torstai 15. lokakuuta 2020

Arpitavaraa

Piri tuo kovan onnen koira, on saanut vihdoinkin vatsanalus arpia hieman ojennukseen. Arvet ovat pahimmillaan tihkuttaneet verta pisaroittain ja tilanne on ollut vähintäänkin huolestuttava. Pahin vaihe oli n. puolitoista vuotta sitten, silloin kun Piri vietti kolme päivää virtsatietukoksen vuoksi Tammiston Evidensian teholla. Silloin stressitasot olivat huipussaan. Tammiston jälkeen tilanne on tasaantunut.


Piri pesulla eteisen pöydällä asfalttiprojektin aikaan. Vatsakarvasta pilkottaa
verinen alue.


Piri on ollut aina stressi-kissa ja stressannut kaikkia uusia vuosia ja muita kissalle epävakaita stressi "juhlia". Stressi ilmenee vatsanalustaa nuolemisella ja kun ihoon asti on päästy, on se mennyt myös rikki ja tihkuttanut verta milloin enempi, milloin vähempi. Toipuminen siitä on kestänyt epämääräisen ajan.    

Vatsan nuolemiseen on ollut toinenkin syy, ellei jopa pääsyy. Se on nyt selvinnyt kotitarkkailulla. Hannun lääkärikäynnin jälkeisen seitinsyönnin kiellon kumoutumisen jälkeen, Piri avasi jälleen vatsansa nuolemalla. Silloin alkoi raksuttamaan. Silmälasit pois silmiltä ja kissanruokien tuoteselostusten kimppuun. Abbor, lax jne... Kaikki kaikui kuin kirosanat kirkontornissa. Raksutus johti toimenpiteisiin ja kaikki kalapitoiset ruuat otettiin erilleen. Ihan vain kokeeksi. Todella monesta tuotteesta löytyi joko lohiöljyä tai kalaöljyä. Tapahtui jonkin näköinen läpimurto, joka vaati vielä todisteita. 



Mitä kauemmin kalapitoiset ruuat olivat pannassa, sitä enemmän nuolemiset jäivät vähemmälle ja hiljakseen paljaaseen kohtaan alkoi palautumaan Pirin-valkea karvapeite. Raksutus oli saanut hieman vastinetta. Se aivoraksutus. 

Pirin allergiaa ei ole tutkittu tohtorilla, mutta kotilääkärin vaisto ja henkilökunnan kokemukset ovat niin vahvoja, että diagnoosia voi pitää selkeänä. Kalaruuat on poistettu ruokapiiristä kokonaan ja ne pienelläkin präntillä olevat tuotteet ovat jääneet kaupanhyllyyn. Abbor, lax, lohiöljy, kalaöljy. Vähäinenkin annos kalaa vaikuttaisi riittävän nuolemisreaktion alkamiseen.


Pari viikkoa sitten, kun henkilökunnan kokki makasi lattialla, huusi selkäänsä ja yritti siinä sivussa muistaa ajatella, tuli Pirin kala-allergiaan vahvistus. Kissoille annettiin huomaamatta kaksi päivää Prima Catin chicken adult raksuja, joka sisältää lohiöljyä. Piri nuoli mahansa auki. Samaan saumaan iski sitten stressaava asfaltti-remontti, joka repi arpia vieläkin enemmän auki ja jälleen sängyn päältä löytyi veristä hyhmää. Mutta nyt kun tieto allergiasta oli hoksattu, niin asfaltoinnin jälkeen arven umpeutuminen kävi nopeammin ja nyt tilanne on ok. Vatsan pieni läikkä on ummessa, mutta karvat eivät ole vielä palautuneet.

Piri on rauhallisempi ja sitä myöten myös henkilökunta. Loput seitistä jäi pakastimeen ja sinne saa jäädäkin. Täytyyhän pakastimessa jotain olla. 

