Rauhallista joulun viettoa

Tämän vuoden joulua on Pesosen porukoilla viettetty rauhallisissa merkeissä. Likipitäen uneliaissa, sillä perinteinen tonttujen piilotuskin jäi 27 pvän ohjelmaksi.

Mökin pihasauna saanut kissa-aiheisen verhon

Aaton alkutaipale oli pyhitetty henkilökunnan levolle, joka aamupäivän aikana huristeli esilämmitetylle mökille keittämään puuroa ja saunomaan pihasaunassa. Samalla saatiin ruokittua pihapiirin runsaslukuinen linnusto - unohtamatta kauralyhdettä. Hiiret saivat saunaan vihdan ihmeteltäväksi.

Henkilökunnan nauttiessa maaseudun hiljaisuutta, kotona kissoilla olisi ollut oiva mahdollisuus testata kuusenjalan kuntoa tai muuten vain laittaa ranttaliksi. Iltapäivällä kotiin saapunut henkilökunta totesi yhtä lattialla notkuvaa kuusenkoristetta lukuunottamatta kaiken olevan tip top. Uneliasta porukkaa oli sitäkin enemmän. 

Pesonen pesee pyhäkuntoon

Ainoastaan Tippa on pyhien aikana piipahtanut pöydällä henkilökunnan ruokaillessa ja silloinkin odottanut kiltisti pientä rasvamoukkua. Piri on pari kertaa käynyt penkin päällä kurkkimassa. Joinakin vuosina on henkilökunnan veitsi-käsi saanut kannatella uteliasta kissaa ja haarukka-käsi hoitanut yksin ruuan lappamisen. 

Aattona parasta olisi luullut olevan lahjapaperien rapina, mutta kiinnostavampi paperi oli tapaninpäivänä lattialle lennähtänyt kukkapuskan paperi. Paperi kuin paperi, riitti siitä riemua. Kissojen lahjoista eniten "riemua" tuli höpöporkkanasta, joka iltaa kohden vettyi kuolasta, triplaten painonsa. Vuoron perään kissat kävivät kiehnäämäässä höpö-porkkanaa, välillä pienen kinan kanssa, mutta lopulta sula sopu säilyen. 

Pesonen tutkii kukkapaperia

Höpö-porkkana

Parhaita hetkiä ovat kuitenkin olleet ne joulun pyhien syvät hiljaisuuden hetket, jolloin tuvan nurkissa siellä täällä kuuluu pöhinä ja koipia ja kauloja oijotaan. Kuusen valot ja parvekkeen kynttilät ovat ainoita valonpisteitä. Glökin tuoksu on jäänyt vangiksi kiertämään keittiötä. Varjotkin lepäävät. 

Hannun nimipäivä sunnuntaina "rikkoi" joulun vieton. Kissa-täti tuli läpi tuiskun ja toi Hannulle karkkipussin. Hannun pussi oli se, jossa oli sydäntarra ja toiset saivat sen pussin, jota koristi piparitarra. Täti kakutettiin ja kissat karkitettiin.

Hannun-päivän sankari heräilee

Jetta ottaa rennommin

Pyöreimmät silmät tulivat siis vasta 27. pvä, kun perinteinen tonttujen piilotus oli aattoillan ohjelmistosta unohtunut. Henkilökunnan omia omituisuuksia, josta kissat saavat ihmettelyä. Piruako ne nyt pyörii. Viisi pientä paperitonttua kumpaisellekin ja sillä välin kun toinen istuu jemmassa, toinen piilottaa oman tonttu-viisikkonsa. Tontut täytyy tulla näkyville, mutta konstikkaita paikkoja saa keksiä. Ja sitten etsimään. Sitä kissat ihmettelevät ja kulkevat parhaimmilaan perässä ja miettivät henkilökunnan mielenterveyttä. Pari löytyy helposti, mutta loppu menee liki komikaan puolelle.  

Laku ja Sofi ihmettelevät henkilökunnan tonttujen piilottamista

Välillä tonttu on piilotettu alueelle, joka on kissojen ulottuvissa ja osa tontuista onkin raajarikkoja. Tälläkin kertaa yksi tontuista löytyy kiipeilypuun takaa, seinään tintattuna. Mahtaako olla Sofilta turvassa koko joulun ajan? Jossain vaiheessa tontut kerätään talteen ensi joulua varten. Lystikäs traditio! 

Tiedä kissoista, mutta henkilökunta nauttii. On myös aistittavissa, että mitä pidemmällä joulua ollaan, sitä enemmän myös kissat nauttivat henkilökunnan läsnäolosta. Kaikki herkuttelevat milloin mitenkin. Syviä haukotuksia ja löysää leikkimistä. Kiire ja nopeat liikeet ovat poissa. Ei tarvitse säntäillä ja ravata ovesta. Aika saa vastinetta. 

Pesosen ja Sofin Tapanin tanssit