Arkikuva #18

 

Arkikuva #18, opaskyltti, Vääksy

Porukan kuulumisia paistin tuijottamisen jälkeen

Siitä tietää, että arki on liian hektistä kun lomallakaan ei ehdi päivttämään vaatekaappiaan, mökillä kenallaan notkuvia seinälautoja tai kissojen kuulumisia. Kello soimaan aikaisemmin tai kello hetkeksi kokonaan jäähylle. Pesosen porukoilla on monta tassukilometriä juostu sen jälkeen kun Miina kuolasi pikaruuan perään parvekkeella.

Pesosen porukan kuulumisia

HANNU 

Hannu täytti 15-vuotta ja Hannun synttäreitä juhlittiin eläinlääkärissä. No ei, mutta niinhän se meni. Sorry Hannu, mutta kakku jäi tällä kertaa tekemättä. Sitä vastoin lääkäriltä tuli yleisvoinnillisia kehuja ja nappuloita hoitopöydälle - ja kutsu hammaslääkäriin. 

PESONEN

Pesonen piipahti Hannun synttärikaravaanilla samalla lääkärillä pienentämässä polii-maksua ja ottamassa rokotukset. Pesosen luonnetta hämmästeltiin kuinka se on kiltti ja luottavainen. Luonne palkittiin herkkunappuloilla, jotka Pesonen imuroi välittömästi hoitopöydällä pötköttäen. Pesonen otti käynnin jopa niin rennosti, että kun lääkäri piipahti toisessa huoneessa, Miinan luona, Pesonen nojaili henkilökunnan käsiin ja kehräsi! 

MIINA

Viime postauksen jälkeen, n. reilu kuukausi sitten, Miinan turkki alkoi menemään takkuun. Ja kun Miina on Miina eli ei vielä edes silitysvaiheessa, niin takku takkuuntui takkuuntumista, kunnes se piti hoitaa rauhoituksen avulla. Miinasta, Hannusta ja Pesosesta tehtiin kolmen kopla, jolla piipahdettiin lääkärissä. Miina on kolmikon ja koko porukan sähäkin kopitettava, jota ei ilman kunnon rukkasia voi lähteä edes yrittämään. Ovia sulkemalla ja ylimääräisiä reikiä tukkimalla Miina saatiin suht pienellä painilla mukaan. Sen verran Miina näytti lääkärissä luonnetta, että ensi kerraksi ehdotettiin bonqatin käyttöä. Bonqat on kuljetukseen ja eläinlääkärikäynteihin liittyvän akuutin ahdistuksen ja pelon lievittämiseen käytettävä eläinlääke. 

Miinalta ajeltiin lopulta reilun kämmenen kokoinen takkulautta takaselän alueelta. Ja jotta Miina olisi Miina, niin tyttö teki kakat kuljetuslaatikkoon sekä mennessä, että tullessa. Mutta jotain todella hyvääkin, sillä Miinalla oli hampaat täydellisessä kunnossa! Puhtaat kuin uudet hampaat!

Minä lähden pois, siinä missä takutkin, päätti Miina kun kuvaaja saapui

KYNSIANSA

Silloin kun kissa on ajanut itsensä pulaan, sen kuulee. Pököllä (Mauralla) oli jäänyt kynsi kiinni ja henkilökunta kuuli ulinan. Silloin kipitetään suht nopeasti paikalle. Tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä, eikä esim. kynnen / tassun kiertymisiä ehtinyt tulemaan tai liiallista roikkumista. Kynsi irtosi pienellä avustuksella nopeasti. Kynsi oli jäänyt kiinni raapimatynnyrin palloleluun - sellaiseen venyvän narun päässä roikkuvaan pehmoiseen palloon. Periaatteessa turha lelu, periaatteessa kynsiansa. Aikaisemmin ei ole ollut noiden virikkeiden kanssa ongelmia, mutta nyt oli. Nips naps, kaikki roikkuvat heti pois ja roskiin. Eipähän jää enää kynnet niihin kiinni. 

Viattoman näköinen härpäke, mutta kavala. Roskiin nipsastiin

KAHVIHAMMASTA KOLOTTAA (VIIMEISTÄÄN KELLO 11.00.)