 

lauantai 10. lokakuuta 2020

CAT, MBU <- & Co. sekoittivat pakkaa

 Maa tärähteli, se räjähteli niin että asfaltti kuoriutui pois. Oli tilattava koneet tekemään bitumia pihaan. Keskelle lokakuuta laskeutui polttavan kesäkadun aikakapseli. Kissolla oli paljon ohjelmaa, ehkä liikaakin. Ne eivät tykänneet! 


Laku


Maanantai aamuna se alkoi - kaukaisena jylynä pihan perältä. Nopeana vyörynä se eteni. Traktorin edessä riehuva koura kauhoi asfalttia irti ja heitteli sitä kuorma-auton peräkitaan. Vaikka repiminen alkoi rauhallisesti, hiljakseen ennustettavissa edeten, kissojen mieleen tämä ei ollut. Siitä lähti sellainen ääni, joka ei totta tosiaan herättänyt mielenkiintoa, ei vaikka mitä erikoisempia ääniä päästäviä härpäkkeitä hyöri pihaa ympäri. 


MBU <-

Pikipojat tekivät kaikkensa, olivat kaivaneet 70-luvun nimismiehen kiharoista bensankatkuiset, tuhansia litroja öljyjä kuluttaneet koneet ja tuoneet ne kaivamaan, lanaamaan ja tasoittamaan. Ikkunat laskivat äänivyöryn ja seinät tärähtelivät jyrien hakatessa asfalttimassalle petiä. 

Pirillä otti koville. Pirillä se iski stressin päälle ja vatsanseudun vanhat arvet auki. Pesonen hätääntyi ja aika ajoin huuteli porukkaa kasaan. Silloin kun pienin, mutta kovaäänisin ja suhteiltaan tehokkain pirunlinko takoi maata tasaiseksi ja uutta petiä alleen laskeva konekompleksi kärytti bitumia talon pienistä venttiileistä ja raoista, Pesonen oli eniten hädissään. Hannu manasi sängyllä katkenneita päiväunia ja toivotti koko laitteistolle pikaista kotimatkaa.  


Hannu manaa hävinneitä unia. Taustalla tulee uutta bitumia.



Tippa ei työkoneita kuullut, joten Tippa nostettiin syliin ja näytettiin, mutta kiinnostus oli nolla.

Paljon kertoo Tipan suhtautuminen, Tipan joka tunnetaan valtakunnan kovimpana Citykatti-bongarina. Kun pihaan saapui kaikkien cityCATtien emoalus pelkkä CAT, Tippa käänsi kylkeä. Tippa antoi pakit koko porukalle, niiden leluille ja viestitti ettei esitys nyt uppoa.  



Liika on liikaa - liian isoja, liian äänekkäitä ja liian monta. Kaikella on kissan rajansa. Mutta kuin härnätäkseen, perjantain esitys jätettiin viime tippaan. Pihaa ei saatu vielä valmiiksi. Kissojen puolelta viesti on kuitenkin annettu. Siistikää piha, mutta tehkää se nopeasti ja pysykää hiljaa. Me haluamme nukkua! 



   

keskiviikko 7. lokakuuta 2020

perjantai 2. lokakuuta 2020

Matemaattinen tulkinta osoittautui kimurantiksi

Viime tiistaina Pesosen porukoiden kissoista varsinkin Pirillä raksutti, niin että se kuului. Jos tuo lähtee nyt lääkäriin, niin minun ei tarvitse. Ahaa, tuokin lähtee, mutta sehän tarkoittaa sitä, että seuraavaksi on minun vuoro. No, nyt kun tässä välissä (perjantaina) on Tippakin jo käynyt lääkärissä, niin Pirin matemaattinen yhtälö ei toteutunut. Sitä vastoin Hannu osui oikeaan ja sai pysyä kotona.

