitienpäivä. Siispä äitienpäivän ajelulle!

Ensin kävimme pikaisesti Lakun kanssa pihalla, mutta kun siitä ei tahtonut tulla pää peiton alla - kummoisempaa, niin vaihdoimme kyytiläistä. Oli Pesosen vuoro. Taktiikka oli se, että ensin laitoimme hieman valjasta päälle, jolla pystyi paremmin kotroloimaan häkkiin menon ja hätätilanteessa koko kissan. Sekä valjaiden laitto, että häkkiin meno koputtelua ja pientä apu-tuuppausta lukuunottamatta meni hienosti. Itseasiassa Pesonen taisi mennä ihan pyynnöstä häkkiin. Aluksi, portaissa hytkyessä, Pesonen tietysti hämmästeli, että joutuuko taas lähtemään lääkäriin? Ulos pihalle tultaessa, kun käännyimme eri suuntaan missä auto on, Pesonen aavisteli jo jotain ihan muuta. Myös meidän elekieli oli erilainen; tapa jolla puhuimme ja hengitimme oli rauhallisempi, koko tilanne oli rauhallisempi ja se välittyi myös Pesoseen. 

Aistit täyttyivät tuoksuista ja äänistä

Pihalla tapahtui kuitenkin sama reaktio kuin lääkäriin mennessä - nenä nappasi ulkoilmasta kiinni. Tuuli ja sen vire ja hetki myöhemmin lintujen laulu ja kasvien tuoksu räjäyttivät Pesosen aistit, uteliaisuuden ja innon. Kaikki oli äkkiseltään uutta. Laskimme häkin nurmen ja leikkaamattoman kasvillisuuden rajalle ja hetken aikaa annoimme Pesosen rauhoittua ja haistella ympäristöä. Pesonen ei pelännyt vaan keikkui, nuuhki ja kuulosteli kaikilla aisteilla mitä kaikkea missäkin tapahtui. Metsä ja luonto kertoivat tarinaa, ruoho kuiski kuulumisia ja linnut lirkuttivat viimeisiä uutisia. 

Sitten avattiin ovi! Hieman koputtelimme häkin suuluukkua ja nurmen pintaa, jotta Pesonen tiesi mistä pääsee eteenpäin. Pesonen ei sännännyt vaan tiedustelevan vakain askelin lähestyi avointa aukkoa, nosti varmuuden vuoksi tassunsa niin korkealle kun sai, ettei varmasti kompastu kynnykseen ja astui ulos tuoreelle ja pehmeälle sammalmättäälle. Etukoivet mättäällä, tassut ristissä, Pesonen veti tovin henkeä ja sisäisti mitä on tapahtumassa. 

Rohkeasti Pesonen otti askeleen, otti toisen ja lähti liikkeelle maha nurmen pintaa viistäen. Hitaasti hiipien Pesonen eteni meitä kuunnellen ja aistien mitä edessä on? Höpötimme vieressä - Pesosta ja toisiamme rauhoittaen. Pesonen ei pelännyt, ei ollut paniikissa. Pesonen eteni uteliaisuuttaan, ei piilopaikkaa etsien.

Hitaasti mutta varmasti - täynnä uteliaisuutta

Olimme ulkona n. vartin verran ja sinä aikana Pesonen teki n. kymmenen metrin lenkin. Koko ajan pidimme talutushihnan kanssa sen verran kotrollia, ettei Pesonen pääse esim. puskaan tai vauhdikkaasti hyppäämään jonnekin.  Jossain vaiheessa Pesosen reitti poikkesi sen verran kuiviin lehtiin ja risuihin jolloin kaikkien askeleet rapsahtivat. Se häiritsi Pesosta sen verran, että päätimme hakea häkin ja varmuudeksi siirtyä siltä päivältä takaisin sisätiloihin. 

Seiti maitui ulkoilun jälkeen

Sisälle tultaessa laskimme häkin siihen kohtaan missä Pesonen häkkiin meni, jotta äänimaailma ja suunta olisivat edes hieman samat. Yleensä kun olemme siirtyneet jonnekin kopan kanssa, on juuri tämä lasku tapahtunut lääkärin pöydälle - nyt olimme kotona. Sitä Pesonen tovin hämmästeli, kunnes lähti  hitaasti keittiön suunta, kävi nuuhkimassa ruokakipon ja meni sohvan alle. Viisi minuuttia siitä Pesonen oli jo sohvan päällä ja pötkötteli kotoisasti. Ja hetken päästä napa täytettiin seitilautasella!

Äitienpäivä sai siis jännittävän käänteen! Sen kummemmin ulkoilua ei tälle päivälle suunniteltu, vaan retki tehtiin melko spontaanisti. Tunne on tietysti hieno! Hieno sen vuoksi, että retki onnistui, mutta ennen kaikkea sen vuoksi että Pesonen tykkäsi ulkoilusta. Pesoselle, jonka elinpiiri sokeuden vuoksi on väistämättä melko rajallinen, suo ulkoilun autuuden. Nyt sulatellaan tätä päivää ja rauhassa katsotaan, milloin seuraavaa retkeä on mahdollista kokeilla. Mitähän unia ensi yönä katsotaan? Siispä nukkumaan....!

PS: seuraavassa vajaan kolmen minuutin filmipätkä Pesosen ulkoilusta. Video löytyy myös facebookin puolelta