Pesonen

"Tasan tarkkaan neljä vuotta sitten pelotti - pelotti ihan vietävästi! Elokuisena yönä metsässä alkoi tapahtumaan. Yksitellen kaikki kaverit hävisivät vierestä ja jäin yksin metsään haahuilemaan. Kuului outojen ihmisten ääniä, metsän ääniä, pelottavia napsahduksia, rekkojen ääniä, koiran haukuntaa jne... Etsin kavereita, nuuhkin, mutta en löytänyt. Menin paikkaan, jossa meillä oli tapana leikkiä. Hiljaista. Sivummalla kävi ruuan tuoksu nenään. Oli nälkä joten nuuhkin reitin ruuan äärelle. Sitten kuului voimakas napsahdus! Menin paniikkiin ja säntäilin sinne tänne, mutta joka puolella oli vastassa paksun rautaista verkkoa. Pelotti. En tiennyt missä olin! Sitten kuului ääniä ja askelia. Iso laatikko alkoi keinumaan ja minua siirrettiin. Pelotti vielä enemmän. Jouduin kopissa suurempaan koppiin - koppiin, jonka akustiikka oli pehmeämpi. Se suodatti liikenteen melun ja koirien haukunnan, mutta ihmiset olivat aivan vieressä. Mietin missä kaikki muut ovat ja ovatko ne kunnossa!? Tämä isompi koppi hörähti ja se hörisi noin puolisen tuntia, kunnes minut taas siirrettiin jonnekin. Lisäksi huomasin, että tuoksumaailma muuttui täysin. Kissojen tuoksuja siellä täällä, mutta ei tuttujen. En minä pärjää. Lisää kopinaa ja kolahduksia. Sitten sain tutusta tuoksusta kiinni! Missä te olette! Puhukaa! Pääsin yllättäen omien luokse, mutta vieläkin pelotti."

- Pesonen -

Kolme viikkoa kissatalolle tulon jälkeen, Pesonen porukoineen pestiin ja tällä samaisella pesukerralla huomattiin Pesosen olevan raskaana. Syyskuun 23. pvä, 2013, Pesonen synnytti kotihoidossa yhden pennun, Sofin. Jouluun asti Pesonen oli kotihoitopaikassa omassa huoneessa, jonka jälkeen pikku hiljaa pääsi tutustumaan muualle taloon. Nelisen vuotta Pesonen on tuonut sisältöä elämään enemmän kuin olisi osannut odottaa!

Kaikki on mennyt loistavasti! Sofin syntymän jälkeen Petskistä kuoriutui nopeasti se kissa, jota se on tänä päivänäkin. Tuolloin Petski reippaasti ilmoitti, (verkko)ovessa roikkumalla ja kiipeämällä, että olen valmis asettumaan taloksi! Päästäkää minut remuamaan muiden kanssa!  

Parempaa tyyppiä ei voisi olla! Tietysti kun Petski on sokeuden puolesta erityiskissa, Petskiin automaattisesti suhtautuu myös hieman eri tavalla. Sokeuden ohitse kuitenkin havaitsee äärimmäistä aitoa onnellisuutta. Pesonen arvostaa lämpimiä sisätiloja ja nukkumapaikkoja, säännöllisiä ruoka-aikoja ja Sofin vieressä pörräämistä! Tälläkin hetkellä yksi päivän rutiineista on äiti-tytär parin, jopa runollinen pesutuokio. 

Pesonen on antanut paljon. Pesonen on antanut puhdasta elämää; naurua ja ilonhetkiä! Pesosen myötä on oppinut kissoista uusia asioita ja uusia puolia. Pesosen blogin kautta on saanut valtavasti uusia tuttuja ja kavereita. Aivan uusi maailma on auennut. Toivottavasti Petski on myös auttanut muita kohtalotovereita pärjäämään elämässään! 

Pesoselle toivoo terveyttä ja pitkää ikää. Vaikka Pirin ja Jetan kanssa tassut menevät välillä ristiin, jaksaa Petski olla reippain mielin joka päivä ja se palkitsee. 

Hyvää 4-vuotispäivää omassa kodissa Petski!

PS. jos haluat lukea Petskin koko tarinan aivan alusta, seuraavsta pääsee ensimmäiselle sivulle:

 http://kissapesonen.blogspot.fi/2014/09/taustaa.html