Pirillä raksuttaa

Laku piipahti rokotuksessa ja hammastarkastuksessa. Tarkastus tehtiin hereillä ollessa, sillä aiemmin todettu sydämen sivuääni estää tässä vaiheessa nukutuksen. Sivuääni on pysynyt ennellaan (3/6). Pesosella oli vuotuinen hammaslääkärikäynti. Nappireissu, mutta jos samaa tiedustellaan Pesoselta voi vastaus olla jotain ihan muuta. Kolme hammasta jäi sille tielle. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin tämän "napin" ompeleessakin on jo juoksu. 

Vasen alaraateluhammas ja pari muuta pienempää poistettiin. Aivan näin "suurta" poistomäärää emme osanneet arvata, mutta jotain operaatiota odotettiin. Se mitä ei odotettu ja joka tuli täysin yllätyksenä oli, että Pesosen kalium arvo on alle viitteen. Mukaan saatiin Kaminoxia, jota olemme nyt antaneet vaihtelivin onnistumisin. Kontrolli tämän suhteen on myöhemmin.

Sillä välin kun Pesonen "lepäili" lääkärissä, kiikutimme Lakun kotiin, jossa se sai rauhassa vilahtaa ammeen alle. Pesonen haettiin liki pari tuntia myöhemmin.  Herääminen oli alkanut jo lääkärissä ja kotona potilas oli jo mainosti tolpillaan. Sen verran päässä kuitenkin heitätti, ettei kupilla niin kursailtu seurasta ja viiksietäisyydestä. Tipan kanssa nokatusten Petski ruokaili märkäruokalautasella. Kuivat nappulat menivät nyt reiluksi viikoksi pannaan. 

Kalium arvo, kuten kaikki muutkin alle viitearvojen-jutut aina huolettavat. Pesonen kuitenkin syö hyvin ja monipuolisesti. Vointi on ainankin noin päällisin puolin hyvä. Arvot ovat raakoja ja niitä lähdetään nyt tutkimaan. 

Reilun viikon nappulatauko edessä. Luvassa märkää ja pehmeää ruokaa. Ei hassumpaa, mutta
nyt ollaankin vielä hieman pöhnässä

sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Sofin päivät lankuttaen

Sofi tuo pirteä Mansikkalelun kantaja, täytti seitsemän vuotta! Juhlat jäivät kuitenkin henkilökunnan naksahduksen vuoksi hieman taka-alalle. Selkä petti ja puolet henkilökunnasta lankutti lattialla ja huusi menninkäisiä ja tonttuja avukseen. Apu löytyi kuitenkin lääkäristä ja apteekin puolelta. Selkä teki tenän välilevyn niksahduksen vuoksi.

Tilattiin pizza - saatiin Sofi!

Sofin synttärit vietettiin hiljaiselossa pari päivää myöhemmin. Rehellisyyden nimissä synttärisankari tuskin itse huomasi synttäreitä. Henkilökuntakin väänsi torttunsa vanhaksi menneestä kermapurnukasta. Kaikki on vanhaa. 

Sofi lienee vanhentunut - lienee, sillä tyttö on pehmentynyt. Sofi on nykyään hitusen rapsutettavampi ja nykyään Sofia saa enempi "syödä". Pussailla niskasta ja rapsuttaa enempi ja parempi. Se on kiva. Vaikka Sofi onkin syntynyt Vihreän huoneen nurkassa, niin Sofi on ollut aika jästipää eikä ole juurikaan kontakteista piitannut. Nyt kurssi on selvästi kääntynyt. 

Sofin seitsemää vuotta on ollut todella ilo seurata - kuinka homma etenee äiti Pesosen kanssa ja toisaalta kuinka itsenäisesti Sofi käyttäytyy. Huoltajan ominaisuudessa täytyy todeta, että kaikki on mennyt hienosti!


Hyvää syntymäpäivää Sofi!

maanantai 21. syyskuuta 2020

Hammasratsia

Hammasratsia eli joka vuotinen suunniteltu hampaiden kuntotarkastus osui tällä erää Jetalle ja Hannulle. Jetan sydämen epäsäännöllisen rytmin vuoksi retki suuntautui jälleen n. 60 km:n päähän Veikkolaan Anidenttiin ja Hannun kanssa poikettiin 450 metrin päässä Animuksessa. Useamman tunnit retket joka tapauksessa.

