Loppuvuosi saapuu satamaan

 Loppuvuodelle osuin vielä muutama ennalta kalenteriin merkattu eläinlääkärikäynti, joukossa mm. Lakun viimeinen radiojodihoito kontrolli. Hannun ja Pesosen kanssa piipahdimme lääkärissä juuri siihen hetkeen, kun viereisen tontin pientä metsätilkkua kylmän viileästi kaadettiin. Linnut kuulivat jo kaukaa moottorisahan äänen ja Hannu ja Pesonen kuulivat ja tunsivat sen karvan matkan päässä. Väpäji. Onneksi kopitus oli mennyt hetkeä aiemmin jouhevasti, eikä siihen sisältynyt enempää draamaa. Pesonen, tuo hoitajan suusta kuultu "maailman kiltein kissa" ja Hannu Golden Brown saivat puhtaat paperit. Hyvä reissu.

Lakun kanssa kävimme lekurissa seuraavalla viikolla. Siinä vaiheessa oli moottorisaha jo hiljentynyt ja puun raadot odottivat tien laidassa kuljetusta pois. Surullinen näky. Tiedä onko eläinlääkäreitä jatkokoulutettu, mutta tällä kertaa kun Lakusta otettiin verikoetta, saimme lääkärin suusta kuulla "maailman kärsivällisimmästä kissasta". Lääkärin toive T4 arvoksi oli 10 ja 20 välissä ja arvoksi saatiin nyt toiveiden mukainen 18,1. Eli toisin sanoen Laku on terve kissa! Radiojodihoito meni juuri niin kuin piti. 

 Porkkalat on tehty, kuiva kakku paistettu, kuusi koristeltu ja iso lepinkäinen saanut muutakin ruokaa kuin lajitovereita. Henkilökunnan kaikki stressitasot on ajettu alas. Kissat nukkuvat, ne ovat hajautuneet sinne tänne - Pesonen lienee tutulla paikalla kuusen alla, jonne se parkeerasi välittömästi kun kuusi siihen pari päivää aiemmin laitettiin. Kupu täynnä. Hämy hiipii. Hiljaista. On hiljaista, että jos kumartuu kissan äärelle, kuulee sen kehräävän.

Hyvää joulua kaikille! 

Pesonen kuusen äärellä.