Kesälomalla kello lepää löysemmin. Tik tak - raksutus ei ole arjen veroinen tahdikas ja määrätietoinen. Tällä kertaa kahville meno oli lähinnä valmistelu sukulaisia varten kuin hampaan kolotusta lieventämään. Hullu Kissanainen Oy Lahden Rautatienkadulla eli Lahden kissakahvila Cattila on Suomen paras kissakahvila! Siellä on rennoin tunnelma ja paras ilmanlaatu. Mummolan matot korostavat viihtyvyyttä ja vegaanit kumartavat kahvivitriinille. Lahden kissakahvila on tilava ja avara. Henkilökunta on rennompaa kuin junissa lipuntarkastajat, mutta tarvittaessa jämptiä. Kissakahviloissa on syytä aina muistaa, että olemme kissojen kodissa ja käyttäydymme sen mukaisesti - olit lapsi tai ns. aikuinen. Turvallisuussyistä ikäraja on 4 vuotta.

Lahden kissakahvilan eduksi täytyy vielä nostaa ystävällinen 3 euron sisäänpääsymaksu. Kiitos siitä.

Rennosti Lahden kissakahvila Cattilassa

KISSAELOKUVAPÄIVÄ    

Näinä saavutettavuuden ja yhteydenpidon kultaisina vuosina, puolivahingossa Lahden Kissakahvila Cattilassa käydessämme huomasimme mainoksen kissaelokuvapäivästä. Niin on tuo tapahtuma pysynyt hämärän peitossa, että oli varmistetta onko kyseinen mainos tämän vuoden mainos? Olihan se! Ja koska Sodankylän elokuvajuhlat jäivät väliin, Helsingin Orionissa järjestettävälle kolmen elokuvan kissaelokuvapäivälle oli päästävä. 

Valitsimme päivän keskimmäisen elokuvan, loppuunmyydyn, Mye Hoangin dokumenttielokuvan Cat Daddies (2022). Juoni seuraan kahdeksan eri miehen rakkautta kissoja kohtaan. Elokuva on kerännyt seitsemän voittoa eri elokuvafestivaaleilla. Vaikka elokuvassa ei ole tekstitystä, kuva puhuu ja kertoo. Loput voi arvata. 

Mielenkiintoinen lisä oli kissaelokuvapäivän suojelijaksi pyydetty sarjakuvataiteilija Pertti Jarla, joka persoonallisesti vastaili haastattelijan kissa-aiheisiin kysymyksiin.

 Koska elokuva Cat Daddies varattiin kissaelokuvapäivillä nopeasti loppuun ja moni halukas jäi ulkopuolle, elokuva esitetään uudestaan Cinema Orionissa (Eerikinkatu 15, Helsinki) su 3.9. klo 14.00. Elokuva ei ole tekstitystä suomeksi. 

Linkki elokuvan esittelysivuun: https://www.imdb.com/title/tt10968602/ 

Kuvassa kissaelokuvapäivän suojelija (ja paljon muuta!)

Pertti Jarlan vartavasten elokuvapäivälle pyydetty sarjakuva

LAKU

Lakua oltiin syssymmällä viemässä hammashoitoon ja koska kyseessä on HCM-kissa ja "jo" 10-vuotias, niin pyydettiin käymään sydänultrassa ja verikokeessa. Ultra hoidettiin Tammistossa ja todettiin että sydän on entisellään ja ok, mutta painoa on pudonnut reilusti, vuoden aikana peräti 800 gr! Hieraisimme korviamme ja pähkäilimme siihen syytä. Pökö on tullut ja juoksuttanut, puntarin virhemarginaalit, vähäisempi syöminen jne... Verikoe oli kuitenkin vielä ottamatta ja siitä saimme selvyyttä.

Verikokeen tulos oli kilpirauhasen liikatoiminta. Kortit lyötiin pöytään ja kortteja oli kolme; ruokavalio, lääkitys tai radiojodihoito. Isommassa porukassa ainoastaan Lakulle suunnattu ruokavalio ei tulisi onnistumaan. Sen sai hylätä liki samantien. Lääkitys saattaisi onnistua, mutta kaksi kertaa päivässä, loppuelämän ajaksi ja siihen lisäksi verikoe kontrollit olisi liian stressaavaa. Jäljelle jää radiojodihoito, joka ei huoleton sekään ole, mutta lienee selkein. Aika on jo varattu Tampereelle - Tammistossa ei tällä erää radiojodi hoitoja tehdä materiaaliongelmien vuoksi. Hoidossa käyttävien materiaalien vuoksi hoidon hintakin nousee syyskuun 15 pvä. Nyt hinta on n. 1790 euroa. 

