Jetta Veikkolan retkellä

 Elämä menee välillä kuin paikallislehden toimittaminen, sillä jotkut asiat tapahtuvat ja uutisoidaan tiettyihin aikoihin. Parina aikaisempana vuonna olemme näin alkusyksyn aikoihin matkanneet Jetan kanssa Kirkkonummelle Veikkolan Anidentiin hoitamaan hampaita. No, paikallislehden vertaus on siinä mielessä hieman ontuva, sillä aikomus oli päästä käymään Veikkolassa jo n. kuukausi sitten, mutta ajat olivat jo varattu.

Kun useamman kerran tekee jotain, tulee asiaan tiettyä rutinoitumista. Totta, jotkut asiat menevätkin rutiininomaisesti, mutta ei lääkäriretket koskaan ole niin totuttuja etteivätkö ne sisältäisi pientä käsien vapinaa ja hermostuneisuutta. Jetan kopitus meni kuitenkin hienosti, sillä Jetta meni koppaan äärimmäisen kiltisi. Tällä kertaa laitoimme kopitusvaiheessa pyyhkeen kopan päälle, ja se tuntuikin tuovan Jetalle hieman rohkeutta. Kopasta tuli hämyisyyden ansiosta "turvallisen oloinen paikka".

Kyseessä oli siis vuosittainen hampaiden hoito. Reilun 60 km:n päähän Veikkolan Anidenttiin täytyy mennä, koska Jetalla on sydämen rytmihäiriö ja Jetta tarvitsee ammattilaisten apua hampaiden hoidossa tai ehkä lähemmin nukutuksessa. Olen luonnehtinut Jetan sydämen ääntä Säkkijärven polkaksi, jota soitetaan väärinpäin. Niin "tasainen" se on. Ja haluamme, että homma hoidetaan kerralla. Retki ja operaatio kestävät hieman pidempään, mutta ovat olleet sen arvoisia.

Eli kaavio oli tuttu aiemmilta kerroilta. Jetta koppiin, auto Veikkolaan, Jetta Anidenttiin ja henkilökunta odottamaan.

Anident, Veikkola

 V Ä L I A I K A  

Odotusaika on ollut yleensä useamman tunnin ja niin oli nytkin - noin nelisen tuntia. Siinä ajassa ehtisi vaikka mitä, mutta yleensä pyörähdämme Vihdin Nummelaan, joka on vartin ajon päässä. Nummelasta löytyy perinteiset Prisma, Citymarket, pari kahvilaa ja kirpputori. Kahvit maistuivat välittömästi. Sillä herätyksellä haimme Citymarketista saappaat, 10 euroa halvemmalla mitä normaalisti. Kotiin viemisiksi otimme myös Hannun hillopullat. Rehellisyyden nimissä näimme kuitista vasta kotona, että pullat olivat Hannun pullat! Kun tuttu kirpputori olikin pamahtanut konkurssiin, jouduimme ajelehtimaan tovin. Se kannatti. Nummelassa oli isompi toripäivä mitä kotipuolessa nykyään. Tori lienee katoavaa kansanperinnettä. Torilla piipahdus toi tuliaisina Olavi Virran jukebox soitossa olleen EP:n Punaiset lehdet (2 euroa). Aikaa oli silti vielä ruhtinaalisesti ja hörppäsimme toiset kahvit torin laidan kahvilassa. Loppupyörähdys ja -minuutit kuluivat Prismassa. 

Kahvitauko - sinisestä pakettiautosta Olavi Virta EP

K O T I I N L Ä H T Ö

Kaikki oli mennyt hienosti! Jopa niin hienosti, ettei hampaita tarvinnut tällä kertaa poistaa. Jäljelle jäi plakin ja hammaskiven puhdistusta ja hampaiden kiillotusta. Ientaskut puhdistettiin klooriheksidiinilla. Käynnin hinnaksi tuli 836 euroa. Se voi tuntua paljolta, mutta otetaan huomioon mitä ja millä resursseilla Jetta hoidettiin: verinäytteen otto, E-hammashoidon esitarkastus, anestesia, ientaskujen huuhtelu, plakin ja hammaskiven poisto, E-tarkkailu ja röntgen - lisäksi lääkkeet, anestesiatyö, laboratorio, röngten ja ultra, hoitotyö ja laitemaksu. Pissanäyte, verike, tunnustelu. Sydänäänet kuunneltiin jotka olivat ennallaan ja keuhkot todettiin puhtaiksi. Ala-etu hammas todettiin eri väriseksi kuin muut, mutta röntgenin mukaan hammas on terve. Jetasta on näiden kaikkien (neljän vuoden?) aikana otettu yhteensä 170 röngten kuvaa! Montako kenestäkään yleensä otetaan?

Jetan luona oli koko ajan hoitaja tarkkailemassa monitoreja. Prosessi ei siis ollut pelkästään erikoislääkäri Niina Luotosen solo, vaan siihen osallistuivat muutkin. Jettaa hoidettiin ryhmänä. Ja hyvin on hoidettukin. 

Kissa koppaan ja kotiin. Lääkäri huikkasi vielä terveiset autossa odottavalle kuljettajalle. Koronan vuoksi sisätiloihin ainoastaan yksi ihminen/pesue. Terveiset lämmittivät! 

Tiikerituppo Jetan jalasta

K O T I

Jetta kotiutui reippaasti. Se kiehnäsi ja puski ja puski ja kiehnäsi taas. Jetta oli sydän lämpöä täys. Hieman arvelutti, sillä yksi rauhoittavista aineista oli jouduttu vaihtamaan uuteen. Ilta meni kuitenkin hienosti. Ei aivan saanut selvää oliko Jetta onnellinen vai kemiallisesti onnellinen, mutta tolkuissaan Jetta oli. Totuudella on kuitenkin näissä tapauksissa pieni viive, sillä seuraava päivä näyttää usein kuinka loukkaantunut kissa omistajilleen on. Kotiin saapuessa Jetta ei heti tullut esille, mutta kun tuli, oli Jetta oma itsensä. Kiehnääminen ja puskeminen eivät olleet aivan eilisen tasoa, mutta viiksenreunasta virnisti tuttu tyttö! Virnisti terveellä suulla!

Kotona on kiva olla. Taitaa Jetta pöllyssä vähän olla...