Kauhua kylpyhuoneessa!

Vietin luonnollista aikaa kylpyhuoneessa kun sivusilmällä vilkuillen, tuntui aivan kuin joku olisi tarkkaillut. Ei kuitenkaan kuulunut rapinoita, ei hengityksen raskasta ääntä. Ajattelin, ettei siellä ketään ole...., mutta silti, joku hiillosti niskaa! Levottomuus kasvoi ja psykologinen paine alkoi tuntumaan väistämättömänä faktana. Tilanne oli sama, kuin motellihuoneessa luulee olevansa yksin, mutta siinä ainoassa taulussa joka huoneessa, on tirkistelyreikä kuvassa olevan hahmon silmän kohdalla! Nyt tilanne oli selvempi. Huoneessa on joku!

Useamman vuoden ajan on kissa-aiheinen suihkuverho ollut kylpyhuoneessa laskostuneena, pitämässä veden tai murteella vääntäen veren, pois lattialta, mutta nyt vasta huomasin, että suurin osa kissoista on kuin lautturin hiirestäjiä! Skriik skriik skriik! Lukuisat punaiset pyöreät silmät iskivät kuin Psyko elokuvan suihkukohtauksen veitsenterävät iskut! Niitä oli kaikkialla! Jopa hengissä säilyvä hiiri oli saanut suuret punaiset silmät. Se oli heittäytynyt yksiin kissaparven kanssa ja nyt tekivät minusta tiliä. Niin sen oli pakko olla! Yhdellä kissoista puuttui toinen silmä! Se oli jätetty laskoksen taakse. Aivan tahallaan verho mennyt juuri sen verran kurtulle, että kulma osuu katsojaan niin, että kissalta puuttuu silmä. Päät kenallaan kissat keikkuivat märkinä ripustettuina, katselemassa puoliksi höykytettyä uhria. Olin valmis pakenemaan kylpyhuoneesta, vielä kun siihen oli aikaa. 

Huh! Halloweenilla lienee oma osuutensa mielikuvituksen lennossa. Todellisuudessa kissojen punaiset posket ja vilkkuvat silmät ovat vain iloisia ja mikä mukavinta, hiirestäkään ei ole tullut parkaa! Kissat ottavat kylpyhuoneeseen tulijan aina iloisina vastaan - todellisuudessa suihkuverhosta voisi kuulla pienen hyrinän ja kurinan, eikä siitä äänestä voisi olla kauhuissaan, päinvastoin! Olisiko silti kuitenkin suotavaa, ettei tänä iltana kylpyhuoneesta menisi lamppua rikki...olisiko...?