Laku (vas) ja Pesonen

PALLOMERI

Meri ja merenranta rauhoittavat. Lokki huutaa, mutta kauempana ja vapaampana kuin Kauppatorilla. Tuuli pyyhkii läpi sielun ja eheyttää. Muovinen pallo pitää pehmeämpää ääntä... muovinen pallo? Kärkkäiseltä, tietysti Kärkkäiseltä, sieltä leluosaston reuna-alueelta, jättömaalta löytyi iso kassi pallomeripalloja, joita henkilökunta ei osannut vastustaa, vaikka pallomeripalloja hieman vastustettiin. 

Kotiporukoille, joille pallot olivat tuliaisia, pallot laitettiin koriin ja annettiin lupa hypätä perään! Ei sanottu että hyppää kaivoon, mutta henki oli hieman se. Ei sinne kukaan hypännyt ja nenäkin työnnettiin reunalle vasta kun herkkunappulat alkoivat haisemaan. Hannu vanhimpana ja ehkä viisaimpana hieman kokeili tätä kuivavesi allasta ja uskalsi hapuilla herkun perässä pallojen sekaan. Muuten liplatus ja loplotus ovat jääneet vähemälle. Lompakko tuulettui enemmän kuin sielu. 

Hannu kastautuu

NYKYHETKI

Nykyhetkenä voinee pitää vaikka parin tunnin takaista hetkeä kun viisi kissaa piti sadetta sängyn päällä. Myttykasa. Arkeahan tämä on. Hiekan raapimista, purkin narahdusta, tassujen töpsähdyksiä eri nopeuksilla. Jetta laulaa, Pesonen kurisee ja Pökö piipittää. Pehmeitä palloja voi uusia ja vaatehuoneen voisi kohta täyttää hiekoilla. Mutta hymiön jälkeen putsaan vessan, joku teki tortut:) 

Kissat, Pökö keskellä, pitävät sadetta

Miinan mieli mousea

 Takapihalla tapahtuu taas! Ja henkilökunta tuntee itsensä tontuksi, kun ei heti hokaa mitä siellä tapahtuu niin jännää, että kissat kolisuttelevat paistinpannuja. Silmä hakee, mutta ei näe. Samalla toinen tiiraa kissoja ja kordinoi mihin suuntaan ne tapittavat. Ja toinen henkilökuntalainen yrittää summata näkemäänsä. Miinalla edelleen kaula pitkällä. Rasva tirisee jo!

Miinalla tirisee mouse-pannu

Lopulta aukeavat henkilökunnankin silmät ja kas!, hiiri hiippailee kasvuston rajastan nurmen puolelle. Tätä on nyt tovin kestänyt ja ainostaan Miina jaksaa hiiren steppailuja seurata. Miinan tekee mieli mousea. Samalla kun Miina kastelee kuolalla parvekkeen tasoja, muut kissat vähät välittävät ja odottavat keittiöstä teollisen ruuan ääniä. 

Ihan oikea mouse

Pari päivää sitten takapihalla piipahti Pökön (Mauran) kokoinen jänes. Ja kun se on Mauran kokoinen, niin ei se villasukkaa suurempi ole. Mutta kissojen reaktiota on hauska sivusilmällä katsella. Ja tänään piipahti kaksi iäkkäämpää rouvaa. Sellaisia rouvia joiden luulisi käskyttävän niitä paistinpannuja. Nämä liikkujat eivät sitten kiinnostaneet ketään. 

EVVK, rotat ja rouvat, tuumii Laku ja taustalla Hannu

Palapeli palapeli palapeli!

Palapeli palapeli palapeli! On aika ratkoa jo perinteeksi muodostunutta Pesosen juhannus palapeliä! Helpompi tehdä isommalla koneella, mutta kuulemma sitkeimmät suoriutuvat älyläpyttimelläkin:) Mukovoo juhannuksen jatkoa niemiin, notkoihin ja seinien sisälle!

