keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Pesonen pärjää

Pesosen sokeutta ja sitä kuinka Pesonen asian kanssa pärjää, on sanoin vaikea kuvailla. Viimeisen vuorokauden aikana on tullut pari tilannetta esiin, jolloin Pesonen on jälleen hämmästyttänyt ja onneksi on kamera  ollut valmiina. Antaa kuvien ja selostuksen puhua.

Pesonen seuraa tarkasti pöydän reunaa


Jostain syystä Pesonen on lyhyen ajan sisällä jo pariin otteeseen seikkaillut olohuoneen pöydällä. Petski tietää miten sinne pääsee ja onneksi tietää miten sieltä pääsee pois. Pöytä on perinteinen kaunis pirttipöytä, jossa on kaksi penkkiä, n. 43 cm:n korkeudella. Penkeille Pesonen kipuaa ensin penkkiin etutassujen varassa nojaten ja siitä ponnistaen - kevyellä loikalla. Pöydälle mennään sen kummempia ihmetellen. Pöydälle päästyä Pesonen käyskentelee, nuuhkii tai muuten vain ihmettelee paikkaa, aivan kuten sadat Suomalaiset kesäisin kiivetessä Kolin huipulle.

Koivet suoraksi eteen - tekniikalla alas
 

Kun Pesonen on pöydällä, Petskiä ei auta millään lailla ahdistaa tai väkisin yrittää rapsuttaa - muuten tyttö saattaa sännätä. Näin ei ole käynyt, mutta voi hyvinkin käydä. Pesosen alastulo jännittää aina, vaikka aina se on sujunut yhtä mallikkaasti. Petski tietää missä pöydän sivureuna on ja luottaa että penkki on siinä missä ennenkin. Sama toisella puolella. Hyppy penkille, ehkä muutama kurahdus ja hyppy lattialle. Taas on pöydällä käyty!

Ups, nyt on pöytä hieman hakusessa! Jetta
vasemmassa yläreunassa
Toinen tilanne syntyi, kun Pesosen piti lähteä Jetan perään, sillä jollain käsittämättömällä valikoivalla kuulolla Pesonen tietää missä Jetta menee. Nyt Jepu oli hypännyt parvekkeen kissatasolle ja Petskin oli päästävä perään. No, kissataso on sen verran korkealla, ettei Petski sinne pääse, ei edes kuinka venyttämällä. Tällä kertaa, paluumatkaa tehdessä, Petskin suuntavaisto penkin reunalle päästyä hieman karkasi. Petski olisi halunnut mennä yläkautta, pöytää pitkin, mutta kun pöydän kansi ei tapailusta huolimatta löytynyt, piti penkiltä tulla suoraa, hypäten alas. Parvekkeen penkki on aavistuksen matalammalla, joten se on myös turvallisempi. Alastulo onnistui hienosti.

Kun Petski kiipeää jonnekin, mistä pitää tulla hypäten alas, näyttää Petskin tekniikka olevan yksinkertaisesti koivet suoraksi eteen ja parasta toivoen! Antaa Pesosen mennä ja temmeltää, kun kerta tyttö näyttää siitä nauttivan!


6 kommenttia:

  1. Aikas ihme, miten pärjää noin hienosti!

    VastaaPoista
  2. Kyllä se on jännä miten sokea kissa voi osata kulkea missä tykkää! :) - emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä ja hieno homma, että Pesonen pystyy käyttämään tilaa hyödykseen!

      Poista
  3. Nämä ovat todella mielenkiintoisia juttuja! Voi Pesonen, niin hieno kissa ja uskomattoman hyvin pärjää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä melkein unohtaa, että Petski on sokea - niin hyvin tyttö pärjää! Toisaalta on myös hieno seurata Pesosen tytärtä, Sofia, joka on syntynyt meillä. Hieno pari!

      Poista