Jetta makaa Veikkolan visiitin jälkeen kotilattialla. Sofi ihmettelee
tuoksuja


Molempien käynnit sujuivat hyvin ja käynneistä selvittiin ainoastaan yhden kielen takana piilossa olevan hampaan poistolla. Se löytyi Jetalta oikealta yläleuasta. Hannulla oli reipaanlaisesti hammaskiveä varsinkin poskihampaissa, jonka vuoksi myös ientulehdusta - mutta ei syöpyneitä, eikä murtuneita hampaita.

Jetalla kilpirauhasarvo oli hieman koholla ja Hannulla toinen munuaisarvo. 

Kotiutus kavereiden kanssa meni mainiosti. Hannu oli hieman enemmän tokkurassa kuin pidemmän reissun tehnyt Jetta. Itse asiassa Jetta oli kotiin päästyä kirmausta vaille valmis. Hannulla reippautta kesti lääkityksen verran, jonka jälkee Hannu oli hieman alta kulmain. Tiirailua kesti Hannulla vielä seuraavanakin päivänä. Tämän jälkeen Hannu rentoutui.


Silmät pyöreänä Hannu tarkkailee hammaslääkärikäynnin
jälkeen kotisängyn alla


Koska Jetan rytmin vuoksi hoito Anidentissa tehdään viimeisen päälle, kestää se myös hieman pidempään. Aamulla lähdimme n. 9.45 aikoihin ja takaisin kotona olimme n. klo 16.00 aikoihin. Hoitotoimenpiteet heräämisineen ja muine rituaaleineen kesti n. nelisen tuntia. Hannun hammasretki kesti kaiken kaikkiaan rapiat pari tuntia.

Jetan ollessa toimenpiteessä henkilökunta piipahti Nummelan puolella kahvittelemassa. Turistiretki tehtiin paikallisella kirpputorilla, jonka ikkunasta bongasimme Läntisen Uudenmaan (Vihti) eläinsuojelyhdistyksen tyylikkään käsityönä tehdyn niin kutsutun pussukan. 15 euroa ja kaupat lyötiin lukkoon. Lisää bongailua yritimme harjoittaa läheisellä luontopolulla, jonka varrelta löytyi pieni lintutorni. Ei tirpan tirppaa - sitä vastoin kunnon sade saatiin niskaan. Loppuaikaa kulutettiin mm. Ässä-arpaa raaputtamalla (ei voittoa) ja ruokakaupassa asioimalla. Hannun luppoaika tuhraantui kotona kahvittelemalla ja tekemällä ruokaa.

Kahvitauko Nummelassa

Jetan spesiaalikäynti maksoi viime vuoden tapaan n. 1100 e ja Hannun käynti hieman yllättäen pompsahti reiluun 400:n euroon, joka koostui koko suun röntgenistä, hammastarkastuksesta ja hammaskiven poistosta, rokotuksesta, verinäytteen otosta ja poliklinikka maksusta.

Kesä jatkuu täällä, sillä nyt Hannu hymyilee kuin aurinko ja Jetta kirmaa kuin kärpänen. Hyvä näin! 


sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Lautaskammo

Jokainen pesäpallopaikkakunnalla asuva tietää mitä tarkoittaa "lautaskammo". Lautaskammo tulee lukkarille ja se ilmenee syöttövaiheessa, jolloin mikään ei onnistu. Pallo ei pysy hyppysissä, eikä tottele lukkaria. Kyseessä voi olla tekniikkahäiriö, josta tulee lumipalloilmiö. Samantyylisiä "kammoja" esiintyy myös muissa tekniikkaa vaativissa lajeissa kuten voimistelu tai yleisurheilu. 

Pesosen porukat ovat olleet pari kuukautta ihan hissun kissun, mutta varsinaista lautaskammoa ei ole ollut. Lähinnäkin pieniä "tekniikka tekniikkahäiriöitä" ja päivityksiä, jotka eivät ikävä kyllä vieläkään ole aivan selätettyjä.