Linkki kuvaan: https://www.jigsawplanet.com/?rc=play&pid=1aa7e213f2ca

Pesonen pohtii olisiko tämä hyvä alusta palapelin tekoon. 

Arkikuva #17

Arkikuva #17, Jussi Pohjankallio valokuvanäyttely, Helsinki

 

Synttäreille siivotaan

Pesonen, n. 14-v

 

Tähän aikaan vuodesta on ollut tapana viettää isommalla porukalla synttäreitä. Kakkua ovat päässeet jakamaan Pesonen, Jetta ja Laku. Pesoselle ikää lienee kertynyt n. 14-vuotta, Jetta täyttänee 13-vuotta ja Lakun vuosirenkaiden uusi luku on 10-vuotta. Tarkkoja ikiä ei kukaan tiedä. 

Herrrkkulautaset

Synttäreitä vietettiin ja vietetään omassa porukassa ja tällä kertaa tänä päivänä kolmikosta kaksikko Pesonen ja Laku lahjottiin herkkulautasella. Oli Miamorin mallas herkkutahnaa, Cosman kuivatut kananappulat, Catesyn salamitikkuja ja Dreamiesin kanaherkkuja. Koska Jetta ei ole niin herkku herkkujen perään, Jetta saa huomenna erikoisherkuksi seitiä. 

Tällaisia isompia juhlia vartenhan on ollut tapana siivota, eikös juu. Ja nyt kuuluu nyökätä. Juu. Mutta siivota voi myös muita asioita varten, esim. suolinkaisia. Ja silloin sitä siivota vasta voikin:)

Maura äitienpäivän aikoihin

Äitienpäivän aikaan Maura otti asennon ja oksensi. Henkilökunta oli aivan vieressä ja päätti jostain syystä tarkastaa oksennuksen sisällön. Siellä se vaalea suolinkaisen veitikka heilui iloisesti kuolassa, siinä sulamattoman ruokapalan vieressä. "Nähkää minut" ja mehän nähtiin. Maura ihmetteli kiljahtamista. Ei pitänyt olla, ei pitänyt olla matoja, sillä kissat olivat saaneet v. -22 runsaan madotuksen. Oli pidetty oikeat häätötalkoot. Joko munat ovat tulleet sijaiskotilais Reginan kautta tai sitten ne ovat jostain syystä säilyneet pidemmän ajan ja nyt kevään aikana ne ovat aktivoituneet? Kakat ja ruoho-oksennukset on tarkkaan työnnetty likinäköisen nenän eteen ja Maura on ollut ainoa ja vain tämän yhden kerran, jolta on havainto tehty. Mutta tuo yksi mato johti siihen, että kaikille kahdeksalle kissalle oli tehtävä madotus.

Matoja, ihmettelee sijaiskotilainen Regina

Ohhoh kun täällä siivotaan, hiekatkin viety, Maura ihmettelee

Eli se on tarkoittanut ja tarkoittaa sitä, että nyt on pariin otteeseen tehty niskavalelut niille joille se onnistuu ja muille kolmen päivän axilur-kuuri. Henkilökunta on pessyt hiekkalaatikot ja desinfioinut ne, samoin myös mattoja on putsailtu, varsinkin niitä joissa on vetoja suoritettu. Eli tiivistettynä kissoille madotus 2-3 kertaa, kahden viikon välein ja siivoamiset.

Nykyäänhän ei sisäkissoille madotusta suositella, ellei siihen ole aihetta kuten nyt, sillä muuten madot saattavat kasvaa immuuneiksi lääkettä vastaan. Ulkoilevat kissat on madotuksen suhteen sitten eri juttu. Nykyinen suositus sisäkissoille olisi viedä ulostenäyte tutkittavaksi.

