Kissan tassut

Sofin, vielä melko tuoreet tassut

Kissoilla tassut ovat eittämättä yksi kulminaatiopiste! Kissojen tassut ovat maagiset; niistä lähtevä ääni (jota ei kuule), niiden pehmeys, niiden häikäisevän kaunis muoto ja lopulta niistä jäävä jälki. Kuinka pehmeiltä ne tuntuvatkaan sormen päissä.  

Muistan kerran tokaisseeni nuoren kissan tassuja "ihan käyttämättömiksi" ja niinhän asia periaatteessa olikin. Ne olivat pehmeät ja kimmoisat, eikä niissä ollut laisinkaan kulumia tai kovettumia. Kissan tassut on rakennettu sammaleesta, pilven reunasta, mansikan kaaresta ja pumpulin pehmeydestä. Todellisuudessa tassuissa on tuppeja, jänteitä, lihaksia ja rauhasia ja ne erittävät feronomeja eli kemiallisia aineita. Feronomeja erittävä rauhaskudos sijaitsee polkuanturoissa ja varpaiden välissä.

Kissan tassut ovat petolliset kuin lihansyöjäkasvi. Se tulee ilmi kissojen polkiessa kun hurmiota terästetään pitämällä kynnet esillä. Osa kissoista osaa olla hellempiä ja pitää polkiessa kynnet sisällä. Näin kissa on saalistanut suloisuudellaan!

Tassut täytyy kokea, ne täytyy kuulla ja nähdä ja niitä kannattaa katsella. Tassut ovat yllättävän yksilöllisiä ja persoonallisia. Seuraavassa Pesosen porukan tassuja:

Lakun takatassu

Tipan persoonallinen tassurypäs

9-vuotta vanha Hannun tassu

Pesosen etutassut

Pesosen takatassut

Sofin tassu

Lähde: 

Kissanhoidon käsikirja; Päivi Ylikorpi (Art House)