Laku makaa solmutuolin alla


Kissat ovat viettäneet arkea. Ruokaa, rapsutuksia, ruokaa, lepoa, ruokaa ja rapsutuksia. Jetan ja Tipan kanssa on piipahdettu suunniteluilla lääkärimatkoilla.

Alkukesästä alkoi kamera piiputtamaan ja Pesosen blogin pitämisen kannalta kamera ja kuvat ovat yhtä tärkeitä elementtejä kuin tekstikin. Kameran kanssa painitaan edelleen. Nyt jo voi todeta, että videoita tulee jatkossa selkeästi vähemmän kuin ennen, sillä niihin tuhrautuva aika ei kata niiden "hyötyä". 

Suurin ongelma kuvaamisen kanssa on tällä erää objektiivin valovoima tai tarkemmin sen puute. Salama ei ole ratkaisu kuvata kissoja. Eikä kissojen silmät tykkää salamavalon käytöstä (pennuille salama saattaa olla jopa vaarallinen!). Uusi kamera on ja liuta objektiivejäkin, mutta kombinaatio ei vielä täysin toimi. Henkilökunta on sen suhteen jatkuvassa kotiopetuksessa:)

Aikapula lienee kalustoakin suurempi ongelma ja osittain juuri aikapulan vuoksi blogi jäi puolivahingossa tauolle. Kun jokin suunniteltu juttu jää kirjoittamatta ja lepäämään liian pitkäksi aikaa, sen julkaisukelpoisuus kovan itsesensuurin kourissa näivettyy. Näin pääsi käymään. Ehkä jatkossa voisi julkaisu kynnystä hieman höylätä matalammaksi. Toisaalta Pesosen facebook-puoli ajaa juuri sitä asiaa ja se on toiminut koko kesän ajan. 

On täällä muutakin herkuteltu kuin leikkihiirtä, kertoo Pesonen


Korona ajan alussa oululaisen Radiopuhelimien väki totesi, että vaikka bändit seisovat keikkatauolla, niin levyt pyörivät. Pörinää on ollut. Paitsi Pesosella, joka on ottanut kesän auringosta kaiken valon irti mikä näissä olosuhteissa on ollut mahdollista. Vaikka päivä on ollut aamusta alkaen pilvinen, on Petski tullut ajoissa Vihreän huoneen siihen pisteeseen, johon aurinko on aina ensin osunut. Piri on saanut arpista mahaansa parempaan kuntoon, kun kalaruuat on heitetty syrjään. Jetta kirmailee kuin hyttysenpiston persuksiin saanut. Viimeksi tänään oli vessapaperirulla täysin väärässä paikassa, kun sen paikka kuuluisi olla levitettynä kylppärin kaakelilattialla. Tipalle on tuotu oma helppokäyttöinen vessa henkilökunnan makuuhuoneeseen ja Tippa on ottanut sen omakseen. Vessan kuivikkeena käytämme pissa-alustaa. 

Henkilökunta on myös kirmaillut. Kolmen viikon lomasta oli ainoastaan yksi päivä tekemätön. Muut päivät olivat tohinaa, kuitenkin niin, että yöt vietimme kotona. Käyntikohteina olivat mm. eteläisin kärki, puu, kiven reikä, rakentamaton linnamäki, nakkikioski, kahvila ja Kerava. 

Eteläkärki


Puu

Kiven reikä


Auto



Näin. Pesosen toimituksessa on valot päällä ja koneet hyrräävät. Blogia päivitetään sen mukaan, mitä uusien linnunpönttöjen ja lenkkeilyn ohessa ehdimme. Joihinkin tässä tekstissä mainitsemiin asioihin saatamme vielä palata. Ensi viikolla Hannu piipahtaa paikallisessa, mutta siitä vielä hys hys, sillä itse H on siitä tietämätön.