Namujahtia

Silloin tällöin kissoille piilotellaan namuja sinne tänne - suoraan naamaan eteen pikkuherkkuja ei tule, vaan kissat saavat virikkeellisesti etsiä ne. Pesonen on poikkeus ja Pestkille annetaan namu tai kaksi sen verran liki, että tuoksu tarttuu nenään, ennen muita ahneita etsijöitä. 

Nameja laitellaan hyllyn koloihin ja muihin hämäriin paikkoihin, mutta myös esim. penkkien tai pöydän päälle, sen verran, että saa kiipeillä ja pomppia. Nyt näyttää siltä, että Petskikin on hiffanut järjestelyn ja on jo automaattisesti kiipeillyt pöydän päälle nuuhkimaan nappulahajuja. Petski ei ole aikoihin kiippeillyt, mutta taito näyttää alastulos puolestakin olevan kunnossa. 

Pesonen on noussut pöydälle tarkastamaan namutilanteen

Lakulla namun etsintä taktiikka on seurata namun piilottaja ja pistää namuja sitä mukaan napaan, kun niitä piilotetaan. Taitava namun piilottaja osaa kuitenkin harhauttaa sen verran, että lopulta Laku joutuu ihan oikeasti etsimään herkkupaloja. Aina ei oikein malttaisi. Sofi on hieman hitaampi löytämään, samoin Hannu. Muut kissat eivät oikeastaan namu-jahtiin osallistu. 

Välillä kun piilottajalla on vapaapäivä, namuja vain heitellään, sinne tänne pitkin lattioita. Se on hyvää saalistusliikuntaa kissoille. Namujen heittelyä on myös melko helppo kontroloida, jotta se olisi tasapuolista. Kannattaa kokeilla!

Silloin tällöin Laku (edessä) liittyy Pesosen seuraan