Puolenpäivän raukeat retket

Laku lepäilee lavuaarissa

Keskimäärin kissat nukkuvat noin 16 tuntia päivässä. Ei putkeen vaan ne heräilevät unijaksojen välillä. Yksin olevat kissat nukkuvat herkemmin pidempiä jaksoja. Mikäli kissalla on jatkuvasti ihmisseuraa, se noudattelee tämän läheisen ihmisen elämänrytmiä.

Näin meillä on havaittavissa. Ero arjen ja viikonlopun välillä on huomattava.  Arkisin aamuruuan jälkeen tulee yhtäkkiä hiljaista ja saamme huomata, että kissat ovat kanttu vei kuka missäkin pedissä.

Viikonloppuisin hämmästeleviä päitä näkyy jaloissa useammin, hieman siihen tyyliin, että kuka sinä olet siinä seisomassa – et ollut eilen. Silloin kissat selkeästi seuraavat tekemisiämme ja osallistuvat kotiaskareisiin, ovat viikonloppuvirkeitä.

Ilman häiriötekijöitä kissa vaipuu syvään uneen noin puolen tunnin torkahtelun jälkeen.

Tarkoituksena oli kirjoittaa siitä kuinka kissamme nukkuvat arkisin aamuruuan jälkeen, pääsääntöisesti liki koko päivän aina iltapäivän ruokailuhetkeen asti. Mutta kuinka kävikään kun aloin maanantai aamupäivänä tarkastelemaan tilannetta.

Kello on maanantai aamupäivänä 10;20.  Ilma on kostea, sillä edellisestä illasta asti on ollut raskasta matalapainetta. Pisaroita ropsahtelee ikkunapelteihin. On puolenpäivän unisin vaihe alkamassa. Vai onko? Pesonen pötköttelee ja kuuntelee millä asioilla hiiviskelen – korjaa asentoa, venyttelee ja painaa leukansa pedin reunalle, Sofi nuolee pehmeässä pedissä tassujaan, Lakulla on tässä vaiheessa taju kankaalla, ollut vasta noin puolisen tuntia. Hannu ainoana tulee törmäämään jalkoihin ja käy nuolaisemassa edellispäivänä ostettua ruohotukkoa – muut ovat ottaneet mukavan nukkumapaikan.

Piri puuhaa niitä näitä

Hiljaista, sitä hiiren hiljaista, kunnes Piri intoutuu juoksentelemaan sinne tänne ja sillä tohinalla herättää Sofin. Eikä aikaakaan kun kaikki muutkin Pesosta lukuun ottamatta ovat valveilla. 

Pientä levottomuutta on ollut jo noin parin tunnin ajan. Käyn ulkona hoitamassa arkiaskareita. Takaisin sisälle tultua alkaa kakka- ja pissaravit. Pesosta ja Tippaa lukuun ottamatta muut saavat hyvän syyn sinkoilla sinne tänne.  Lienee kissoilla jäänyt viikonlopun vaihde päälle.

Kello 12;50 tulee kuin äänimerkistä aivan hiljaista. Kaikki ovat nukkumassa... melkein kaikki. Jetta tassuttelee jalkojen kautta kiehnäten naksukupille. Myös Laku pomppaa täyttämään vatsaa. Nyt vain Lakun ruokailun mussutus kuuluu ja Piri toisaalla nuolee itseään puhtaaksi. Lopulta Laku hyppää petiinsä ja ottaa asennon.

 Käyn juomassa vettä ja Piri kävelee vastaan! Muut ovat ”nukkumassa”, en ole enää varma. Olen väistämättä vainoharhainen.  Katson vielä tilanteen, muut pedeissä ja Piri ainoana haahuilee asuntoa ympäri. Istahdan koneelle kirjoittamaan ja samalla Laku alkaa pelata palloa! Laku joka hetki sitten haki pedissään mukavaa asentoa. Piri on vihdoin mennyt nukkumaan. Annan tilanteen olla. Taustalla kuuluu Lakun laiska pallonpeluu. Hetken päästä Niilo tulee tarkastamaan naksukipon, tilanteessa jossa normaaliarkipäivänä tähän aikaan päivästä kissat ovat pääsääntöisesti nukkumassa, tässäkin taloudessa. Silloin kun Niilo on liikkeellä, on yleensä Jettakin. Näin tapahtuu. On siis menossa tavallisuudesta poikkeava päivä!

Klo 13;46 Laku hyppää kylpyhuoneen lavuaariin ja ottaa nukkuma-asennon, kunnes Niilo menee vessaan ja saa Lakun vielä uteliaisuuttaan tulemaan paikalle.

Klo 14;02 hiljenee naksukipollakin. Vain naksukipolla. Luovutan.

Kissoja ei häiritty (esim. valokuvaamalla) tai innostettu leikkimällä. Tilanne oli normaali arkipäivän tilanne.

   

Lähteet: Kissanomistajan käsikirja; Tri Bruce Fogle (Otava)

Opi tuntemaan kissasi; David Alderton (Kustannus-Mäkelä)