Joulu tuli - joulu meni

Hannu poseeraa

Joulu tuli ja joulu...no osittain meni, sillä onhan tuo kuusi tuossa nurkassa vielä. Taisivat ihmiset stressata juhlaa enemmän kuin kissat. Hössötykset tietysti hieman saivat porukoita hämilleen ja liikkeelle, mutta muuten pedeissä tuhistiin normaalisti.  

Joulu alkoi epäilyttävästi, sillä juuri siivousten korvilla kissat viestittivät omalta taholtaan asunnon kaipaavan putsausta; wc-paperirullaa oli kierritetty metrejä eteiseen päin. Hannu joka ei vinkkiä antanut, ystävällisesti suostui poseeraamaan valokuvauksen ajaksi. Vähälle jäivät joulun "vahingot"; yksi koristetonttu siirtyi, mutta esim. olkipukki eteisen pöydällä sai nököttää rauhassa.  

Lakun joulupuuhia

Joulun suurin "kärsijä" lienee ollut kuusi, jonka koristeita on loppuvuotta edetessä nostettu kohti latvuksia. Niin nauhat kuin valotkin ovat saaneet kyytiä, samoin pallot, joita on tuhottu pari kappaletta. Tänä vuonna oksien kärkiä ei juurikaan ole järsitty. Sen sijaan kuusi itsessään liikkui useita senttejä, kun sitä vasten on törmäilty. 

Pesosen joulu meni mukavasti. Vieraat toki pelottivat, mutta muuten joulun mystiikka ei sen kummemmin liikuttanut. Jossain vaiheessa Pesonen löysi kuusesta nauhat ja innostui niistä; toissailtana Petski nousi kuusen vartta vasten ja kynsien etsi puusta koristeita. Koristeet olivat jo siinä vaiheessa "karanneet" korkeammalle. Laku leikitti itseään kuusen palloilla; kantoi ja pelasi. Kantamista oli tietysti hauska katsoa, mutta pelaamista ei. Pelaamisesta lähti aivan hiveä ääni! Pelaaminen myös rikkoi palloa sen verran, että koristeesta irtosi ohut ja kestävä naru, jolla saa pallon roikkumaan oksalle. Taskulamppu esiin ja narua etsimään. Naru löytyi nopeasti. Kaikissa palloissa ei vastaavaa narua ole, joten ensi kerralla pitää olla huolellisempi mihin palloja asettelee. Kaikkea ei vain yksinkertaisesti huomaa.

Pesosen joulu meni mukavasti.

Parin päivän päästä on 

vuodenvaihde. Yleensä se on mennyt mukavasti; alkuillan ensimmäiset häiriöt hieman jännittää kissoja, mutta ajan kanssa siihen tottuvat, jopa niin että rohkeimmat ovat keskiyön paikkeilla uteliaina nenä kiinni ikkunassa. Yritämme olla ja viettää iltaa normaalisti, ettei oma kummallinen käytös hämmästytä kissoja. Olemme illan kotona. Ehkä hieman musiikkia enemmän, jotta taustalla rätisevät raketit sekoittuisivat musiikin massaan. Itse emme pommeja tai raketteja hanki, se on turhaa hupia. Vuosi vaihtuu ilman räjähteitäkin.