Herkkulautasen tyhjennystä Sofi auttaen Pesosta

Juhlat juhlitaan siis puhtaassa kodissa! Lattia kiiltää sen verran, että siitä saattaisi vaikka syödä ja niinhän Pesonen ahneuksissaan tekikin kun herkkulautaselta loppuivat (Sofin lievällä avustuksella) herkut. Kun lautaset oli tyhjennetty ja nuoltu, asetuttiin hieman lepäilemään. Henkilökunta keitti kahvit ja söi lanttusupikkaat. Pesonen kuitenkin oli noussut ja käveli keittiöstä sohvan edustalle olohuoneeseen. Sen näkee kun Petski haluaa pelata palloa. Silloin Petski "pälyilee", nuuhkii ja tapailee lattiaa. Joskus pallo osuu nenän eteen ja joskus se on vaan noudettava lelukorista. Tällä kertaa henkilökunta hieman avitti ja heitti pomppivan pallon Petskille. Petski pysäytti sen, nappasi suuhunsa ja kiikutti sen käytävään. Kuului kuinka pariin kertaan Pesonen löi palloa seinään, jonka jälkeen Pesonen tuli jälleen keitiiön kautta olohuoneeseen pallo suussa kurnuttaen. Pesonen pysähtyi, pudotti pallon ja kurisi. Silloin kuuluu rapsuttaa. Hyvää syntymäpäivää Petski ja kumppanit! 

Ikkunan takana kova maailma

Näk näk, näkättää Maura, mutta kenelle?

 

Kevään hormonimyrskyinen ja kaoottinen kasvun aika on hieno aika seurata luontoa ja sen käyttäytymistä. Takapihan viidakko lienee kissoille kuin suuri viidakkokirja, joka tarjoaa paljon outoa ja ehkä pelottavaa seurattavaa. Miksei siinä sivussa myös henkilökuntakin saa ripauksen lähiluonnon sivustystä.

Uusille kissoille eli Mauralle, Miinalle ja sijaiskotikissalle Reginalle on tämä kevät ensimmäinen tämän luontokohteen äärellä. Vanhat parrat tietänevät jutun juonen, mutta uusien reagoinnit tuovat niillekin lisäväriä Käärijän vihreään (kuukauden sana toukokuu 2023) kevääseen.

No räkätin poikanen siellä pitää kissoille seuraa. Ja aina kun räkätin näkee,
pitää niiden laskea alleen - oletteko huomanneet?

Linnut ovat liikkeellä ja ensimmäiset poikaset hapuilevat jo ilmaherruutta tai siipien kantamattomuuttaan pomppien maankamaralla. Tämän totesi myös Maura, joka ihmetteli suhteellisen suurta, mutta pyrstötöntä lintua, joka piti pomppiessaan selkeää nääkä nääkä - huutoa. Sen emo seurasi vierellä, eikä kovuuttaan antanut madon matoa, vaan opetti pärjäämään omillaan. 

Ikävämpi puoli keväässä on se, kun vihreys alkaa heijastumaan ikkunoista, vaikeuttaen lintujen lentämistä turvallisilla ilmoilla. Linnuille syntyy vihreyden heijastuksesta optinen harha. Isot ikkunapinnat ovat monen linnun turma. Olemme ehtineet jo yhden käen hautamaan ja toinen jälki ikkunassa lienee talitiaisen törmäyksen jälki. 

Suuria huonekasveja olisi syytä välttää, ettei linnut luulisi voivansa laskeutua niihin. Verhot ja sälekaihtimet ovat hyviä rikkomaan optista harhaa. Lisäksi pystyviivoja linnut osaavat katsoa eli esim. lankoja ikkunapokissa, n. 5-10 cm välein.

Tapahtumien seurauksena askartelimme ikkunoihin huomattavan kokoiset haukan kuvat, jotka toivottavasti estävät lintuja törmäilemästä. Erilaisia haukka-tarroja on myös myytävänä.

Askartelun jälkeen ei tiettävästi törmäyksiä ole tapahtunut, eikä linnut ole kissojen iloksi takapihan viidakosta pois muuttaneetkaan. Kaikilla parempi mieli.

Hannu nukkuu haukan varjossa

PS. Oravanpyörästä hypänneen Kaarina Davisin blogissa on lisää linnuista ja ikkunaan törmäilystä, kuinka esim. voi auttaa jo ikkunaan törmännyttä lintua. Hyvä, tiivistetty infopaketti!

https://www.kaarinadavis.com/2021/06/nain-estat-lintujen-lentamisen-ikkunaan.html