L&L; lääkäriä ja laatikkoa

Kuluneen viikon alkuteema oli "kissan katsastus". Hannun ja Pesosen kanssa piipahdimme lääkärissä tutkituttamassa tilanteen - missä mennään, sillä hammaslääkäri odottaa tämän jälkeen heti nurkan takana. 

Kopituksissa ei ollut mitään draamaa, eikä siirtymissä. Kaikki sujui hienosti, rutiinilla, mutta kuitenkin alati tarkalla otteella. Maskipakko oli poistunut lääkäriasemalla, sekä henkilörajaus. Henkilörajauksen poistuminen helpotti kissojen kuljettamista. Huoneisiin ei silti vielä saanut mennä mukaan.

Lähtökohta oli se, että n. vuosi sitten Hannulla oli munuaisarvot hieman koholla ja nytkin tuli merkintä "voi olla alkaneesta lievästä kroonisesta munuaisen vajaatoiminnasta", mutta tilanne kuitattiin kuitenkin ylipäätään ihan hyväksi, eli ei tarvetta huomioida ruokavaliossa tai hoidossa. 

Pesosella oli vuosi sitten kaliuvajetta, mutta tällä erää kaikki on ok. "Ja nämähän ovat oikein hyvät", totesi lääkäri veriarvotuloksista. Ei anemiaa.

Ei anemiaa, vaikka ilme on kuin happamalla sitruunalla. Kotiin päästyä
Pesonen tovin kuljeskeli ja haeskeli reittejä, kunnes huomasi oikeasti
olevansa kotona.  

Samalle viikolle osui myös Zooplussan saapuminen. Iso ja painava laatikko ei odottanutkaan rappukäytävässä, vaan se oli ovikoodivirheen vuoksi mennyt läheisen kauppakeskuksen postiin. No probleemo. Auto parkkiin ja paketti kyytiin. Uutta porsliinia ja tuoretta ruokaa. Paljon paukkumuovia.

Paljon paukkumuovia ja muuta sälää. Laku tykkää!

 Lakussa on se hauska piirre, että kun henkilökunta touhuaa jotain, tässä tapauksessa levittää paketin sisällön kaikkineen lattialle, Laku hetken ajan säikkyy, katsoo tilannetta, rohkaistuu ja menee hype tilaan. Hype tila on sitä, että Laku kirmailee sinne tänne, juosten tapahtumapaikan "läpi". Hyppii ja säntäilee. Riemuitsee pallomerestä, isoista esteistä ja jännittävistä nurkista. Repii riemua koko rahan edestä, jokaisesta arvottomastakin postin tuomasta räipäleestä. 

Laku (oik) saanut Sofin mukaan

Rutiini juttujahan nuo; lääkäri ja laatikko, mutta aina niissä on omat jännityksensä ja tunne kuohunsa. Kissan elämässä suuria juttuja, tärkeitä juttuja. Terveyttä ja virikkeitä. Toivottavasti arvostavat veijarit nuo:)

Hannu repeää riemusta!